History, spring 2025 – matriculation exam tasks and solutions

Hyvässä vastauksessa kuvataan joitain kreikkalaisen siirtolaisuuden syitä ja seurauksia sekä sijoitetaan muuttoliike aikajanalle. Keskeinen syy kreikkalaisten muuttoon Välimerellä oli Kreikan kaupunkivaltioiden maatalousmaan rajallisuus, joka vaikeutti ruuantuotannon lisäämistä väestön kasvaessa. Kun metsää kaadettiin talojen ja laivojen rakentamiseksi, tapahtui viljelysmaan eroosiota, eikä Kreikan maatalous pystynyt elättämään koko väestöä. Useissa kreikkalaisten perustamissa siirtokunnissa olosuhteet maataloudelle olivat paremmat. Hyvä vastaus käsittelee joitain muuttoliikkeen seurauksia, esimerkiksi kreikkalaisen kulttuurin leviämistä sekä Kreikan kaupunkivaltioiden siirtymistä maataloudesta käsiteollisuuteen siirtokuntien tuottaman ruuan turvin. Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa tarkemmin siirtolaisuuden syitä, vaikutuksia ja maantieteellistä levinneisyyttä. Hän voi esimerkiksi tarkastella uutta kauppajärjestelmää siirtokuntien ja Kreikan kaupunkivaltioiden välillä (esimerkiksi vehnää ja puutavaraa tuotiin, oliiviöljyä ja hopeaa vietiin) sekä antaa konkreettisia esimerkkejä kreikkalaisen sivistyksen ja uskonnon leviämisestä. Kreikkalaisia siirtokuntia voidaan kuvata osaksi prosessia, jossa Välimeren alueesta muodostui yhtenäinen kulttuurialue myöhemmin hellenistisenä ja Rooman aikana.

Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee joitakin järjestöjä ja niiden toiminnan yhteiskunnallisia seurauksia. Kokelas antaa esimerkkejä järjestöjen toiminnasta ja tavoitteista ja osaa eritellä toiminnan seurauksia. Esimerkiksi naisasialiike pyrki parantamaan naisten oikeuksia, raittiusseurat vähentämään alkoholin kulutusta ja työväenliike kohentamaan työläisten asemaa ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Kokelas esittelee järjestötoiminnan joitakin seurauksia tai vaikutuksia. Kiitettävässä vastauksessa kokelas liittää järjestötoiminnan eurooppalaiseen kontekstiin. Hän osaa eritellä järjestötoiminnan vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten naisiin ja työväestöön, sekä lainsäädäntöön. Kokelas havaitsee, että järjestötoiminnan kasvu synnyttää kansalaisyhteiskunnan, antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja siirtää valtaa eliitiltä tavallisille kansalaisille sekä vaikuttaa kansallisaatteen leviämiseen. Myös lehdistöllä oli tärkeä rooli järjestöjen toiminnan näkyväksi tekemisessä ja yleisen mielipiteen luomisessa. Kokelas voi käsitellä järjestöjen kasvun syitä, kuten luku- ja kirjoitustaidon parantumista sekä poliittisen ilmapiirin vapautumista joksikin aikaa 1860-luvulla.

Hyvässä vastauksessa sijoitetaan eurooppalaisen siirtomaavallan purkautuminen 1900-luvulla ajallisesti oikein: se oli prosessi, joka käynnistyi maailmansotien välisenä aikana mutta sai lisää vauhtia ja johti siirtomaiden itsenäistymiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1940–1960-luvuilla. Vastauksessa selitetään kehitystä joillakin seuraavista seikoista: erityisesti toisen maailmansodan jälkeen siirtomaiden tärkeä panos sotaponnisteluissa antoi niille vahvan perusteen vaatia emämailta tasa-arvoista asemaa tai täyttä itsenäisyyttä; siirtomaavallat olivat kärsineet sodissa, niiden asema maailmanpolitiikassa oli heikentynyt ja niiden huomio keskittyi paljolti emämaan talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen; ihmisoikeudet nostettiin enemmän politiikan keskiöön, ja muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ajankohtaisti kysymyksen siirtomaavallan hyväksyttävyydestä. Kiitettävässä vastauksessa edellä mainittuja selitystekijöitä käsitellään kattavasti. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että dekolonisaation prosessiin vaikuttivat vaihtelevasti siirtomaista itsestään lähtöisin olleet vaatimukset, emämaan kyky ja intressi ylläpitää siirtomaavaltaa entisessä muodossaan ja maailmanpolitiikan asetelmat, kuten suurvaltojen kilpailu itsenäistyvien valtioiden suosiosta ja näiden väliset yhteistyöverkostot. Vastauksessa voidaan pohtia, että siirtomaavallan päättymisen jälkeenkin entisen emämaan ja alusmaan suhteet ovat voineet säilyä läheisinä, kuten Brittiläisessä kansainyhteisössä, ja että myös taloudellisissa suhteissa siirtomaa-aikaiset rakenteet saattoivat säilyä.

Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa teknologian kehityksen olleen nopeaa toisen maailmansodan jälkeen ja esittelee keskeisimmät 2000-luvulla koneiden kehittymiseen vaikuttaneet seikat (tietotekniikka, robotiikka ja koneäly). Koneet ovat mullistaneet myös liikkumisen, kotityöt ja vapaa-ajan vieton. Työelämässä teknologia on kehittynyt siten, että koneet ovat voineet korvata ihmisen yhä useammissa tehtävissä, mikä on edistänyt työpaikkojen siirtymistä palvelusektorille. Kokelas esittää näkemyksen siitä, kuinka teknologian kehitys vaikuttaa ihmisen elämään lähitulevaisuudessa huomioiden vaikutukset sekä työelämään että vapaa-aikaan. Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää analyyttisen näkemyksen ihmisen ja koneen suhteen muutoksesta toisen maailmansodan jälkeen. Kehitys ei ole kokonaan poistanut vanhakantaista, työvoimaintensiivistä teollisuutta, mutta se on usein siirtynyt kehittyviin maihin, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät; länsimaissa teollisuus on muuttanut muotoaan liukuhihnatyöstä päätetyöhön. Kokelas analysoi tarkemmin työvoiman siirtymistä teollisuudesta palvelusektorille ja antaa joitakin esimerkkejä siten syntyneistä uusista ammateista. Kokelas esittää historialliseen tietoon, erityisesti megatrendeihin, perustuvan näkemyksen teknologian kehityksen vaikutuksesta ihmisen elämään ja ottaa huomioon sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi robotiikan merkitystä työllisyydelle, koneiden verotuksen ongelmaa, tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja haasteita tai teknologian kehityksen ympäristövaikutuksia.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää näkemyksen, josta käy ilmi ymmärrys keskiajan ja 1900-luvun alkupuolen yhteiskuntien eroista. Etenkin 1200–1700-luvuilla valta oli hajanaista ja tieto liikkui hitaasti. Rakentaessaan kansallista yhtenäisyyttä ja ennakkoluuloja toisia kohtaan kansallissosialismi hyödynsi eri puolilla Eurooppaa juutalaisia kohtaan jo vuosisatoja tunnettuja ennakkoluuloja. Propaganda hyödynsi esimerkiksi ajatusta ensimmäisen maailmansodan häpeärauhasta ja juutalaisten tekemästä selkäänpuukotuksesta. Lisäksi natsi-Saksan yhteiskunta oli totalitaristinen, ja ihmisiä valvottiin monin tavoin; juutalaisvainot olivat järjestelmällisiä ja ne toteutettiin keskusjohtoisesti kaikilla Saksan hallitsemilla alueilla. Kiitettävässä vastauksessa kokelas havaitsee, että kansallissosialisteilla oli käytettävissään hyvinkin tarkkoja väestötietoja ja he pystyivät valvomaan liikkumista Saksaan tai Saksasta pois, kun taas aiemmin väestötiedot olivat olleet hajanaisia eikä keskusvallalla ollut mahdollisuutta kontrolloida ihmisten toimintaa. Toisin kuin natsi-Saksa, 1200–1800-lukujen Eurooppa ei ollut yhtenäinen moderni valtio, vaan se koostui kymmenistä itsenäisistä valtakunnista ja ruhtinaskunnista, joiden maalliset vallanpitäjät jättivät usein huomioimatta kirkon vaatimukset. Kansallissosialismi rakentui rotuopin varaan, jossa saksalaiset ja arjalaiset olivat korkeampia kansoja, kun taas juutalaisia halveksuttiin; tämä viesti saavutti kansalaiset, erityisesti nuoret, tehokkaan propagandan kautta. Vastauksessa voidaan myös pohtia tavallisten saksalaisten suhtautumista holokaustiin sekä sitä, olisiko holokausti voinut toteutua ilman Euroopan laajuista suursotaa ja Saksan valloituksia.

Hyvässä vastauksessa kokelas erittelee joitain syitä siihen, miksi ja miten sotia muistellaan. Muisteluun vaikuttavat esimerkiksi ajallinen etäisyys; hävityn sodan muistaminen on usein hankalaa, ja sodan seurauksiin saattaa liittyä kipeitä asioita, kuten alueluovutuksia ja itsenäisyyden menettäminen. Hävityn sodan ympärille rakennetaan usein narratiivi, joka tekee muistelusta helpompaa, esimerkiksi talvisodan tulkitseminen torjuntavoitoksi. Voitettua sotaa juhlitaan usein näyttävästi: esimerkiksi Venäjällä juhlitaan toista maailmansotaa suurena isänmaallisena sotana. Sisällissotien muistelu voi olla hankalaa, koska osapuolet ovat olleet saman maan kansalaisia. Kiitettävässä vastauksessa kokelas antaa sodan muistelusta useampia esimerkkejä, kuten sotilashautausmaat, pro patria -laatat, elokuvat ja romaanit. Kokelas ymmärtää, että sotia voidaan muistella, koska niiden ei haluta toistuvan tai koska muistelu lisää kansallista yhtenäisyyttä, ja että käytyjen sotien muistelua voidaan käyttää myös politiikan legitimaatioon; esimerkiksi Venäjä on käyttänyt toisen maailmansodan aikaista taistelua natsi-Saksaa vastaan perusteluna hyökkäykselleen Ukrainaan. Kokelas käsittelee aihetta käsitteellisesti esimerkiksi osana historiapolitiikkaa, historiatietoutta tai historiakulttuuria.