Abipreppi
fisven

Biologi, våren 2025 – studentprovets uppgifter och lösningar

Studentprovet i Biologi våren 2025 (21.3.2025), Studentexamensnämnden (SEN): 6 uppgifter eller deluppgifter. Flest uppgifter hörde till delområdena Cellen och ärftligheten (2), Tillämpningar i biologi (2), Människans biologi (2). Medelsvårighet 3,2/5; svårast var uppgifterna 4.3, 6.1. Poänggränser: L 96 / 120 p, när genomsnittet 2023–2026 är 98 p. Varje uppgift har en förklaring och beskrivningen av goda svar (hyvän vastauksen piirteet).

Förklaringarna är tills vidare på finska.

L 96E 81M 66C 52B 38A 28Max 120

Uppgifter och lösningar

3.13 p

Förklara vad som avses med ekosystemtjänst.

Beskrivning av goda svar

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia resursseja, hyödykkeitä tai palveluja (1 p.), jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia (1 p.). Ne ovat eliöyhteisön kestävyyttä (1 p.), tuottokykyä (1 p.) ja ihmisen hyvinvointia (1 p.) edistäviä prosesseja. Yhteensä enintään 3 pistettä.

Förklaring

Avainajatus: ekosysteemipalvelu on luonnon ihmiselle tuottama hyöty, joka voi olla aineellinen tai aineeton.

Täysien pisteiden vastaus sisältää kolme asiaa. Ensin määritelmä: ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia resursseja, hyödykkeitä tai palveluja. Toiseksi jaottelu: ne voivat olla aineellisia, kuten ravinto, puuraaka-aine ja puhdas vesi, tai aineettomia, kuten virkistys ja maisema. Kolmanneksi merkitys: ne ovat prosesseja, jotka edistävät eliöyhteisön kestävyyttä ja tuottokykyä sekä ihmisen hyvinvointia.

Yleinen ansa on luetella pelkkiä esimerkkejä määrittelemättä käsitettä. Esimerkit ovat hyödyllisiä, mutta pisteet tulevat määritelmän osista: luonnon tuottama hyöty, aineellinen tai aineeton, ihmisen hyvinvointia edistävä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

4.25 p

Diskutera vilken betydelse meiosen har för flercelliga organismer.

Beskrivning av goda svar

Yhteensä 5 pistettä esimerkiksi seuraavista: meioosi tarkoittaa vähentymisjakautumista, jossa kromosomien lukumäärä puolittuu (1 p.); meioosi mahdollistaa suvullisen lisääntymisen (1 p.), jossa jälkeläisten välillä on geneettistä muuntelua (1 p.); vastinkromosomit vaihtavat perintötekijöitä (1 p.) eli tapahtuu tekijäinvaihduntaa (1 p.); lisäksi vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti syntyviin sukusoluihin (1 p.); yhdessä nämä saavat aikaan uusien ominaisuusyhdistelmien syntymisen (1 p.) eli tapahtuu rekombinaatiota (1 p.); tämä mahdollistaa fenotyyppisen muuntelun (1 p.) ja eliöiden sopeutumisen muuttuviin ympäristöihin (1 p.).

Förklaring

Avainajatus: meioosin merkitys on kromosomiluvun puolittaminen ja perinnöllisen muuntelun tuottaminen.

Täysien pisteiden vastaus rakentuu kolmesta lohkosta. Ensin perustehtävä: meioosi on vähentymisjakautuminen, jossa kromosomiluku puolittuu, mikä pitää lajin kromosomiluvun vakiona hedelmöityksestä toiseen. Toiseksi muuntelun mekanismit: vastinkromosomit vaihtavat perintötekijöitä eli tapahtuu tekijäinvaihduntaa, ja vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti syntyviin sukusoluihin; yhdessä nämä tuottavat rekombinaatiota. Kolmanneksi merkitys: uudet ominaisuusyhdistelmät tuottavat fenotyyppistä muuntelua, joka mahdollistaa sopeutumisen muuttuviin ympäristöihin ja on luonnonvalinnan raaka-ainetta.

Yleinen ansa on kuvata meioosin vaiheet erittelemättä sen merkitystä, jota tehtävä nimenomaan kysyy.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

4.35 p

Cellernas delning regleras av många regulatoriska proteiner. Diskutera varför regleringen av delningen i samband med mitosen är nödvändig och vad avsaknad av reglering kan leda till.

Beskrivning av goda svar

Yhteensä 5 pistettä esimerkiksi seuraavista: säätelyproteiinit toimivat solukierron tarkastuspisteissä (1 p.), kuten G1-, G2- tai M-vaiheessa (1 p.), päättämässä kierron etenemisestä (1 p.); ne varmistavat, että DNA on kahdentunut oikein (1 p.); tämä varmistaa, ettei soluja muodostu liikaa (1 p.) ja että tytärsolut saavat oikean määrän kromosomeja (1 p.); hallitsematon solunjakautuminen aiheuttaa kasvaimia tai epänormaalia kudosmassaa (1 p.); syöpäsolut ovat esimerkki säätelystä karanneesta solun elinkierrosta (1 p.), ja niissä säätelevissä geeneissä on tapahtunut mutaatioita (1 p.).

Förklaring

Avainajatus: solukierron tarkastuspisteet varmistavat, että jakautuminen tapahtuu vasta kun edellinen vaihe on onnistunut.

Täysien pisteiden vastaus rakentuu kolmesta lohkosta. Ensin mekanismi: säätelyproteiinit toimivat solukierron tarkastuspisteissä, esimerkiksi G1-, G2- ja M-vaiheessa, ja päättävät kierron etenemisestä. Toiseksi tarkoitus: ne varmistavat, että DNA on kahdentunut oikein, että tytärsolut saavat oikean kromosomimäärän ja ettei soluja muodostu liikaa. Kolmanneksi seuraukset: säätelyn pettäessä jakautuminen muuttuu hallitsemattomaksi, jolloin syntyy kasvaimia ja epänormaalia kudosmassaa; syöpäsolut ovat esimerkki säätelystä karanneesta solukierrosta, ja niiden säätelygeeneissä on mutaatioita.

Yleinen ansa on mainita vain syöpä perustelematta, mitä säätely tekee ja miksi se on tarpeen.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

6.16 p

Förklara vad som avses med röd-grön färgblindhet och vad den beror på.

Beskrivning av goda svar

Yhteensä 6 pistettä esimerkiksi seuraavista: puna-vihersokeudella tarkoitetaan vaikeutta erottaa punainen ja vihreä väri toisistaan (1 p.); se voi aiheutua joko punaisen tai vihreän värin aistimisen ongelmasta (1 p.); ihmisellä on silmän verkkokalvossa (1 p.) tappisoluja, joista kukin tyyppi vastaa tietyn värialueen näkemisestä eli reagoi valon eri aallonpituuksiin (1 p.); tappisolut ovat herkkiä punaiselle, siniselle tai vihreälle valolle (1 p.); puna-vihersokeus johtuu tavallisesti resessiivisestä (1 p.), X-kromosomissa sijaitsevasta (1 p.) alleelista, joka aiheuttaa sen, että joko punaista tai vihreää valoa aistivat tappisolut toimivat heikosti (1 p.) tai tappisoluja puuttuu (1 p.).

Förklaring

Avainajatus: puna-vihersokeus on tappisolujen toimintahäiriö, jonka syynä on X-kromosomissa resessiivisesti periytyvä alleeli.

Täysien pisteiden vastaus rakentuu kolmesta lohkosta. Ensin ilmiön kuvaus: vaikeus erottaa punainen ja vihreä toisistaan, ja häiriö voi koskea joko punaisen tai vihreän aistimista. Toiseksi näköjärjestelmän perusta: verkkokalvon tappisolut vastaavat värinäöstä, ja eri tappisolutyypit reagoivat eri aallonpituuksiin eli punaiseen, siniseen ja vihreään valoon. Kolmanneksi syy: tavallisesti X-kromosomissa sijaitseva resessiivinen alleeli, joka johtaa siihen, että punaista tai vihreää aistivat tappisolut toimivat heikosti tai puuttuvat.

Yleinen ansa on selittää ilmiö vain sokeutena erottamatta tappisolutyyppejä tai periytymistapaa.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

6.22 p

Diskutera varför röd-grön färgblindhet är vanligare hos män än hos kvinnor.

Beskrivning av goda svar

Yhteensä 2 pistettä esimerkiksi seuraavista: koska puna-vihersokeus periytyy X-kromosomissa resessiivisesti, värinäön häiriöt ovat yleisempiä miehillä, joilla on vain äidiltä periytynyt yksi X-kromosomi (1 p.); resessiivinen ominaisuus tulee miehillä esiin fenotyypissä (1 p.), koska puna-vihersokealta puuttuu vastinalleeli (1 p.); naisilla toinen X-kromosomi paikkaa toisen virheitä (1 p.).

Förklaring

Avainajatus: miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten resessiivinen alleeli ilmenee suoraan fenotyypissä.

Täysien pisteiden vastaus sisältää kaksi asiaa. Ensin miesten tilanne: koska mies saa vain yhden X-kromosomin äidiltään ja Y-kromosomissa ei ole vastaavaa geeniä, resessiivinen tautialleeli tulee ilmi ilman vastinalleelia. Toiseksi naisten tilanne: naisella on kaksi X-kromosomia, joten terve alleeli toisessa kromosomissa peittää resessiivisen alleelin vaikutuksen ja nainen on kantaja; puna-vihersokeus ilmenee vain, jos molemmissa X-kromosomeissa on tautialleeli.

Yleinen ansa on vastata pelkästään, että ominaisuus on X-kromosomaalinen. Perustelu vaatii maininnan siitä, että miehiltä puuttuu vastinalleeli.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

8.24 p

Diskutera vilka metoder mänskligheten har för att bromsa spridningen av antibiotikaresistens.

Beskrivning av goda svar

Yhteensä 4 pistettä esimerkiksi seuraavista: antibioottikuuri tulee syödä loppuun tai lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti (1 p.); antibioottien tarpeeton käyttö on lopetettava (1 p.), erityisesti maataloudessa (1 p.); antibioottihoidossa valitaan kapeakirjoinen, juuri tiettyyn bakteeriin tehoava antibiootti (1 p.), ja sopiva antibiootti voidaan valita puhdasviljelmän avulla (1 p.); bakteeritartuntojen leviämisen estämiseksi tulee huolehtia hyvästä hygieniasta (1 p.), ja sairaalabakteeritartunnan saaneet potilaat on eristettävä muista potilaista (1 p.); antibioottien käyttöä voidaan vähentää käyttämällä bakteriofageja (1 p.); uusien antibioottien etsinnällä voidaan vaihdella käytettäviä antibiootteja (1 p.); tiedon välittäminen matkailijoille (1 p.) ja tarpeettomien antibioottien asianmukainen hävittäminen (1 p.) estävät resistenttien bakteerien leviämistä ja syntymistä.

Förklaring

Avainajatus: resistenssiä hillitään vähentämällä valintapainetta eli antibioottien käyttöä ja estämällä resistenttien bakteerien leviämistä.

Täysien pisteiden vastaus kattaa kolme keinoryhmää. Käytön hallinta: kuuri syödään loppuun ohjeiden mukaisesti, tarpeeton käyttö lopetetaan erityisesti maataloudessa, ja hoidossa valitaan kapeakirjoinen antibiootti, joka voidaan määrittää puhdasviljelmän avulla. Leviämisen esto: hyvä hygienia sekä sairaalabakteeritartunnan saaneiden potilaiden eristäminen. Vaihtoehdot ja tiedotus: bakteriofagien käyttö, uusien antibioottien kehittäminen, matkailijoiden valistus ja tarpeettomien lääkkeiden asianmukainen hävittäminen.

Yleinen ansa on vastata vain, ettei antibiootteja pidä käyttää turhaan; pisteitä kertyy erillisistä konkreettisista keinoista.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · original

Uppgifter som saknas

Sidan innehåller inte hela provet: uppgifter som bygger på provets bilagematerial (texter, bilder, tabeller) har utelämnats eller omformulerats av upphovsrättsskäl. Hela provet med bilagor finns hos Studentexamensnämnden.

Läs mer