Abipreppi
fisven

Psychology, spring 2023 – matriculation exam tasks and solutions

The Psychology matriculation exam, spring 2023 (24.3.2023), Matriculation Examination Board (YTL): 16 tasks or sub-tasks. Most tasks fell under the topics Toimiva ja oppiva ihminen (5), Tietoa käsittelevä ihminen (5), Kehittyvä ihminen (3). Mean difficulty 2.9/5; the hardest tasks were 2.5, 2.6, 3. Grade limits: L 97 / 120 points, the highest L limit for this subject in 2023–2026 – the paper was unusually easy. Every task has an explanation and the official answer guidelines (hyvän vastauksen piirteet).

Explanations are currently in Finnish.

L 97E 81M 66C 51B 37A 26Max 120

Tasks and solutions

1.12 p

Syväsuuntautuneen oppimisen jälkeen

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”opiskelija osaa yhdistää uuden asian aikaisemmin oppimiinsa tietoihin.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan opiskelija osaa yhdistää uuden asian aiemmin oppimiinsa tietoihin.

Syväsuuntautuneen oppimisen tunnusmerkki on ymmärtäminen: uutta tietoa liitetään aiempiin tietorakenteisiin, etsitään perusteluja ja kokonaisuuksia sekä pyritään soveltamaan opittua. Juuri tämä integrointi tekee tiedosta pysyvää ja siirrettävää uusiin tilanteisiin.

Ensimmäinen vaihtoehto kuvaa pintasuuntautunutta strategiaa, jossa tavoitteena on toistaa oppimateriaalin sisältö tarkasti ilman ymmärtämistä. Kolmas vaihtoehto puhuu ajankäytön tehokkuudesta, joka ei ole oppimisstrategian määrittelevä piirre lainkaan.

Yleinen ansa on pitää tarkkaa muistamista syvällisen oppimisen osoituksena. Toistaminen voi seurata kummasta tahansa strategiasta; ratkaisevaa on, syntyykö yhteys aiempaan tietoon.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.22 p

Identiteetti on

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”minäkäsitys, joka rakentuu nuoruudessa mutta voi muuttua myöhemmin elämän aikana.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan identiteetti on minäkäsitys, joka rakentuu nuoruudessa mutta voi muuttua myöhemmin elämän aikana.

Identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä siitä, kuka hän on ja mitkä ovat hänen arvonsa ja tavoitteensa. Nuoruus on identiteetin muodostumisen keskeistä aikaa, mutta nykykäsityksen mukaan identiteetti muovautuu läpi elämän esimerkiksi opintojen, työn ja ihmissuhteiden myötä.

Toinen vaihtoehto väittää identiteettiä muuttumattomaksi osaksi ydinminuutta, mikä on ristiriidassa kehityspsykologisen näkemyksen kanssa. Kolmas vaihtoehto esittää perusteettoman väitteen kulttuurityyppien eroista.

Yleinen ansa on tulkita nuoruuden keskeisyys niin, että identiteetti lukittuisi valmiiksi nuoruuden päättyessä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.32 p

Yksi persoonallisuuden piirre on ulospäinsuuntautuneisuus eli ekstroversio. Se tarkoittaa, että ihminen on

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”sosiaalisissa tilanteissa aktiivinen, avoin ja innostunut.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan ekstrovertti ihminen on sosiaalisissa tilanteissa aktiivinen, avoin ja innostunut.

Viiden suuren piirteen mallissa ekstroversio kuvaa taipumusta hakeutua sosiaalisiin tilanteisiin, saada niistä energiaa sekä kokea myönteisiä tunteita ja innostusta. Piirre näkyy puheliaisuutena, seurallisuutena ja aloitteellisuutena.

Ensimmäinen vaihtoehto – epäitsekkyys, vastuuntuntoisuus ja miellyttämisenhalu – kuvaa sovinnollisuutta ja tunnollisuutta. Kolmas vaihtoehto – uteliaisuus, herkkyys ja kiinnostus muiden ajatuksiin – viittaa avoimuuteen kokemuksille.

Yleinen ansa on samastaa ekstroversio yleisesti myönteisiin sosiaalisiin ominaisuuksiin. Piirteet ovat toisistaan riippumattomia ulottuvuuksia, ja tehtävä testaa juuri niiden erottamista toisistaan.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.42 p

Lähikehityksen vyöhykkeellä

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”tehtävien vaikeustaso on sellainen, että opiskelija pystyy ratkaisemaan ne, jos saa apua.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan tehtävien vaikeustaso on sellainen, että opiskelija pystyy ratkaisemaan ne, jos saa apua.

Lähikehityksen vyöhyke on Vygotskin käsite, joka kuvaa aluetta itsenäisen osaamisen ja ohjatun osaamisen välillä. Vyöhykkeellä oleva tehtävä on liian vaikea yksin mutta ratkeaa osaavamman tuella, ja juuri tällaiset tehtävät edistävät oppimista tehokkaimmin.

Ensimmäinen vaihtoehto jää epämääräiseksi eikä mainitse tuen roolia. Kolmas vaihtoehto kuvaa tehtävää, joka on tuenkin kanssa saavuttamattomissa eli vyöhykkeen ulkopuolella.

Yleinen ansa on ymmärtää vyöhyke pelkkänä sopivana vaikeustasona. Määritelmän ydin on nimenomaan ero itsenäisen ja tuetun suorituksen välillä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.52 p

Sosiaaliset normit

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”ovat ryhmässä vallitsevia käsityksiä siitä, miten tulisi toimia.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan sosiaaliset normit ovat ryhmässä vallitsevia käsityksiä siitä, miten tulisi toimia.

Normit ovat jaettuja odotuksia käyttäytymisestä. Ne syntyvät useimmiten hiljaisesti vuorovaikutuksessa, eikä niitä yleensä muotoilla ääneen; silti niiden rikkominen huomataan ja siitä seuraa sosiaalisia sanktioita.

Ensimmäinen vaihtoehto väittää normeja parhaiksi toimintatavoiksi, mutta normit voivat olla myös ryhmälle haitallisia. Toinen vaihtoehto edellyttää yhteistä sopimista ja kaikkien hyväksyntää, mikä ei pidä paikkaansa: normit voivat olla lausumattomia ja osa ryhmän jäsenistä voi olla niistä eri mieltä.

Yleinen ansa on tulkita normi säännöksi, josta on nimenomaisesti sovittu.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.62 p

Perimä eli ihmisen geenit

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”vaikuttavat yhdessä ympäristön kanssa älykkyyteen.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan perimä vaikuttaa älykkyyteen yhdessä ympäristön kanssa.

Älykkyyden periytyvyys on tutkimuksissa merkittävä, mutta perimä ei koskaan vaikuta ympäristöstä irrallaan. Kasvuympäristö, ravitsemus, koulutus ja virikkeet muokkaavat sitä, missä määrin geneettinen potentiaali toteutuu, ja perimä puolestaan vaikuttaa siihen, millaisiin ympäristöihin ihminen hakeutuu.

Toinen vaihtoehto esittää geneettisen determinismin, jonka mukaan geenit määräisivät yliopistoon pääsyn; tämä sivuuttaa koulutusjärjestelmän ja ympäristötekijät. Kolmas vaihtoehto kieltää perimän vaikutuksen kokonaan.

Yleinen ansa on ajatella perimää ja ympäristöä toisensa poissulkevina selityksinä sen sijaan, että ne olisivat vuorovaikutuksessa.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.82 p

Herkkyyskausi on

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”ajanjakso, jonka aikana tietty taito on helpointa oppia.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan herkkyyskausi on ajanjakso, jonka aikana tietty taito on helpointa oppia.

Herkkyyskaudella hermosto on erityisen valmis omaksumaan tietynlaisia ärsykkeitä, jolloin esimerkiksi kielen oppiminen tai näköjärjestelmän kehittyminen etenee poikkeuksellisen tehokkaasti. Jos ympäristö ei tarjoa herkkyyskaudella tarvittavia virikkeitä, taidon oppiminen vaikeutuu myöhemmin.

Toinen vaihtoehto liittää herkkyyskauden mielenterveyden häiriön riskiin ja kolmas vireystilaan; kumpikaan ei ole käsitteen sisältö.

Yleinen ansa on tulkita sana ”herkkyys” arkikielisesti tunneherkkyydeksi tai haavoittuvuudeksi. Kyse on hermoston valmiudesta oppia tiettyä asiaa tietyssä kehitysvaiheessa.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.92 p

Habituaatio tarkoittaa, että ihminen

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”oppii olemaan reagoimatta ärsykkeeseen, johon hän on aiemmin reagoinut.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan habituaatiossa ihminen oppii olemaan reagoimatta ärsykkeeseen, johon hän on aiemmin reagoinut.

Habituaatio on yksinkertaisin oppimisen muoto: kun sama merkityksetön ärsyke toistuu, siihen kohdistuva reaktio heikkenee ja lopulta katoaa. Näin tarkkaavaisuus vapautuu uusille ja mahdollisesti merkityksellisille ärsykkeille. Esimerkiksi jatkuva taustaääni lakkaa häiritsemästä.

Ensimmäinen vaihtoehto kuvaa uuden reaktion syntymistä eli ehdollistumista tai sensitisaatiota. Toinen vaihtoehto viittaa mallioppimiseen.

Yleinen ansa on ajatella, että oppiminen tarkoittaisi aina uuden reaktion syntymistä. Reaktion sammuminen on yhtä lailla oppimista, ja habituaatiota käytetään paljon vauvatutkimuksen menetelmänä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

1.102 p

Sujuva lukutaito

Answer guidelines

Oikea vaihtoehto: ”vaatii sekä tiedostamatonta että tietoista tiedonkäsittelyä.” (2 p.). Väärä vastaus −1 p., ei vastausta 0 p.

Explanation

Oikea vaihtoehto on se, jonka mukaan sujuva lukutaito vaatii sekä tiedostamatonta että tietoista tiedonkäsittelyä.

Sujuvassa lukemisessa kirjainten tunnistaminen ja sanojen purkaminen ovat automatisoituneet, joten ne tapahtuvat nopeasti ja ilman tietoista ponnistelua. Samalla tekstin ymmärtäminen, päättely, tulkinta ja oman ymmärtämisen seuraaminen edellyttävät tietoista käsittelyä ja työmuistin käyttöä.

Ensimmäinen ja toinen vaihtoehto rajaavat prosessin vain toiseen tiedonkäsittelyn muotoon, mikä on virheellistä: automatisoituminen vapauttaa kapasiteettia nimenomaan tietoiseen ymmärtämiseen.

Yleinen ansa on samastaa sujuvuus automaattisuuteen ja päätellä, ettei tietoista käsittelyä tarvita lainkaan. Automaatio koskee teknistä lukemista, ei tekstin merkityksen rakentamista.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

2.15 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa työmuisti.

Answer guidelines

Työmuisti on muistijärjestelmän osa, jossa säilytetään lyhyen aikaa pientä määrää tiedonkäsittelylle juuri sillä hetkellä tärkeää tietoa. Työmuistissa olevaa tietoa voidaan käsitellä monilla tavoilla, ja työmuistin sisältö on tietoista. Yhdellä kertaa työmuistiin ei mahdu kuin muutamia tietoyksiköitä, ja työmuistin sisältö katoaa nopeasti. Oppimisessa työmuistin sisältö tallentuu säilömuistiin. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: työmuisti on tietoinen ja kapasiteetiltaan hyvin rajallinen työtila, jossa tietoa myös käsitellään eikä vain säilytetä.

Täysien pisteiden määritelmä sisältää neljä asiaa. Ensin sijoitus muistijärjestelmään: työmuisti säilyttää lyhyen aikaa sitä tietoa, joka on tiedonkäsittelylle juuri sillä hetkellä tärkeää. Toiseksi aktiivisuus: sisältöä voidaan käsitellä monin tavoin, ja se on tietoista. Kolmanneksi rajoitteet: kerralla mahtuu vain muutamia tietoyksiköitä ja sisältö katoaa nopeasti. Neljänneksi suhde oppimiseen: työmuistin sisältö tallentuu säilömuistiin.

Yleinen ansa on samastaa työmuisti lyhytkestoiseen varastoon, jossa tietoa vain säilytetään. Käsittelyn ja tietoisuuden mainitseminen erottaa täydet pisteet osittaisista.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

2.25 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa synapsi.

Answer guidelines

Synapsit ovat hermosolujen välillä olevia liitinkohtia. Niitä on hermosolujen haarakkeissa tuhansia, ja ne mahdollistavat hermosolujen välisen kommunikaation. Hermosolujen sisällä viestit kulkevat sähköisesti, mutta synapseissa ne muuttuvat kemialliseen muotoon. Sähköisen viestin saapuessa synapsiin viestin lähettävän eli presynaptisen solun puoleiset välittäjäainerakkulat vapauttavat välittäjäaineita, jotka kuljettavat viestin kemiallisessa muodossa synapsikuilun yli hermosolusta toiseen. Vastaanottavassa eli postsynaptisessa solussa välittäjäaineet aiheuttavat jälleen sähköisen viestin. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: synapsi on kohta, jossa sähköinen viesti muuttuu kemialliseksi ja takaisin sähköiseksi.

Täysien pisteiden määritelmä etenee kolmessa vaiheessa. Ensin sijainti ja tehtävä: synapsit ovat hermosolujen välisiä liitinkohtia, joita on haarakkeissa tuhansia ja jotka mahdollistavat solujen välisen viestinnän. Toiseksi viestin muoto: solun sisällä viesti kulkee sähköisesti, mutta synapsissa se muuttuu kemialliseksi. Kolmanneksi tapahtumaketju: presynaptisen solun välittäjäainerakkulat vapauttavat välittäjäaineita, jotka kulkevat synapsikuilun yli ja saavat postsynaptisessa solussa aikaan uuden sähköisen viestin.

Yleinen ansa on kuvata pelkkä sijainti mainitsematta sähköisen ja kemiallisen viestinnän vaihtelua, joka on määritelmän ydin.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

2.35 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa aivojen plastisiteetti.

Answer guidelines

Plastisiteetti tarkoittaa hermosolujen ja koko aivojen kykyä muokkautua kokemusten seurauksena. Hermosolut voivat kasvattaa uusia haarakkeita ja synapseja sekä muodostaa yhteyksiä muiden hermosolujen kanssa; vastaavasti aikaisemmat yhteydet voivat käytön puutteessa karsiutua pois. Plastisiteetti mahdollistaa oppimisen ja kehityksen, ja se on suurimmillaan lapsilla ja nuorilla. Plastisiteetti on tärkeässä asemassa esimerkiksi aivojen kyvyssä korjata itseään vaurioiden jäljiltä: ajan kanssa aivot pystyvät muovautumaan siten, että vaurioituneiden alueiden tehtäviä alkavat hoitaa muut aivoalueet. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: plastisiteetti on aivojen muokkautuvuus kokemuksen seurauksena, ja se on sekä oppimisen että toipumisen perusta.

Täysien pisteiden määritelmä sisältää kolme lohkoa. Ensin määritelmä: hermosolujen ja koko aivojen kyky muokkautua kokemusten seurauksena. Toiseksi mekanismi: uusia haarakkeita ja synapseja syntyy ja käyttämättömät yhteydet karsiutuvat. Kolmanneksi merkitys: plastisiteetti mahdollistaa oppimisen ja kehityksen, on suurimmillaan lapsilla ja nuorilla ja selittää aivojen kyvyn korjata itseään, kun muut alueet ottavat hoitaakseen vaurioituneen alueen tehtäviä.

Yleinen ansa on rajata plastisiteetti vain lapsuuteen tai vain vaurioista toipumiseen. Se on koko elämän jatkuva ominaisuus ja kaiken oppimisen hermostollinen perusta.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

2.45 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa nopea ajattelu eli tyypin 1 ajattelu.

Answer guidelines

Nopea ajattelu eli tyypin 1 tiedonkäsittely tarkoittaa vaivatonta ja automaattista tiedonkäsittelyä, joka ei vaadi tietoista ponnistelua ja joka tuottaa nopeita, intuitiivisia ja emotionaalisia päätöksiä. Tämä on ajattelun muoto, jota ihmiset käyttävät paljon arjessaan ja jonka ajatellaan olevan ihmisillä ja muilla eläimillä melko samankaltaista. Nopea ajattelu säästää arjessa aikaa ja energiaa, mutta saattaa johtaa huonompien päätösten tekemiseen kuin tietoinen ja analyyttinen hidas ajattelu. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: nopea ajattelu on automaattista ja vaivatonta tiedonkäsittelyä, jonka etu on tehokkuus ja haitta virhealttius.

Täysien pisteiden määritelmä sisältää kolme asiaa. Ensin luonne: tyypin 1 ajattelu on automaattista eikä vaadi tietoista ponnistelua. Toiseksi tuotos: se tuottaa nopeita, intuitiivisia ja tunnepitoisia päätöksiä, ja sitä käytetään arjessa jatkuvasti; sen ajatellaan olevan ihmisillä ja muilla eläimillä melko samankaltaista. Kolmanneksi arviointi: se säästää aikaa ja energiaa mutta voi johtaa huonompiin päätöksiin kuin analyyttinen hidas ajattelu.

Yleinen ansa on kuvata nopeaa ajattelua pelkästään virheellisenä. Sen tehokkuus on toiminnan kannalta välttämätöntä; vertailu hitaaseen ajatteluun kuuluu täysien pisteiden vastaukseen.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

2.55 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa skeemalähtöinen havaitseminen.

Answer guidelines

Skeemalähtöisessä eli ylhäältä alas tapahtuvassa havaitsemisessa henkilön sisäiset mallit ohjaavat havainnon tekemistä. Tällöin havaintoon ei vaikuta pelkästään aistitieto, vaan tietoa kulkee myös aivokuorelta kohti aistielimiä, ja sisäinen malli määrää, millaista havaintoa etsimme tai odotamme löytävämme. Tällaisessa tiedonkäsittelyssä aivot ennakoivat löytävänsä tietynlaisen havainnon. Ihmiset käyttävät skeemalähtöistä havaitsemista esimerkiksi, kun he etsivät tietynlaista kuviota muiden kuvioiden joukosta tai kun he nopeasti lukiessaan eivät lue kokonaisia lauseita vaan ennakoivat lauseen alun perusteella, miten se tulee jatkumaan. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: skeemalähtöisessä havaitsemisessa sisäinen malli ohjaa havaintoa, eli tieto kulkee ylhäältä alas eikä vain aistimuksesta ylöspäin.

Täysien pisteiden määritelmä sisältää kolme osaa. Ensin määritelmä: sisäiset mallit eli skeemat ohjaavat sitä, mitä havaitaan. Toiseksi suunta ja mekanismi: havaintoon ei vaikuta pelkkä aistitieto, vaan tietoa kulkee myös aivokuorelta kohti aistielimiä, ja aivot ennakoivat tietynlaista havaintoa. Kolmanneksi konkreettinen esimerkki, kuten tietyn kuvion etsiminen joukosta tai lauseen jatkon ennakointi nopeassa lukemisessa.

Yleinen ansa on kuvata pelkkä skeeman käsite ilman havaitsemisen suuntaa. Vastakohta eli aineistolähtöinen, alhaalta ylös etenevä havaitseminen kannattaa mainita erottelun tekemiseksi.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

2.65 p

Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa kognitiivinen heuristiikka.

Answer guidelines

Kognitiivinen heuristiikka on ajattelun oikotie, jollaisia ihmiset käyttävät usein tilanteissa, joissa päätös tai tehtävä tuntuu vaikealta tai työläältä. Sen sijaan, että henkilö ottaisi ongelmaa ratkaistessaan huomioon kaiken mahdollisen tiedon, heuristiikan avulla tehdään nopea ratkaisu, joka perustuu johonkin yksinkertaiseen sääntöön. Esimerkiksi arvioidessaan jonkin asian todennäköisyyttä ihmiset usein käyttävät saavutettavuusheuristiikkaa, jolloin he arvioivat todennäköisyyden sen perusteella, ovatko he viime aikoina nähneet asiasta esimerkin. Heuristiikat ovat osa nopeaa ajattelua ja auttavat tekemään nopeita päätöksiä vaikeissa tilanteissa, mutta usein niiden tuottamat tulokset voivat olla vinoutuneita tai loogisesti vääriä. Osatehtävä arvioidaan asteikolla 0, 1, 3 tai 5 pistettä: 0 p. vastauksessa ei ole oikeaa tietoa; 1 p. vastauksessa on pieni osa oikeaa määritelmää mutta suurin osa on väärin tai puuttuu; 3 p. käsite selitetään melko hyvin mutta vastaus sisältää pieniä virheitä tai puutteita; 5 p. käsite määritellään selkeästi ja virheettömästi.

Explanation

Avainajatus: heuristiikka on yksinkertaiseen sääntöön perustuva ajattelun oikotie, joka nopeuttaa päätöksentekoa mutta tuottaa systemaattisia virheitä.

Täysien pisteiden määritelmä sisältää kolme osaa. Ensin määritelmä: ajattelun oikotie, jota käytetään, kun päätös tai tehtävä tuntuu vaikealta tai työläältä; kaiken tiedon punnitsemisen sijaan tehdään nopea ratkaisu yksinkertaisen säännön perusteella. Toiseksi konkreettinen esimerkki, kuten saavutettavuusheuristiikka, jossa todennäköisyyttä arvioidaan sen perusteella, kuinka helposti asiasta tulee mieleen esimerkki. Kolmanneksi arviointi: heuristiikat kuuluvat nopeaan ajatteluun ja auttavat päätöksenteossa, mutta niiden tulokset voivat olla vinoutuneita tai loogisesti vääriä.

Yleinen ansa on jättää esimerkki pois, jolloin määritelmä jää abstraktiksi.

Adapted from a YTL task (source material removed) · original

320 p

Perimä eli ihmisen geenit vaikuttavat yhdessä ympäristön kanssa psykologisten ominaisuuksien kehitykseen. Valitse yksi psykologinen ominaisuus ja kuvaa kolme tapaa, miten perimän ja ympäristön vuorovaikutus voi vaikuttaa ominaisuuden kehitykseen.

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa on valittu yksi psykologinen ominaisuus tarkastelun kohteeksi; se voi olla esimerkiksi persoonallisuuden tai temperamentin piirre, älykkyys tai taipumus sairastua johonkin mielenterveyden häiriöön. Vastauksessa osataan selittää, miten perimä ja ympäristötekijät voivat kolmella eri tavalla yhdessä vaikuttaa ominaisuuden kehittymiseen. Vastauksessa voidaan kuvata esimerkiksi, miten lapsen varhainen kasvuympäristö voi tukea piirteitä, joita lapsella on perimässään: lapsi saa biologisilta vanhemmiltaan sekä perimän että ympäristön, joka on valikoitunut vanhempien geneettisten ominaisuuksien mukaan, mikä aiheuttaa ominaisuuksien kasautumista ja vahvistumista. Vastauksessa voidaan viitata myös epigenetiikan käsitteeseen, joka tarkoittaa ympäristöstä johtuvaa geenien toiminnan muutosta. Yksilön varttuessa hänen on mahdollista itse valikoida oma ympäristönsä, jolloin hän usein ajautuu ympäristöihin, jotka tukevat hänen perimäänsä; yksilö herättää ympäristössään myös erilaisia reaktioita riippuen siitä, millaisia ominaisuuksia hänellä on. Toisaalta perimä vaikuttaa myös siihen, miten yksilö reagoi ympäristötekijöihin: toiset yksilöt voivat olla herkempiä ympäristön vaikutuksille, kun taas toiset ovat vähemmän herkkiä sekä positiiviselle että negatiiviselle ympäristövaikutukselle. Kiitettävässä vastauksessa (15–17 p.) on valittu yksi psykologinen ominaisuus, jonka kehittymistä on tarkasteltu oikein ja monipuolisesti kolmen perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyvän esimerkin kautta; kolme tarkastelun kohteeksi valittua vuorovaikutuksen tapaa on numeroitu, ja ne ovat selkeästi toisistaan poikkeavat.

Explanation

Avainajatus: tehtävä ei kysy perimän ja ympäristön osuuksia vaan kolmea erilaista vuorovaikutuksen mekanismia.

Täysien pisteiden vastaus valitsee ensin yhden ominaisuuden, esimerkiksi ekstroversion, älykkyyden tai masennusalttiuden. Sen jälkeen esitellään kolme selkeästi erilaista mekanismia. Passiivinen vuorovaikutus: lapsi saa biologisilta vanhemmiltaan sekä perimän että sen mukaisen kasvuympäristön, jolloin ominaisuudet kasautuvat. Proaktiivinen vuorovaikutus: varttuessaan yksilö valitsee itse ympäristöjä, jotka tukevat hänen taipumuksiaan. Evokatiivinen vuorovaikutus: yksilön ominaisuudet herättävät ympäristössä erilaisia reaktioita. Lisäksi voidaan käsitellä perimän vaikutusta ympäristöherkkyyteen ja epigenetiikkaa.

Yleinen ansa on kirjoittaa kolme esimerkkiä samasta mekanismista. Marking scheme edellyttää, että tavat ovat selkeästi toisistaan poikkeavia ja numeroituja.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

Omitted tasks

This page is not the complete paper: tasks that depend on the exam's attached material (texts, images, tables) have been omitted or rewritten to stand alone for copyright reasons. The full paper with attachments is on the Board's site.

Read more