Historia, hösten 2025 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä tarkoitetaan länsimaisella demokratialla, ja käyttää tätä tietoa verratessaan antiikin Kreikan demokratiaa länsimaiseen demokratiaan. Antiikin Ateenan hallitusmallia voidaan verrata nykyiseen länsimaiseen demokratiaan siinä mielessä, että asioista päätettiin kansankokouksessa, jossa jokaisella kansalaisella oli yhtäläinen äänioikeus. Toisaalta äänioikeus oli rajattu vain vapaasyntyisiin ja täysi-ikäisiin miespuolisiin kansalaisiin; naisilla, orjilla tai muiden kaupunkivaltioiden asukkailla ei ollut äänioikeutta. Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee demokratia-käsitettä ja vertaa sitä sen nykyisessä länsimaisessa merkityksessä antiikin aikaiseen käsitykseen demokratiasta. Antiikin demokratia oli suoraa demokratiaa, kun taas moderni demokratia on yleensä edustuksellista. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä myös, että antiikin kreikkalainen maailma koostui lukuisista kaupunkivaltioista, joista kaikki eivät suinkaan olleet demokratioita, vaan joista monessa oli yksinvaltainen hallinto. Kokelas pohtii, kuinka antiikin demokratia on vaikuttanut länsimaisen demokratian kehitykseen, ja voi esimerkiksi viitata valistusfilosofiaan ja poliittiseen liberalismiin. Hän voi myös kyseenalaistaa antiikin demokratian suoran vaikutuksen nykyisiin demokratioihin: antiikin Ateenan ja nykyisten länsimaisten demokratioiden välillä ei ole suoraa historiallista jatkuvuutta.

I ett gott svar sätter examinanden Kirchners verk i sin tidsmässiga kontext: målningen tillkom under första världskriget år 1915, och stämplingen av den som degenererad konst hörde till kulturpolitiken efter nazisternas maktövertagande. Hen förstår att målningen skildrar kriget ur en soldats perspektiv som en förstörande erfarenhet och inte som hjältemod. Examinanden ger också någon motivering till sin uppfattning. Tänkbara motiveringar är bland annat att konstnären avbildar sig själv i uniform, den blodiga stumpen i stället för höger hand samt de tomma ögonen och det avtärda ansiktet. Examinanden observerar att målningens teman och stil inte idealiserar kriget utan visar dess förstörelse. Hen förstår att Kirchners attityd till kriget inte passade ihop med nazisternas ideologi och ger någon motivering till sin uppfattning.

I ett berömligt svar behandlar examinanden Kirchners målning mångfacetterat och analytiskt. Hen kan tolka den avhuggna handen som konstnärens rädsla att förlora förmågan att måla, och modellen och duken i bakgrunden som en skildring av avskiljandet från det tidigare livet och arbetet. Hen kan göra tolkningar av verkets stämning, stil och färgsättning: förvridna former, onaturliga färger och synliga penseldrag är expressionistiska drag som nazisterna betraktade som degenererade i kontrast till den realistiska och klassiska konst de idealiserade. Det var en besvikelse för många tyskar att kriget slutade i kapitulation och hårda fredsvillkor, och bilden av en bruten tysk soldat passade inte ihop med idealet om soldaten som hjälte. Examinanden beskriver närmare den nationalistiska idealiseringen av krig, hjältemod och våld i nazisternas ideologi. Hen kan också på ett allmänt plan behandla den så kallade degenererade konstens och konstnärernas öden i Hitlers Tyskland: år 1937 konfiskerades även denna målning från Städelmuseet i Frankfurt och ställdes ut på utställningen Entartete Kunst i München.

Hyvässä vastauksessa kokelas mainitsee relevantteja tutkimusmenetelmiä ja lähdeaineistoja. Hän osoittaa ymmärtävänsä, että Suomen alueella on asunut kielellisesti, geneettisesti ja elinkeinoiltaan moninaisia ihmisryhmiä, että eri puolille Suomen aluetta on saapunut tulijoita eri suunnista ja että myös kauppaa on käyty eri suunnilla. Esihistorian ajalta tietoja saadaan arkeologian (esimerkiksi esinelöydöt ja niiden vertailu ja ajoitus), kielitieteen (esimerkiksi kielten kehitys ja paikannimet) ja genetiikan (esimerkiksi ihmisten alkuperä ja muuttoliikkeiden lähtöpaikka) keinoin. Keskiajalta lähtien on lisäksi käytettävissä kirjallisia lähteitä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee tutkimusmenetelmiä monipuolisemmin ja tuo esiin niihin liittyviä rajoitteita. Esimerkiksi arkeologiset löydöt kertovat ihmisten elintavoista, ruokavaliosta ja aineellisesta kulttuurista, mutta eivät esimerkiksi kielestä tai uskomuksista. Kirjallisia lähteitä on Suomen alueelta vain vähän, eivätkä ne useinkaan ole hyödyllisiä väestöliikkeiden tutkimisen kannalta. Kielitiede ei kerro ihmisten alkuperästä, eikä genetiikka puolestaan mahdollista kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tutkimista. Muuttoliikkeitä voi tutkia tarkastelemalla muutoksia esinelöydöissä, kielessä (esimerkiksi lainasanat) ja eri aikoina eläneiden ihmisten geeniperimässä. 1600-luvulta lähtien tutkimukseen on ollut käytössä tarkempia väestörekisteritietoja.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin Cortésin ja Montaignen selkeä ero suhtautumisessa eurooppalaisten toimintaan Amerikassa ja pohditaan mahdollisia syitä näihin eroihin. Cortés kirjoittaa rikkauksien haalimisesta Espanjan kuninkaalle ja maiden valtaamisesta tämän omistukseen positiivisessa hengessä. Montaignekin mainitsee rikkaudet ja eksoottiset tuotteet, mutta näkee eurooppalaisten toiminnan eettisesti tuomittavana ja viittaa tuhoon ja kärsimykseen, joita eurooppalaiset aiheuttivat alueen alkuperäiskansoille. Amerikan ”löytämisen” myötä kaupan painopiste siirtyi Atlantille ja pohjoisempaan Eurooppaan. Kokelas kuvaa kolonialistisen järjestelmän pääpiirteitä.

Kiitettävässä vastauksessa vertaillaan tarkemmin kirjoituksia ja niiden kirjoittajien motiiveja. Cortés oli Espanjan kuninkaan palveluksessa oleva konkistadori, jonka tehtävänä oli Espanjan varallisuuden kasvattaminen ja uusien alueiden valtaaminen. Hän pyrkii perustelemaan Amerikan valtausta myös tieteen avulla. Montaigne puolestaan oli ranskalainen kirjailija, joka kirjoittaa eurooppalaisten julmuuksista Euroopan valtioiden keskinäisten uskonsotien aikaan. Kokelas pohtii Amerikan ”löytämisen” vaikutuksia Euroopan talouteen tarkemmin ja käsittelee esimerkiksi merkantilistista talousajattelua ja kolumbiaanista vaihtoa. Amerikasta löydetyt jalometallit aiheuttivat inflaatiota Euroopassa. Kokelas voi myös käsitellä kolmiokauppaa tarkemmin ja pohtia orjakaupan eurooppalaisille tuomaa vaurautta.

Hyvässä vastauksessa kokelas pohtii yhdistymiskehityksen taustoja ja osaa ajoittaa Berliinin muurin murtumisen marraskuuhun 1989. Itä-Saksa myönsi kansalaisilleen matkustusvapauden länteen, mikä johti ryntäykseen Länsi-Berliiniin ja muurin purkamiseen. Talousvaikeuksissa kamppaileva Neuvostoliitto joutui myöntymään Saksojen yhdistymiseen. Yhdistymisen jälkeen entisen Itä-Saksan talouden korjaamisesta koitui Saksalle suuri lasku, eikä myöskään henkisesti idän ja lännen yhteensovittaminen Saksan sisällä tapahtunut ongelmitta. Saksasta tuli yhdistymisen myötä keskeinen integraatiota ajava vaikuttaja eurooppalaisessa politiikassa, joka pyrki edesauttamaan demokratisoitumiskehitystä entisissä Itä-Euroopan maissa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi Saksan yhdistymiskehitystä tarkemmin: Saksa yhdistyi virallisesti lokakuun alussa 1990. Kokelas avaa myös tarkemmin niitä ongelmia, joita yhdistyminen aiheutti Saksan sisällä; maan talouskasvu hiipui 1990-luvun loppua kohden ja maa oli taloudellisesti ja poliittisesti jakautunut. Saksan laajeneminen, jossa pinta-ala kasvoi kolmanneksen ja väkiluku neljänneksen, johti monet eurooppalaiset pohtimaan uuden yhdistyneen Saksan roolia ja valtaa Euroopassa. Kuitenkin Saksa osoitti toiminnallaan, että siitä oli tullut demokratiaa ja oikeusvaltiota kannattava länsimaa.