Miten yo-kokeen arvosanat määräytyvät (SYK ja pisterajat)

Miten yo-kokeiden arvosanat määräytyvät

Yo-kokeen arvosana ei seuraa suoraan pistemäärästä, vaan siitä, mihin kohtaan saman tutkintokerran kokelaiden pistejakaumaa pisteesi osuvat: Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) päättää arvosanojen pisterajat joka tutkintokerralla erikseen SYK-menetelmällä, ja rajat asetetaan niin, että arvosanat jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kerrasta toiseen.

1. Raakapisteet: mitä vastauksesta saa

Ensin koesuoritus arvostellaan hyvän vastauksen piirteiden mukaan. Pisteet annetaan välivaiheista, käsitteistä ja perusteluista, ei pelkästä lopputuloksesta. Arvostelu tehdään kahdessa vaiheessa: oman lukion opettaja arvostelee suorituksen ensin alustavasti, ja lopullisen arvostelun tekee YTL. Tämän vaiheen jälkeen kokelaalla on raakapistemäärä, esimerkiksi 90 pistettä 120:stä pitkässä matematiikassa. Se, mitä pisteistä käytännössä vaaditaan, on kuvattu aineittain sivulla hyvän vastauksen piirteet.

2. SYK-standardointi: pisteet suhteutetaan tutkintokertaan

Raakapisteet eivät ole vertailukelpoisia kokeiden ja tutkintokertojen välillä, koska kokeet ovat eri vaikeuksisia. Siksi YTL käyttää SYK-menetelmää eli standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa. Menetelmässä kokelaan menestystä tarkastellaan suhteessa saman tutkintokerran varsinaisten kokelaiden eli ensimmäistä kertaa osallistuvien jakaumaan. Aineissa, joissa osallistujia on vähän tai jakauma ei salli standardointia, YTL käyttää kriteeriperusteista määritystä.

3. Kiinteä tavoitejakauma

Rajat asetetaan niin, että arvosanajakauma vastaa tavoitetta:

• L (laudatur) noin 5 %
• E (eximia cum laude approbatur) noin 15 %
• M (magna cum laude approbatur) noin 20 %
• C (cum laude approbatur) noin 20 %
• B (lubenter approbatur) noin 20 %
• A (approbatur) noin 15 %
• I (improbatur, hylätty) noin 5 %

Juuri tämä tekee järjestelmästä suhteellisen. Jos koe on vaikea ja kaikki saavat vähemmän pisteitä, laudaturin saa silti noin 5 % — matalammalla pistemäärällä.

4. Julkaistut pisterajat

Kun arvostelutyö on saatu päätökseen, YTL vahvistaa ja julkaisee pisterajat: kunkin arvosanan alimman hyväksytyn pistemäärän aineittain. Rajat julkaistaan tulosten yhteydessä, ja ne ovat lopullisia. Kaikki vahvistetut rajat kevään 2023 ja kevään 2026 väliltä löydät sivulta yo-kokeiden pisterajat.

Miksi sama pistemäärä antaa eri arvosanan eri kerroilla

Tämä on järjestelmän seuraus, ei virhe. Kaksi todellista esimerkkiä YTL:n vahvistamista rajoista:

Pitkä matematiikka, laudatur. Keväällä 2025 L-raja oli 102 pistettä 120:stä. Puoli vuotta myöhemmin, syksyllä 2025, raja oli 85 pistettä — 17 pistettä matalampi. Kokelas, joka sai 90 pistettä keväällä 2025, sai arvosanan E (E-raja 82). Sama 90 pistettä syksyllä 2025 oli laudatur. Koko aineistossa kevät 2023 – kevät 2026 pitkän matematiikan L-raja on vaihdellut välillä 81 (kevät 2023) – 102 (kevät 2025) pistettä.

Biologia, laudatur. Syksyllä 2023 L vaati 103 pistettä, keväällä 2024 vain 93. 95 pistettä olisi siis tuottanut syksyllä 2023 arvosanan E (E-raja 88) ja keväällä 2024 laudaturin.

Vaihtelu ei koske vain huippuarvosanoja. Pitkän matematiikan C-raja oli syksyllä 2024 vain 30 pistettä, mutta keväällä 2025 jo 46. Englannin pitkässä oppimäärässä A-raja oli syksyllä 2025 153 pistettä 299:stä ja keväällä 2026 vain 126.

Käytännön johtopäätös abille: pistetavoitteen asettaminen yhden tutkintokerran rajojen mukaan on epäluotettavaa. Katso mieluummin useamman kerran vaihteluväliä ja tähtää sen yläpäähän.

Miten Abipreppin arvosana-arvio toimii

Abipreppin sovelluksessa harjoituksesta ja koesimulaatiosta saa arvosana-arvion. Arvio lasketaan vertaamalla saatuja pisteitä YTL:n julkaisemiin historiallisiin pisterajoihin: aineiston seitsemään tutkintokertaan kevät 2023 – kevät 2026, saman aineen omiin rajoihin.

Arvio on nimenomaan arvio, ja siihen on kolme syytä. Ensinnäkin tulevan tutkintokerran rajoja ei ole olemassa harjoitteluhetkellä — ne päätetään vasta kokeen jälkeen sen kerran kokelaiden jakaumasta. Toiseksi rajat vaihtelevat yllä kuvatulla tavalla, joten sama pistemäärä osuu eri kerroilla eri arvosanaan. Kolmanneksi harjoittelutilanne ei vastaa koetilannetta: harjoitussarjassa ei ole kuuden tunnin aikapainetta eikä samaa tehtävävalikoimaa kuin koko kokeessa. Äidinkielessä arvio on erityisen karkea, koska pisterajat koskevat koko koetta (lukutaito 60 p + kirjoitustaito 60 p = 120 p), kun taas aineistossa on toistaiseksi vain lukutaidon tehtäviä.

Arvio kannattaa siis lukea suuntaa antavana palautteena siitä, mihin haarukkaan osaaminen tällä hetkellä osuu — ei ennusteena todistuksen arvosanasta.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta. Pisterajat tarkistettu YTL:n sivuilta 7.9.2026.