History, autumn 2025 – matriculation exam tasks and solutions

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä tarkoitetaan länsimaisella demokratialla, ja käyttää tätä tietoa verratessaan antiikin Kreikan demokratiaa länsimaiseen demokratiaan. Antiikin Ateenan hallitusmallia voidaan verrata nykyiseen länsimaiseen demokratiaan siinä mielessä, että asioista päätettiin kansankokouksessa, jossa jokaisella kansalaisella oli yhtäläinen äänioikeus. Toisaalta äänioikeus oli rajattu vain vapaasyntyisiin ja täysi-ikäisiin miespuolisiin kansalaisiin; naisilla, orjilla tai muiden kaupunkivaltioiden asukkailla ei ollut äänioikeutta. Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee demokratia-käsitettä ja vertaa sitä sen nykyisessä länsimaisessa merkityksessä antiikin aikaiseen käsitykseen demokratiasta. Antiikin demokratia oli suoraa demokratiaa, kun taas moderni demokratia on yleensä edustuksellista. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä myös, että antiikin kreikkalainen maailma koostui lukuisista kaupunkivaltioista, joista kaikki eivät suinkaan olleet demokratioita, vaan joista monessa oli yksinvaltainen hallinto. Kokelas pohtii, kuinka antiikin demokratia on vaikuttanut länsimaisen demokratian kehitykseen, ja voi esimerkiksi viitata valistusfilosofiaan ja poliittiseen liberalismiin. Hän voi myös kyseenalaistaa antiikin demokratian suoran vaikutuksen nykyisiin demokratioihin: antiikin Ateenan ja nykyisten länsimaisten demokratioiden välillä ei ole suoraa historiallista jatkuvuutta.

Hyvässä vastauksessa kokelas asettaa Kirchnerin teoksen ajalliseen kontekstiinsa: maalaus syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915, ja sen leimaaminen rappiotaiteeksi kuului natsien valtaantulon jälkeiseen kulttuuripolitiikkaan. Hän ymmärtää maalauksen kuvaavan sotaa sotilaan näkökulmasta tuhoavana kokemuksena eikä sankaruutena. Kokelas esittää myös jonkin perustelun näkemykselleen. Mahdollisia perusteita ovat muun muassa taiteilijan kuvaaminen itsensä univormussa, verinen tynkä oikean käden paikalla sekä ontot silmät ja riutuneet kasvot. Kokelas havaitsee, että maalauksen aihevalinnat ja tyyli eivät ihannoi sotaa vaan osoittavat sen tuhoavuuden. Hän ymmärtää, että Kirchnerin suhtautuminen sotaan ei sopinut yhteen natsien ideologian kanssa, ja esittää jonkin perusteen tälle näkemykselle.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee Kirchnerin maalausta monipuolisesti ja analyyttisesti. Hän osoittaa, miksi maalaus kytkeytyy ensimmäiseen maailmansotaan (esimerkiksi sodan pitkittymisellä ja aikakauden uudella aseteknologialla, jotka tekivät sodasta aiempaa tuhoisamman myös sotilaiden mielelle). Kokelas voi tulkita katkenneen käden kuvaavan taiteilijan pelkoa menettää kykynsä maalata: maalauksen ei tarvitse kuvata todellista haavoittumista, vaan sota esitetään taiteilijan ja ihmisen tuhoajana. Taustan alaston malli ja maalauspohja sijoittavat sotilaan ateljeehen, ja niiden voi tulkita kuvaavan erottamista entisestä elämästä ja työstä. Hän voi tehdä tulkintoja maalauksen tunnelmasta, tyylistä ja värimaailmasta: vääristyneet muodot, luonnottomat värit ja näkyvä sivellintyö ovat ekspressionismin piirteitä, joita natsit pitivät rappeutuneina vastakohtana ihannoimalleen realistiselle ja klassiselle taiteelle. Sodan päättyminen antautumiseen ja ankariin rauhanehtoihin oli monelle saksalaiselle pettymys, eikä murtuneen saksalaisen sotilaan kuva sopinut sankarisotilaan ihanteeseen. Kirchnerin kuvaus sodasta on yhteiskunnallista kritiikkiä. Kokelas kuvaa tarkemmin natsien ideologiaan kuulunutta nationalistista sodan, sankaruuden ja väkivallan ihannointia sekä osoittaa monipuolisin esimerkein, miksi Kirchnerin maalaus oli ristiriidassa natsien ideologian kanssa. Kokelas voi myös käsitellä yleisellä tasolla niin sanotun rappiotaiteen ja taiteilijoiden kohtaloita Hitlerin Saksassa: natsit poistivat modernia taidetta museoista, ja vuonna 1937 tämäkin maalaus takavarikoitiin Frankfurtin Städel-museosta ja asetettiin esille Münchenin Entartete Kunst -näyttelyyn.

Hyvässä vastauksessa kokelas mainitsee relevantteja tutkimusmenetelmiä ja lähdeaineistoja. Hän osoittaa ymmärtävänsä, että Suomen alueella on asunut kielellisesti, geneettisesti ja elinkeinoiltaan moninaisia ihmisryhmiä, että eri puolille Suomen aluetta on saapunut tulijoita eri suunnista ja että myös kauppaa on käyty eri suunnilla. Esihistorian ajalta tietoja saadaan arkeologian (esimerkiksi esinelöydöt ja niiden vertailu ja ajoitus), kielitieteen (esimerkiksi kielten kehitys ja paikannimet) ja genetiikan (esimerkiksi ihmisten alkuperä ja muuttoliikkeiden lähtöpaikka) keinoin. Keskiajalta lähtien on lisäksi käytettävissä kirjallisia lähteitä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee tutkimusmenetelmiä monipuolisemmin ja tuo esiin niihin liittyviä rajoitteita. Esimerkiksi arkeologiset löydöt kertovat ihmisten elintavoista, ruokavaliosta ja aineellisesta kulttuurista, mutta eivät esimerkiksi kielestä tai uskomuksista. Kirjallisia lähteitä on Suomen alueelta vain vähän, eivätkä ne useinkaan ole hyödyllisiä väestöliikkeiden tutkimisen kannalta. Kielitiede ei kerro ihmisten alkuperästä, eikä genetiikka puolestaan mahdollista kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tutkimista. Muuttoliikkeitä voi tutkia tarkastelemalla muutoksia esinelöydöissä, kielessä (esimerkiksi lainasanat) ja eri aikoina eläneiden ihmisten geeniperimässä. 1600-luvulta lähtien tutkimukseen on ollut käytössä tarkempia väestörekisteritietoja.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin Cortésin ja Montaignen selkeä ero suhtautumisessa eurooppalaisten toimintaan Amerikassa ja pohditaan mahdollisia syitä näihin eroihin. Cortés kirjoittaa rikkauksien haalimisesta Espanjan kuninkaalle ja maiden valtaamisesta tämän omistukseen positiivisessa hengessä. Montaignekin mainitsee rikkaudet ja eksoottiset tuotteet, mutta näkee eurooppalaisten toiminnan eettisesti tuomittavana ja viittaa tuhoon ja kärsimykseen, joita eurooppalaiset aiheuttivat alueen alkuperäiskansoille. Amerikan ”löytämisen” myötä kaupan painopiste siirtyi Atlantille ja pohjoisempaan Eurooppaan. Kokelas kuvaa kolonialistisen järjestelmän pääpiirteitä.

Kiitettävässä vastauksessa vertaillaan tarkemmin kirjoituksia ja niiden kirjoittajien motiiveja. Cortés oli Espanjan kuninkaan palveluksessa oleva konkistadori, jonka tehtävänä oli Espanjan varallisuuden kasvattaminen ja uusien alueiden valtaaminen. Hän pyrkii perustelemaan Amerikan valtausta myös tieteen avulla. Montaigne puolestaan oli ranskalainen kirjailija, joka kirjoittaa eurooppalaisten julmuuksista Euroopan valtioiden keskinäisten uskonsotien aikaan. Kokelas pohtii Amerikan ”löytämisen” vaikutuksia Euroopan talouteen tarkemmin ja käsittelee esimerkiksi merkantilistista talousajattelua ja kolumbiaanista vaihtoa. Amerikasta löydetyt jalometallit aiheuttivat inflaatiota Euroopassa. Kokelas voi myös käsitellä kolmiokauppaa tarkemmin ja pohtia orjakaupan eurooppalaisille tuomaa vaurautta.

Hyvässä vastauksessa kokelas pohtii yhdistymiskehityksen taustoja ja osaa ajoittaa Berliinin muurin murtumisen marraskuuhun 1989. Itä-Saksa myönsi kansalaisilleen matkustusvapauden länteen, mikä johti ryntäykseen Länsi-Berliiniin ja muurin purkamiseen. Talousvaikeuksissa kamppaileva Neuvostoliitto joutui myöntymään Saksojen yhdistymiseen. Yhdistymisen jälkeen entisen Itä-Saksan talouden korjaamisesta koitui Saksalle suuri lasku, eikä myöskään henkisesti idän ja lännen yhteensovittaminen Saksan sisällä tapahtunut ongelmitta. Saksasta tuli yhdistymisen myötä keskeinen integraatiota ajava vaikuttaja eurooppalaisessa politiikassa, joka pyrki edesauttamaan demokratisoitumiskehitystä entisissä Itä-Euroopan maissa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi Saksan yhdistymiskehitystä tarkemmin: Saksa yhdistyi virallisesti lokakuun alussa 1990. Kokelas avaa myös tarkemmin niitä ongelmia, joita yhdistyminen aiheutti Saksan sisällä; maan talouskasvu hiipui 1990-luvun loppua kohden ja maa oli taloudellisesti ja poliittisesti jakautunut. Saksan laajeneminen, jossa pinta-ala kasvoi kolmanneksen ja väkiluku neljänneksen, johti monet eurooppalaiset pohtimaan uuden yhdistyneen Saksan roolia ja valtaa Euroopassa. Kuitenkin Saksa osoitti toiminnallaan, että siitä oli tullut demokratiaa ja oikeusvaltiota kannattava länsimaa.