Ylioppilaskirjoitusten sanasto
Ylioppilaskirjoitusten (yo-kokeiden) käsitteet lyhyesti: arvosanat L, E, M, C, B, A ja I, pisterajat, SYK-menetelmä ja hyvän vastauksen piirteet. Termit vahvistaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL); selitykset ovat Abipreppin.
- Ylioppilastutkinto (yo-tutkinto, abitur Suomessa)
- Ylioppilastutkinto on lukion päätteeksi suoritettava valtakunnallinen tutkinto, jonka järjestää Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Tutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet, ja kokeet suoritetaan digitaalisesti Abitti-järjestelmässä. Yksi koe kestää enintään kuusi tuntia.
- Ylioppilaskirjoitukset (yo-kokeet, yo-kirjoitukset, ylioppilaskokeet, abikirjoitukset)
- Ylioppilaskirjoitukset, yo-kokeet ja yo-kirjoitukset ovat synonyymejä: ne kaikki tarkoittavat samaa asiaa eli ylioppilastutkintoon kuuluvia kokeita. Puhekielessä käytetään myös muotoja ”kirjoitukset” ja ”abikirjoitukset”. Tällä sivustolla käytämme kaikkia muotoja rinnakkain, koska niillä myös haetaan tietoa.
- Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) (YTL, lautakunta, Studentexamensnämnden)
- Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on viranomainen, joka laatii yo-kokeiden tehtävät, julkaisee hyvän vastauksen piirteet, tekee kokeiden lopullisen arvostelun ja päättää arvosanojen pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen. YTL julkaisee myös koepäivät ja tulokset osoitteessa ylioppilastutkinto.fi.
- Tutkintokerta (koekerta, kirjoituskerta, kevään ja syksyn tutkinto)
- Tutkintokerta tarkoittaa yhtä kirjoituskertaa: kokeita järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Syksyn 2026 kokeet ovat 14.–30.9.2026 ja kevään 2027 kokeet 16.3.–5.4.2027. Pisterajat päätetään aina tutkintokerta kerrallaan, joten eri tutkintokertojen pistemäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
- L (laudatur) (laudatur, ällä, L-arvosana)
- L eli laudatur on yo-kokeen paras arvosana. SYK-menetelmän tavoitejakaumassa laudatur annetaan noin 5 prosentille kokeeseen ensimmäistä kertaa osallistuvista kokelaista. Käytännön pisteraja vaihtelee kokeittain ja tutkintokerroittain: pitkässä matematiikassa L on vaatinut 81–102 pistettä 120:stä tutkintokerroilla kevät 2023 – kevät 2026.
- E (eximia cum laude approbatur) (eximia, E-arvosana)
- E eli eximia cum laude approbatur on toiseksi paras arvosana. Tavoitejakaumassa E:n saa noin 15 prosenttia kokelaista. Esimerkiksi kevään 2026 pitkän matematiikan kokeessa E-raja oli 74 pistettä 120:stä.
- M (magna cum laude approbatur) (magna, M-arvosana)
- M eli magna cum laude approbatur on kolmanneksi paras arvosana, ja sen saa tavoitejakaumassa noin 20 prosenttia kokelaista. Kevään 2026 pitkässä matematiikassa M-raja oli 59 pistettä 120:stä.
- C (cum laude approbatur) (cumu, cum laude, C-arvosana)
- C eli cum laude approbatur on keskimmäinen hyväksytty arvosana, jonka saa tavoitejakaumassa noin 20 prosenttia kokelaista. Kevään 2026 pitkässä matematiikassa C-raja oli 44 pistettä 120:stä.
- B (lubenter approbatur) (lubenter, B-arvosana)
- B eli lubenter approbatur on toiseksi alin hyväksytty arvosana, ja sen saa tavoitejakaumassa noin 20 prosenttia kokelaista. Kevään 2026 pitkässä matematiikassa B-raja oli 30 pistettä 120:stä.
- A (approbatur) (appro, A-arvosana)
- A eli approbatur on alin hyväksytty arvosana, ja sen saa tavoitejakaumassa noin 15 prosenttia kokelaista. A-raja on samalla se pistemäärä, jonka alle jäävä suoritus hylätään: kevään 2026 pitkässä matematiikassa raja oli 19 pistettä 120:stä.
- I (improbatur) (improbatur, hylätty, hylätty arvosana)
- I eli improbatur tarkoittaa hylättyä suoritusta, eli pistemäärä jäi A-rajan alle. Tavoitejakaumassa hylättyjä on noin 5 prosenttia kokelaista. Hylätty koe ei automaattisesti estä valmistumista, sillä sen voi korvata kompensaatiolla tai uusia.
- Pisterajat (arvosanarajat, pisteraja, pisterajat 2026, arvosanojen rajat)
- Pisteraja on alin pistemäärä, jolla saa kyseisen arvosanan. YTL päättää pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen sen jälkeen, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, eivätkä ne ole vakioita: sama pistemäärä voi tuottaa eri arvosanan eri tutkintokerroilla. Kaikki vahvistetut rajat 2023–2026 löytyvät sivulta Yo-kokeiden pisterajat.
- SYK-menetelmä (SYK, standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo, standardointi)
- SYK eli standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo on menetelmä, jolla YTL asettaa pisterajat: kokelaiden pisteet suhteutetaan saman tutkintokerran varsinaisten kokelaiden jakaumaan, ja rajat asetetaan niin, että arvosanajakauma vastaa tavoitejakaumaa 5 % L, 15 % E, 20 % M, 20 % C, 20 % B, 15 % A ja 5 % I. Aineissa, joissa osallistujamäärä on pieni tai jakauma ei salli standardointia, YTL käyttää kriteeriperusteista määritystä. Menetelmä selittää, miksi vaikea koe tuottaa matalammat pisterajat.
- Hyvän vastauksen piirteet (HVP) (HVP, hyvän vastauksen piirteet, pisteytysohje, arvosteluohje)
- Hyvän vastauksen piirteet on YTL:n jokaisen kokeen jälkeen julkaisema asiakirja, jossa kerrotaan, mitä täysistä pisteistä edellytetään ja miten pisteet jakautuvat tehtävän osiin. Se ei ole mallivastaus vaan arvostelun peruste, jota sekä oma opettaja että lautakunta käyttävät. Ne julkaistaan osoitteessa ylioppilastutkinto.fi.
- Abitti (Abitti2, koejärjestelmä, digitaalinen koejärjestelmä)
- Abitti on YTL:n digitaalinen koejärjestelmä, jossa yo-kokeet suoritetaan. Kokelas käynnistää oman koneensa koetilassa YTL:n toimittamalta koeympäristöltä, jolloin käytössä ovat vain kokeen sallimat ohjelmat, kuten laskin- ja piirto-ohjelmat. Lukiot käyttävät samaa järjestelmää myös kurssikokeissa, joten se on tuttu jo ennen kirjoituksia.
- Kompensaatio (kompensointi, hylätyn kokeen kompensaatio)
- Kompensaatio tarkoittaa, että tutkinnon voi suorittaa hylätyn arvosanan estämättä, jos muiden kokeiden arvosanat osoittavat riittäviä tietoja, taitoja ja kypsyyttä eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Kompensaatiota ei voi käyttää, jos hylkäys johtuu vilpistä, tutkintojärjestyksen rikkomisesta tai poissaolosta.
- Todistusvalinta (todistusvalinnat, yo-todistuksella hakeminen)
- Todistusvalinta on korkeakoulujen hakuväylä, jossa opiskelijat valitaan pelkän ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella ilman pääsykoetta. Arvosanat pisteytetään korkeakoulujen yhteisillä pisteytystaulukoilla, jotka julkaistaan Opintopolussa. Todistusvalinta on syy siihen, että yhden arvosanan nousu voi vaikuttaa hakukelpoisuuteen merkittävästi.
- Hajautus (hajauttaminen, kokeiden hajauttaminen, tutkinnon hajauttaminen)
- Hajautus tarkoittaa tutkinnon kokeiden suorittamista useammalla kuin yhdellä tutkintokerralla, esimerkiksi osa kokeista abivuoden syksyllä ja loput keväällä. Hajauttaminen keventää yksittäisen kirjoituskerran kuormaa, mutta vaatii ilmoittautumisen jokaiselle kerralle erikseen ja suunnittelua lukion kurssitarjonnan kanssa.
- Uusiminen (kokeen uusiminen, uusinta, korotus)
- Hyväksyttyä koetta saa uusia rajoituksetta, myös tutkinnon suorittamisen ollessa kesken. Hylätyn kokeen saa tutkinnon ollessa kesken uusia kolme kertaa, hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana; tutkinnon suorittamisen jälkeen myös hylätyt kokeet voi uusia ilman rajoituksia.
- A-osa ja B-osa (A-osa, B-osa, B1-osa, B2-osa, kokeen osat)
- Monessa kokeessa tehtävät on jaettu osiin, joissa on eri määrä valinnanvaraa ja eri pistearvot. Pitkässä matematiikassa A-osassa on kuusi tehtävää, joista vastataan viiteen, B1-osassa neljä, joista kolmeen, ja B2-osassa kolme, joista kahteen; yhteensä kymmenen vastausta ja enintään 120 pistettä. Lyhyessä matematiikassa osia on kaksi: A-osan kuudesta tehtävästä vastataan viiteen ja B-osan viidestä neljään.
- Aineistotehtävä (aineistotehtävä, aineistopohjainen tehtävä, aineisto)
- Aineistotehtävä on tehtävä, jonka vastaaminen edellyttää kokeen liitteenä olevaa aineistoa: tekstiä, kuvaa, taulukkoa, ääntä tai videota. Vastauksessa aineistoa pitää käyttää eikä vain referoida, ja hyvän vastauksen piirteissä sanotaan usein erikseen, mitä aineistosta on pitänyt havaita. Abipreppin aineistossa aineistoon nojaavat tehtävät on joko jätetty pois tai muokattu itsenäisesti ymmärrettäviksi.
- Pakolliset ja valinnaiset kokeet (pakolliset kokeet, valinnaiset kokeet, tutkinnon rakenne)
- Tutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen, ja sen lisäksi on suoritettava vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe, ja niiden lisäksi voi suorittaa vapaasti valinnaisia kokeita.
- Äidinkielen koe (lukutaito ja kirjoitustaito) (äidinkielen koe, lukutaidon koe, kirjoitustaidon koe, äidinkieli ja kirjallisuus)
- Äidinkielen ja kirjallisuuden koe koostuu kahdesta erillisenä päivänä pidettävästä osakokeesta: lukutaidon kokeesta ja kirjoitustaidon kokeesta, kummastakin enintään 60 pistettä eli yhteensä 120. Molemmat kestävät kuusi tuntia, ja pisterajat annetaan koko kokeelle, eivät osakokeille erikseen. Syksyllä 2026 lukutaidon koe on 14.9. ja kirjoitustaidon koe 25.9.