Social studies spring 2024: exam tasks and solutions

120 p

Suomessa hallitukset ovat 1970-luvun lopulta lähtien olleet enemmistöhallituksia, kun taas esimerkiksi Ruotsissa on tänä aikana toiminut myös vähemmistöhallituksia. Suomessakin on viime aikoina pohdittu vähemmistöhallituksen muodostamista varteenotettavana vaihtoehtona.

Selitä enemmistö- ja vähemmistöhallituksen ero ja analysoi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia näillä kahdella eri hallitustyypillä on.

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän käsitteiden eron merkitys parlamentaarisessa demokratiassa: enemmistöhallituksessa enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, vähemmistöhallituksen puolueiden edustajat ovat vähemmistönä. Parlamentarismissa hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta; enemmistöhallitus voittaa aina äänestykset, myös epäluottamuslauseäänestykset, ja on siten vakaampi ja pystyy toteuttamaan ohjelmaansa. Monipuoluejärjestelmässä enemmistöhallitus edellyttää vaikeitakin kompromisseja, kun taas vähemmistöhallituksessa puolueet löytävät helpommin yhteisen linjan mutta joutuvat hakemaan tukea oppositiosta. Kiitettävässä vastauksessa vahvuuksia ja heikkouksia kuvataan monipuolisemmin: enemmistöhallitus voi toimia pitkäjänteisemmin ja jokainen hallituspuolue voi edistää tavoitteitaan. Vähemmistöhallituskin voi nauttia eduskunnan luottamusta, jos se saa esityksilleen riittävästi tukea muilta puolueilta, mutta sen asema on jatkuvasti epävakaa: tukea haetaan joko tapaus kerrallaan tai sopimalla oppositiopuolueen kanssa pysyvämmästä yhteistyöstä, jolloin poliittisten neuvottelujen areena ulottuu hallituksesta eduskuntaan ja oppositiollekin syntyy vaikutusvaltaa. Kokelas voi verrata Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja.

Explanation

Aloita käsite-erosta (5 p.): enemmistöhallituksessa enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, kun taas vähemmistöhallituksen muodostavat puolueet ovat eduskunnassa vähemmistönä.

Kytke tämä parlamentarismiin (4 p.): hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta, ja enemmistöhallitus voittaa äänestykset myös epäluottamuslauseäänestyksissä.

Analysoi sitten enemmistöhallitus (6 p.): vakaus, kyky toteuttaa hallitusohjelmaa ja pitkäjänteisyys, mutta monipuoluejärjestelmässä vaikeatkin kompromissit.

Ja vähemmistöhallitus (5 p.): puolueiden on helpompi löytää yhteinen linja, mutta asema on jatkuvasti epävakaa ja tukea on haettava oppositiosta joko tapaus kerrallaan tai pysyvämmällä sopimuksella, jolloin myös oppositio saa vaikutusvaltaa.

Vertailu Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja, vahvistaa vastausta.

Source: Ylioppilastutkintolautakunta · original

220 p

Kuviossa 2.A on kuvattuna kuluttajahintojen vuosittainen muutos Suomessa, euroalueella ja Yhdysvalloissa (USA) vuodesta 2014 vuoden 2022 alkuun. Muutos on esitetty prosentteina vuodessa. Mitkä tekijät selittivät kuluttajahintojen kehitystä Suomessa, euroalueella ja Yhdysvalloissa vuosina 2014–2022? Käsittele sekä matalan inflaation kausia että vuosien 2021–2022 inflaation kiihtymistä.

Based on a matriculation exam task (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 2). The figure or table has been recreated. The question has been reworded. Kuvio on piirretty uudelleen OECD:n tiedoista.

Source material 2.AKuluttajahintojen vuosimuutos Suomessa, euroalueella ja Yhdysvalloissa 2014–2022

Viivakuvio kuukausittain tammikuusta 2014 helmikuuhun 2022. Kolme viivaa pysyttelevät pääosin 0–3 %:n välillä; Suomen ja euroalueen viivat käyvät nollan alapuolella vuosina 2014–2016 ja 2020. Vuonna 2021 kaikki nousevat jyrkästi; helmikuussa 2022 Yhdysvallat 7,9 %, euroalue 5,9 % ja Suomi 4,5 %.

Lähde: OECD, CC BY 4.0. Kuvio: Abipreppi.

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää kuvion informaation oikein: kuvaajien nousut ja laskut osoittavat inflaation kiihtymistä ja hidastumista. Kuluttajahinnat ovat nousseet vuosina 2014–2022 lukuun ottamatta joitakin kuukausia vuosina 2014–2016 ja 2020, jolloin Suomen tai euroalueen kuvaajat ovat nollatason alapuolella (hintataso laski, deflaatio); Yhdysvalloissa nollan alle mentiin vain vuonna 2015. Kokelas havaitsee olennaiset piirteet: enimmän aikaa vuosi-inflaatio oli alle kahden prosentin, mutta vuosina 2021–2022 hinnat nousivat paljon nopeammin (helmikuussa 2022 Suomessa 4,5 %, euroalueella 5,9 % ja Yhdysvalloissa 7,9 %). Talouspolitiikassa noin kahden prosentin vuosi-inflaatiota on pidetty tavoiteltavana, ja keskuspankit pyrkivät siihen. Matalaa inflaatiota selittää myös vaisu talouskasvu vuosina 2014–2020. Inflaation kiihtymistä vuonna 2021 voidaan selittää pandemian vahinkoja pienentäneellä elvyttävällä talouspolitiikalla, pandemian häiritsemillä logistiikka- ja tuotantoketjuilla ja patoutuneella kulutuskysynnällä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi, että erot kuvaajien välillä ovat pienet, mikä johtuu maailman hyödykemarkkinoiden yhdistymisestä ja globaalista kilpailusta. Yhdysvalloissa inflaatio on ollut nopeampaa ja alkanut kiihtyä aikaisemmin kuin Suomessa ja euroalueella, mitä selittää esimerkiksi Yhdysvaltain parempi talouskehitys; Euroopassa jäätiin jopa alle keskuspankin tavoitteen nollakoroista huolimatta. Kokelas tarkastelee myös nollatason alapuolisia jaksoja, joita selittää heikko talouskehitys ja vaimea kysyntä; myös koronakriisi aiheutti hetkellisen deflaation.

Explanation

Avainajatus: kuvio 2.A ei näytä hintatasoa vaan sen muutosvauhtia. Kun viiva laskee mutta pysyy nollan yläpuolella, hinnat nousevat yhä, vain hitaammin; hinnat laskivat vain silloin, kun viiva käy nollan alapuolella.

Täysien pisteiden vastaus lukee ensin kuvion oikein. Vuosina 2014–2020 vuosi-inflaatio oli enimmän aikaa alle kahden prosentin. Suomessa hintataso oli koko vuoden 2015 edellisvuotta alempi, ja nollan alle käytiin myös vuonna 2016 ja huhti–kesäkuussa 2020. Euroalueella negatiivisia lukemia oli vuosina 2014–2016 ja 2020, Yhdysvalloissa vain vuonna 2015. Vuonna 2021 kaikki viivat nousevat jyrkästi, ja helmikuussa 2022 inflaatio oli Yhdysvalloissa 7,9 %, euroalueella 5,9 % ja Suomessa 4,5 %. Matalaa inflaatiota selittää vaisu talouskasvu, ja keskuspankit tavoittelevat noin kahden prosentin inflaatiota. Kiihtymistä vuonna 2021 selittävät pandemian vahinkoja pienentänyt elvyttävä talouspolitiikka, purkautunut patoutunut kulutuskysyntä sekä häiriintyneet logistiikka- ja tuotantoketjut.

Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan, että erot viivojen välillä ovat pieniä, koska hyödykemarkkinat ovat yhdentyneet ja kilpailu on globaalia. Yhdysvalloissa inflaatio oli useimmiten nopeampaa ja kiihtyi aiemmin: se ylitti 3 % jo huhtikuussa 2021, Suomessa vasta lokakuussa. Taustalla on Yhdysvaltain parempi talouskehitys, kun taas euroalueella inflaatio jäi nollakoroista huolimatta tavoitteen alle. Nollan alapuoliset jaksot selitetään heikolla talouskehityksellä ja vaimealla kysynnällä, ja koronakriisi aiheutti hetkellisen hintojen laskun.

Yleinen ansa on selittää kuvion inflaatiopiikkiä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. Kuvio päättyy helmikuuhun 2022, joten kiihtyminen oli alkanut jo ennen sotaa.

Adapted from a YTL task · original

420 p

Kuvio 4.A kuvaa koulutustason muutoksia Suomessa vuosina 2011–2021 siitä näkökulmasta, miten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on muuttunut 25–29-, 30–34- ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmissä. Tiedot on esitetty kuviossa ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Erittele kuvion 4.A pohjalta, miten korkea-asteen suorittaneiden osuudet eri ikäryhmissä muuttuivat vuosina 2011–2021. Pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet koulutustason muutokseen ja mitä vaikutuksia muutoksella on.

Based on a matriculation exam task (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 4). The figure or table has been recreated. The question has been reworded. Kuvio on piirretty uudelleen Tilastokeskuksen tiedoista, ja kysymys on muutettu syntymäkohorteista ikäryhmiin.

Source material 4.AKorkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin 2011–2021

Viivakuvio vuosilta 2011–2021, kuusi viivaa (naiset ja miehet ikäryhmissä 25–29, 30–34 ja 35–39). Naisten viivat ovat 38–55 %:n ja miesten 23–37 %:n välillä. 30–34- ja 35–39-vuotiaiden naisten osuus laskee; 25–29-vuotiaiden miesten osuus nousee 23 %:sta 27 %:iin.

Lähde: Tilastokeskus, CC BY 4.0. Kuvio: Abipreppi.

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille kuvion 4.A pääpiirteet. Naiset ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä (esimerkiksi 35–39-vuotiaista naisista 52 % ja miehistä 34 % vuonna 2021). Koulutustaso on laskenut 30–34- ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmissä: naisilla osuudet laskivat 51,4 %:sta 47,8 %:iin ja 54,5 %:sta 52,1 %:iin, miehillä 35–39-vuotiailla 36,3 %:sta 34,3 %:iin. Korkeakoulutuksen vähentymiselle esitetään jokin perusteltu selitys, esimerkiksi epävarmuus alan valinnasta, opiskelumotivaation lasku, keskeyttämiset tai korkeakoulupaikkojen riittämättömyys. Vaikutusta pohditaan jostakin näkökulmasta, esimerkiksi elinkeinoelämän osaajatarpeen kannalta. Kiitettävässä vastauksessa vastataan perusteellisemmin kaikkiin kolmeen kysymykseen. Kuvion suhteellisuus tuodaan esiin: kuviosta ei käy ilmi korkeasti koulutettujen absoluuttinen määrä vaan osuus ikäryhmästä. 25–29-vuotiaiden pienempää osuutta selittää se, että moni on vielä opiskelemassa; tässä ryhmässä miesten osuus on kasvanut (23,0 %:sta 26,9 %:iin). Syitä pohditaan kattavammin: naisten osuuden suhteellinen kasvu on pitkäaikainen trendi, koulutuksen arvoa on korostettu tasa-arvon edistämisessä, rakennemuutos ja työelämän vaatimukset näkyvät valinnoissa ja tytöt pärjäävät koulussa keskimäärin paremmin. Seurauksia pohditaan kattavammin, esimerkiksi syntyvyyden laskun tai Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Explanation

Avainajatus: kuvio 4.A näyttää korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kustakin ikäryhmästä eri vuosina. Ikäryhmään kuuluu joka vuosi osin eri ihmisiä, joten kuvio ei seuraa samoja henkilöitä eikä kerro tutkinnon suorittaneiden määrää.

Täysien pisteiden vastaus erittelee ensin pääpiirteet. Naiset ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä; vuonna 2021 35–39-vuotiaista naisista tutkinto oli 52 %:lla ja miehistä 34 %:lla. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet laskivat: 30–34-vuotiailla naisilla 51 %:sta 48 %:iin, 35–39-vuotiailla naisilla vuoden 2013 huipusta 55 %:sta 52 %:iin ja 35–39-vuotiailla miehillä 36 %:sta 34 %:iin. Laskulle esitetään perusteltu selitys, kuten epävarmuus alan valinnasta, opiskelumotivaation heikkeneminen, keskeyttämiset tai korkeakoulupaikkojen riittämättömyys. Vaikutuksia pohditaan esimerkiksi elinkeinoelämän osaajatarpeen kannalta.

Kiitettävä vastaus käsittelee kaikkia kolmea kysymystä perusteellisemmin. 25–29-vuotiaiden pienempää osuutta selittää se, että moni heistä opiskelee vielä, ja tässä ryhmässä miesten osuus on noussut 23 %:sta 27 %:iin. Naisten suhteellisen osuuden kasvu on pitkä trendi: koulutuksen arvoa on korostettu tasa-arvon edistämisessä, rakennemuutos ja työelämän vaatimukset ohjaavat valintoja, ja tytöt menestyvät koulussa keskimäärin paremmin. Tarkka lukija voi huomata, että korkea-asteeseen lasketaan myös vanhat opistoasteen tutkinnot, joita nuoremmat ikäluokat eivät enää voineet suorittaa. Seurauksia pohditaan myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja syntyvyyden kannalta, koska koulutuserot vaikuttavat parinmuodostukseen ja perheen perustamisen ajoitukseen.

Yleinen ansa on väittää koulutustason laskeneen kaikissa ryhmissä. 25–29-vuotiaiden miesten osuus nousi, ja saman ikäryhmän naisillakin osuus oli vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2011.

Adapted from a YTL task · original

520 p

Terttu on harmikseen huomannut, että uusi pyörätie on kaavoitettu kulkemaan osittain hänen puutarhansa ja sen omenapuiden päältä. Hän haluaa kyseenalaistaa tämän kaavapäätöksen. Parin kilometrin päässä samassa kunnassa asuva Tertun serkku Topi on myös pahoillaan serkun omenapuiden kohtalosta.

Mitä oikeusturvakeinoja kansalaisilla on, jos he ovat tyytymättömiä viranomaisten päätökseen? Mitä näistä keinoista Tertun ja Topin olisi tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista käyttää, ja miten heidän tulisi edetä asiassa?

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että viranomaisten päätöksiä koskevia oikeusturvakeinoja ovat ensin mahdollinen oikaisuvaatimus ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalitus. Ero liittyy siihen, kuka voi tehdä valituksen ja koskeeko se valtion vai kunnan viranomaisen päätöstä: valtion viranomaisen päätöksestä tehdään hallintovalitus, kunnan viranomaisen päätöksestä pääsääntöisesti kunnallisvalitus, jota ennen on tehtävä oikaisuvaatimus kunnan viranomaiselle. Molemmat valitukset tehdään hallinto-oikeuteen, ja kunnallisvalituksen voi tehdä kuka tahansa kuntalainen. Esimerkkitapauksessa maanomistajalla on mahdollisuus ensin oikaisuvaatimukseen ja sitten valitukseen, koska kaavoitus on kunnallisen viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi hänen oikeuksiinsa; etäämpänä asuvan sukulaisen etuihin päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja oikaisuvaatimuksen ja valituksen on oltava perusteltuja. Kiitettävässä vastauksessa punnitaan täsmällisesti, missä määrin päätös koskee henkilöiden etuja ja oikeuksia, ja pohditaan valitusperusteita: oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa, ja kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella eli jos päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, toimivalta on ylitetty tai päätös on lainvastainen. Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja auttaa hyvän hallintomenettelyn mukaisesti.

Explanation

Tapaustehtävä: ensin yleiset oikeusturvakeinot, sitten niiden soveltaminen Terttuun ja Topiin.

Keinot (6 p.): viranomaisen päätökseen haetaan muutosta ensin oikaisuvaatimuksella ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalituksella, jotka molemmat tehdään hallinto-oikeuteen.

Ero valitustyyppien välillä (5 p.): hallintovalitus koskee valtion viranomaisen päätöstä ja sen voi tehdä vain asianosainen; kunnan päätöksestä tehdään kunnallisvalitus, jonka voi tehdä kuka tahansa kuntalainen mutta vain laillisuusperusteella.

Sovella tapaukseen (5 p.): kaavoitus on kunnan viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi maanomistajan oikeuksiin, joten Tertulla on käytössään oikaisuvaatimus ja valitus. Topin etuihin päätös ei vaikuta suoraan, eikä paha mieli riitä valitusperusteeksi.

Kiitettävään kuuluvat määräajat, perusteluvaatimus, viranomaisen neuvontavelvollisuus ja valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (4 p.).

Source: Ylioppilastutkintolautakunta · original

620 p

Mitä lainmukaisia perusteita työsopimuksen irtisanomiseen ja purkamiseen voi olla? Miten työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen eroavat vaikutuksiltaan toisistaan?

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että työsopimuksen voi irtisanoa tai purkaa joko työntekijä tai työnantaja. Purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja purettu työsuhde ja palkanmaksu päättyvät heti; irtisanomisessa on irtisanomisaika, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta. Kun työnantaja irtisanoo, tarvitaan perusteet ja irtisanomisaika on pitempi; työntekijän irtisanoutuessa erityisiä perusteita ei tarvita. Määräaikaista työsuhdetta ei voida irtisanoa. Työnantaja voi irtisanoa henkilöön liittyvistä tai taloudellisista ja tuotannollisista syistä; purkamisen peruste voi olla esimerkiksi työturvallisuuden toistuva vaarantaminen, ja työntekijän puolelta palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot. Kiitettävässä vastauksessa näkökohtia käsitellään tarkemmin: henkilöön liittyvät perusteet eivät saa liittyä raskauteen tai sairauteen eivätkä olla syrjiviä, ja irtisanomista edeltää yleensä kuuleminen, varoitus ja mahdollisuus korjata toiminta. Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos se on tarpeen tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia, ja koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen.

Explanation

Vastauksen ydin on irtisanomisen ja purkamisen ero, joten aloita siitä (6 p.): purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja työsuhde sekä palkanmaksu päättyvät heti, kun taas irtisanomisessa noudatetaan irtisanomisaikaa, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta.

Työnantajan irtisanomisperusteet (5 p.): henkilöön liittyvät syyt, kuten työvelvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti, sekä taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Työntekijän irtisanoutumiseen ei tarvita erityisiä perusteita.

Purkamisperusteet molemmin puolin (5 p.): työnantajalla esimerkiksi työturvallisuuden toistuva vaarantaminen, työntekijällä palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot.

Kiitettävään kuuluvat tarkennukset (4 p.): perusteet eivät saa olla syrjiviä, irtisanomista edeltää kuuleminen ja varoitus, määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa, huoltajalla on purkuoikeus ja koeaikana kumpikin voi purkaa sopimuksen.

Source: Ylioppilastutkintolautakunta · original

7.110 p

Tekstikatkelmat 7.A–7.C ovat otteita hallituksen esityksestä (HE 47/2025 vp), jossa ehdotettiin rangaistavaksi joukkotuhonnan ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten julkista kieltämistä, puolustelua ja vakavaa vähättelyä. Erittele tekstikatkelmien 7.A, 7.B ja 7.C avulla, mitä tarkoitetaan käsitteillä vihapuhe ja sananvapaus.

Based on a matriculation exam task (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 7.1). The source material has been replaced. The source material has been shortened. The question has been reworded. Alkuperäiset tekstikatkelmat on korvattu otteilla hallituksen esityksestä, ja tehtävänantoon on lisätty aineiston esittely.

Source material 7.ASananvapaus ja vihapuhe (HE 47/2025 vp, ote)

Ote hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jakso 2.3 (Holokaustin kieltämisen kriminalisoinnin ja sananvapauden suhde ihmisoikeusvalvontaelinten käytännössä)

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan olennainen osatekijä. Moniarvoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi sananvapaus suojaa myös ilmaisuja, jotka ovat epämiellyttäviä, häiritseviä, järkyttäviä tai loukkaavia. Sananvapauden piiriin kuuluu siten myös erilaista vihaista puhetta.

Toisaalta demokraattisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä suojata yksilöiden ja kansanryhmien ihmisarvoa rasistisilta ja muilta henkilöön liittyviin syihin perustuvilta syrjiviltä loukkauksilta. Tällaisista ilmaisuista käytetään käsitettä vihapuhe tai rangaistava vihapuhe, erotuksena sananvapauden piiriin kuuluvasta vihaisesta ja muusta puheesta.

Niin EU:n puitepäätös kuin holokaustin ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kiistämisen kriminalisointia koskevat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjatkin tunnistavat nyt kysymyksessä olevan kriminalisoinnin ja sananvapauden välillä vallitsevan jännitteen. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat traditionsa mukaisesti erityisesti korostaneet sananvapauden suojaa, mikä Suomen osalta näkyy muun muassa Budapestin yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan sekä KP-sopimuksen sotapropagandaa koskevaan säännökseen tehdyissä varaumissa.

[…]

Ihmisoikeuskomitea on myös KP-sopimuksen sananvapautta koskevaa 19 artiklaa koskevassa yleiskommentissaan nro 34 (CCPR/C/GC/34, 12.9.2011) katsonut, että ”lait, jotka rankaisevat historiallisia tosiasioita koskevien mielipiteiden ilmaisemista, ovat ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita yleissopimus asettaa sopimusvaltioille mielipiteen- ja sananvapauden kunnioittamisesta. Yleissopimus ei salli virheellisen mielipiteen ilmaisemisen tai menneiden tapahtumien virheellisen tulkinnan yleistä kieltämistä” (kappale 49).

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on käsitellyt holokaustin kieltoa pääasiassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) (SopS 18/1990) 10 artiklan takaaman sananvapauden suojan näkökulmasta. EIT:n sananvapautta koskeva oikeuskäytäntö on laajaa ja varsin vakiintunutta. Vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen eivät EIT:n tulkinnan mukaan saa EIS 10 artiklan suojaa.

[…] Se muistuttaa, että sananvapaus ei koske vain yleisesti hyväksyttyä ja positiivissävyistä tietoa, vaan myös loukkaava ja järkyttävä tieto tai ilmaus nauttii lähtökohtaisesti sananvapauden suojaa demokraattisessa yhteiskunnassa, johon kuuluu pluralismi, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus. […] EIT myös muistuttaa, että EIS 10 artiklan 2 kohta jättää vain vähän tilaa poliittisen puheen tai yleistä mielenkiintoa koskevan keskustelun rajoittamiselle.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Source material 7.BLausuntopalaute (HE 47/2025 vp, ote)

Ote hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jakso 6 (Lausuntopalaute)

Oikeusministeriö pyysi esityksestä lausuntoa 52 taholta. […] Lausuntoja saapui yhteensä 36, joista yksityishenkilöiden lausuntoja oli kymmenen.

Lausunnoissa kannatettiin melko laajasti sitä, että vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen säädetään rangaistavaksi. Useissa lausunnoissa katsottiin, että holokaustin kieltäminen on vihapuheen erityinen muoto, jonka moitittavuus edellyttää nimenomaista kriminalisointia. […]

Erisuuntaista lausuntopalautetta annettiin kuitenkin siitä, tulisiko vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä säätää ehdotuksen mukaisesti erilliskriminalisointi. Joissakin lausunnoissa katsottiin, että nykyinen rangaistussäännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan olisi jatkossakin riittävä. […] Toisaalta osassa lausuntoja katsottiin, että erillinen säännös tarkentaisi viharikoksia koskevaa sääntelyä ja vahvistaisi vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudellista suojaa.

[…] Toisaalta osassa lausuntoja pidettiin välttämättömänä, että sananvapauden turvaamiseksi ja ihmisoikeusvelvoitteiden luomien mukaisten edellytysten täyttämiseksi kriminalisointi toteutettaisiin mahdollisimman rajoitettuna. […]

Lisäksi perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia toivottiin käsiteltävän laajemmin sekä sananvapauden että yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon näkökulmasta. […]

Joissakin lausunnoissa katsottiin, että ehdotettu säännös ei välttämättä toteuta kriminalisointiperiaatteiden ja perusoikeuksien yleisten rajoitusperusteiden mukaisia edellytyksiä. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kansallisista lähtökohdista arvioituna kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteissa edellytettyjä perusteita. Myös oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että perusteluissa olisi syytä avata, miksi kyseessä ei ole sellainen symbolisista syistä ehdotettu kriminalisointi, jollaiseen perustuslakivaliokunnan käytännössä on suhtauduttu torjuvasti.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Source material 7.CPerustuslaki, perustelut ja lakiehdotus (HE 47/2025 vp, otteita)

Otteita hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jaksot 10 ja 7 sekä lakiehdotus

Jakso 10 (Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys):

Perustuslain 12 §:ssä turvataan sananvapaus ja kielletään ennakolta estämästä tietojen, viestien ja mielipiteiden ilmaiseminen, julkistaminen ja vastaanottaminen. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on sen esitöiden mukaan taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin (HE 309/1993 vp, s. 56).

[…] Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus sallivat jälkikäteisen puuttumisen sananvapaudella suojattuihin ilmauksiin muiden oikeuksien turvaamiseksi (PeVM 17/2002 vp). Rajoitusten tulee olla muun muassa täsmällisiä ja oikeasuhtaisia, eikä niillä saa puuttua perusoikeuden ytimeen.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt kiihottamista kansanryhmää vastaan vakavana rikoksena, joka pohjautuu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. […] Perustuslakivaliokunta on myös painottanut, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei nauti perustuslain sananvapauden tai esimerkiksi yhdistymis- ja kokoontumisvapauden suojaa (PeVL 40/2017 vp, s. 4 […]).

[…] Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään (esim. PeVL 29/2001 vp, s. 4, PeVL 5/2009 vp, s. 3) todennut, että rikoslakia ei tule käyttää symbolisessa tarkoituksessa. Symbolisten kriminalisointien tarkoituksena on lähinnä välittää jotain tiettyä viestiä ennemmin kuin vaikuttaa konkreettisesti johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan.

Jakso 7 (Säännöskohtaiset perustelut):

Vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen olisi viestin sisältöön liittyvä rangaistava teko kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai kunnianloukkaus. […] Teko voidaan tehdä reaalimaailmassa tai sähköisissä viestintäkanavissa. […] Tekotapana voi olla esimerkiksi internetin keskustelupalstalle tai sosiaalisen median kanaville kirjoitettu viesti […].

Lakiehdotus, rikoslain 11 luvun uusi 10 b § (Vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen):

Joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan 10 §:ssä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä, on tuomittava vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa kokelas määrittelee aineistojen avulla, mitä tarkoitetaan sananvapaudella ja vihapuheella. Sananvapaus on perustuslain 12 §:ssä turvattu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, viestejä ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä (7.C); se suojaa myös epämiellyttäviä, järkyttäviä tai loukkaavia ilmaisuja ja vihaista puhetta (7.A). Vihapuheella tarkoitetaan ilmaisuja, jotka loukkaavat yksilöiden tai kansanryhmien ihmisarvoa rasistisin tai muihin henkilöön liittyviin syihin perustuvin syrjivin perustein, erotuksena sananvapauden piiriin kuuluvasta vihaisesta puheesta (7.A). Kokelas käyttää aineistoa vastauksessaan. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että Suomessa vihapuhetta ei ole laissa suoraan kielletty, mutta viestin sisältöön liittyviä rangaistavia tekoja ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus (7.C), eikä kiihottaminen kansanryhmää vastaan nauti sananvapauden suojaa (7.C). Kokelas huomaa, etteivät käsitteet ole merkitykseltään yksiselitteisiä, vaan niiden rajat riippuvat siitä, kuka asiaa arvioi ja missä yhteydessä: esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea pitää historiallisia mielipiteitä rankaisevia lakeja ongelmallisina, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna vihapuheelle sananvapauden suojaa (7.A), ja lausunnonantajat olivat eri mieltä sääntelyn tarpeesta (7.B). Kokelas sitoo vastauksensa monipuolisesti aineistoon.

Explanation

Avainajatus: käsitteet määritellään aineiston avulla ja suhteessa toisiinsa. Sananvapaus suojaa myös loukkaavaa ja vihaista puhetta, mutta vihapuheella tarkoitetaan sitä osaa ilmaisuista, joka loukkaa ihmisarvoa syrjivin perustein.

Sananvapaus (4 p.): aloita perustuslaista. Tekstikatkelman 7.C mukaan perustuslain 12 § turvaa oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, viestejä ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä. Kerro myös, mitä oikeudella tavoitellaan: vapaata mielipiteenmuodostusta, avointa julkista keskustelua ja mahdollisuutta arvostella vallankäyttöä (7.C). Tekstikatkelma 7.A tarkentaa, että sananvapaus suojaa myös epämiellyttäviä, järkyttäviä ja loukkaavia ilmaisuja, siis myös vihaista puhetta.

Vihapuhe (3 p.): tekstikatkelman 7.A mukaan vihapuhe tarkoittaa ilmaisuja, jotka loukkaavat yksilöiden tai kansanryhmien ihmisarvoa rasistisin tai muihin henkilöön liittyviin syihin perustuvin syrjivin perustein. Keskeistä on katkelman erottelu: vihainen puhe ei vielä ole vihapuhetta. Katkelmasta 7.B näkyy lisäksi, että useat lausunnonantajat pitivät holokaustin kieltämistä vihapuheen erityisenä muotona.

Kiitettävään (3 p.) nostaa oikeudellinen tarkennus ja käsitteiden kiistanalaisuus. Vihapuhe ei ole Suomessa oma rikosnimikkeensä, mutta viestin sisältöön perustuvia rangaistavia tekoja ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus (7.C), eikä kansanryhmää vastaan kiihottaminen perustuslakivaliokunnan mukaan nauti sananvapauden suojaa (7.C). Raja riippuu myös arvioijasta ja yhteydestä: YK:n ihmisoikeuskomitea pitää historiallisia mielipiteitä rankaisevia lakeja sananvapauden vastaisina, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna vihapuheelle sananvapauden suojaa (7.A), ja lausunnonantajat olivat eri mieltä siitä, riittääkö nykyinen sääntely (7.B).

Yleinen ansa on referoida katkelmia tai ottaa kantaa ehdotettuun lakiin, joka kuuluu jatkotehtävään. Muotoile määritelmät omin sanoin ja kerro jokaisen kohdalla, mihin katkelmaan nojaat.

Adapted from a YTL task · original

7.220 p

Tekstikatkelmat 7.A–7.C ovat otteita hallituksen esityksestä (HE 47/2025 vp), jossa ehdotettiin rangaistavaksi joukkotuhonnan ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten julkista kieltämistä, puolustelua ja vakavaa vähättelyä. Esitä tekstikatkelmia 7.A, 7.B ja 7.C hyödyntäen perusteltu arvio siitä, pitäisikö Suomessa rajoittaa vihapuhetta nykyistä enemmän lainsäädännön avulla.

Based on a matriculation exam task (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 7.2). The source material has been replaced. The source material has been shortened. The question has been reworded. Alkuperäiset tekstikatkelmat on korvattu otteilla hallituksen esityksestä, ja tehtävänantoon on lisätty aineiston esittely.

Source material 7.ASananvapaus ja vihapuhe (HE 47/2025 vp, ote)

Ote hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jakso 2.3 (Holokaustin kieltämisen kriminalisoinnin ja sananvapauden suhde ihmisoikeusvalvontaelinten käytännössä)

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan olennainen osatekijä. Moniarvoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi sananvapaus suojaa myös ilmaisuja, jotka ovat epämiellyttäviä, häiritseviä, järkyttäviä tai loukkaavia. Sananvapauden piiriin kuuluu siten myös erilaista vihaista puhetta.

Toisaalta demokraattisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä suojata yksilöiden ja kansanryhmien ihmisarvoa rasistisilta ja muilta henkilöön liittyviin syihin perustuvilta syrjiviltä loukkauksilta. Tällaisista ilmaisuista käytetään käsitettä vihapuhe tai rangaistava vihapuhe, erotuksena sananvapauden piiriin kuuluvasta vihaisesta ja muusta puheesta.

Niin EU:n puitepäätös kuin holokaustin ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kiistämisen kriminalisointia koskevat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjatkin tunnistavat nyt kysymyksessä olevan kriminalisoinnin ja sananvapauden välillä vallitsevan jännitteen. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat traditionsa mukaisesti erityisesti korostaneet sananvapauden suojaa, mikä Suomen osalta näkyy muun muassa Budapestin yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan sekä KP-sopimuksen sotapropagandaa koskevaan säännökseen tehdyissä varaumissa.

[…]

Ihmisoikeuskomitea on myös KP-sopimuksen sananvapautta koskevaa 19 artiklaa koskevassa yleiskommentissaan nro 34 (CCPR/C/GC/34, 12.9.2011) katsonut, että ”lait, jotka rankaisevat historiallisia tosiasioita koskevien mielipiteiden ilmaisemista, ovat ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita yleissopimus asettaa sopimusvaltioille mielipiteen- ja sananvapauden kunnioittamisesta. Yleissopimus ei salli virheellisen mielipiteen ilmaisemisen tai menneiden tapahtumien virheellisen tulkinnan yleistä kieltämistä” (kappale 49).

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on käsitellyt holokaustin kieltoa pääasiassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) (SopS 18/1990) 10 artiklan takaaman sananvapauden suojan näkökulmasta. EIT:n sananvapautta koskeva oikeuskäytäntö on laajaa ja varsin vakiintunutta. Vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen eivät EIT:n tulkinnan mukaan saa EIS 10 artiklan suojaa.

[…] Se muistuttaa, että sananvapaus ei koske vain yleisesti hyväksyttyä ja positiivissävyistä tietoa, vaan myös loukkaava ja järkyttävä tieto tai ilmaus nauttii lähtökohtaisesti sananvapauden suojaa demokraattisessa yhteiskunnassa, johon kuuluu pluralismi, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus. […] EIT myös muistuttaa, että EIS 10 artiklan 2 kohta jättää vain vähän tilaa poliittisen puheen tai yleistä mielenkiintoa koskevan keskustelun rajoittamiselle.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Source material 7.BLausuntopalaute (HE 47/2025 vp, ote)

Ote hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jakso 6 (Lausuntopalaute)

Oikeusministeriö pyysi esityksestä lausuntoa 52 taholta. […] Lausuntoja saapui yhteensä 36, joista yksityishenkilöiden lausuntoja oli kymmenen.

Lausunnoissa kannatettiin melko laajasti sitä, että vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen säädetään rangaistavaksi. Useissa lausunnoissa katsottiin, että holokaustin kieltäminen on vihapuheen erityinen muoto, jonka moitittavuus edellyttää nimenomaista kriminalisointia. […]

Erisuuntaista lausuntopalautetta annettiin kuitenkin siitä, tulisiko vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä säätää ehdotuksen mukaisesti erilliskriminalisointi. Joissakin lausunnoissa katsottiin, että nykyinen rangaistussäännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan olisi jatkossakin riittävä. […] Toisaalta osassa lausuntoja katsottiin, että erillinen säännös tarkentaisi viharikoksia koskevaa sääntelyä ja vahvistaisi vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudellista suojaa.

[…] Toisaalta osassa lausuntoja pidettiin välttämättömänä, että sananvapauden turvaamiseksi ja ihmisoikeusvelvoitteiden luomien mukaisten edellytysten täyttämiseksi kriminalisointi toteutettaisiin mahdollisimman rajoitettuna. […]

Lisäksi perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia toivottiin käsiteltävän laajemmin sekä sananvapauden että yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon näkökulmasta. […]

Joissakin lausunnoissa katsottiin, että ehdotettu säännös ei välttämättä toteuta kriminalisointiperiaatteiden ja perusoikeuksien yleisten rajoitusperusteiden mukaisia edellytyksiä. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kansallisista lähtökohdista arvioituna kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteissa edellytettyjä perusteita. Myös oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että perusteluissa olisi syytä avata, miksi kyseessä ei ole sellainen symbolisista syistä ehdotettu kriminalisointi, jollaiseen perustuslakivaliokunnan käytännössä on suhtauduttu torjuvasti.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Source material 7.CPerustuslaki, perustelut ja lakiehdotus (HE 47/2025 vp, otteita)

Otteita hallituksen esityksestä HE 47/2025 vp, jaksot 10 ja 7 sekä lakiehdotus

Jakso 10 (Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys):

Perustuslain 12 §:ssä turvataan sananvapaus ja kielletään ennakolta estämästä tietojen, viestien ja mielipiteiden ilmaiseminen, julkistaminen ja vastaanottaminen. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on sen esitöiden mukaan taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin (HE 309/1993 vp, s. 56).

[…] Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus sallivat jälkikäteisen puuttumisen sananvapaudella suojattuihin ilmauksiin muiden oikeuksien turvaamiseksi (PeVM 17/2002 vp). Rajoitusten tulee olla muun muassa täsmällisiä ja oikeasuhtaisia, eikä niillä saa puuttua perusoikeuden ytimeen.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt kiihottamista kansanryhmää vastaan vakavana rikoksena, joka pohjautuu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. […] Perustuslakivaliokunta on myös painottanut, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei nauti perustuslain sananvapauden tai esimerkiksi yhdistymis- ja kokoontumisvapauden suojaa (PeVL 40/2017 vp, s. 4 […]).

[…] Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään (esim. PeVL 29/2001 vp, s. 4, PeVL 5/2009 vp, s. 3) todennut, että rikoslakia ei tule käyttää symbolisessa tarkoituksessa. Symbolisten kriminalisointien tarkoituksena on lähinnä välittää jotain tiettyä viestiä ennemmin kuin vaikuttaa konkreettisesti johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan.

Jakso 7 (Säännöskohtaiset perustelut):

Vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen olisi viestin sisältöön liittyvä rangaistava teko kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai kunnianloukkaus. […] Teko voidaan tehdä reaalimaailmassa tai sähköisissä viestintäkanavissa. […] Tekotapana voi olla esimerkiksi internetin keskustelupalstalle tai sosiaalisen median kanaville kirjoitettu viesti […].

Lakiehdotus, rikoslain 11 luvun uusi 10 b § (Vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen):

Joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan 10 §:ssä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä, on tuomittava vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hallituksen esitys HE 47/2025 vp (ote).

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin perustellun arvion siitä, pitäisikö vihapuhetta rajoittaa nykyistä enemmän lainsäädännöllä, ja käyttää arvionsa perustana aineistoa. Hyvässä vastauksessa ei ole tunnepitoisia yksipuolisia kannanottoja. Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti rajoittamisen hyötyjä ja haittoja. Rajoittamisen puolesta voi esittää esimerkiksi ihmisarvon, yhdenvertaisuuden ja vähemmistöjen oikeudellisen suojan (7.A, 7.B) sekä EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjan, jonka mukaan vihapuhe ei saa sananvapauden suojaa (7.A, 7.C). Rajoittamista vastaan voi esittää esimerkiksi sen, että oikeusasiamiehen mukaan kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteissa edellytettyjä perusteita, oikeuskanslerin huomautuksen symbolisista kriminalisoinneista ja lausunnot, joiden mukaan nykyinen kiihottamissäännös riittää (7.B), perustuslakivaliokunnan torjuvan kannan symbolisiin kriminalisointeihin (7.C), YK:n ihmisoikeuskomitean kannan historiallisia mielipiteitä rankaisevista laeista (7.A) sekä vaatimuksen, että rajoitusten on oltava täsmällisiä ja oikeasuhtaisia (7.C). Kokelas voi pohtia, että rajoittaminen saattaa kaventaa avointa julkista keskustelua, jota sananvapauden on tarkoitus turvata (7.C), ja että sosiaalisen median kanavissa esitettyjen viestien valvonta on vaikeaa, koska alustat ovat usein kansainvälisiä (7.C, oma tieto). Kokelas arvioi aineistoja lähdekriittisesti huomioiden niiden yhteiskunnallisen kontekstin: esitys on hallituksen omien ehdotusten perustelu, ja lausuntopalautteen tiivistelmän on laatinut esitystä valmistellut ministeriö.

Explanation

Avainajatus: pisteet tulevat punninnasta, eivät kannasta. Rakenna oma arvio aineistosta poimituista puolesta- ja vastaperusteista ja arvioi, kuka katkelmissa puhuu.

Kytke aineisto ensin kysymykseen: HE 47/2025 vp on esimerkki vihapuheen rajoittamisesta nykyistä enemmän, koska siinä ehdotettiin uutta rikosta kiihottamissäännöksen rinnalle (7.C). Kyse on ehdotuksesta, joten älä esitä sitä voimassa olevana lakina.

Rajoittamisen puolesta (5 p.): ihmisarvon suojaaminen rasistisilta ja syrjiviltä loukkauksilta (7.A); lausuntojen mukaan erillinen säännös tarkentaisi viharikossääntelyä ja vahvistaisi vähemmistöjen oikeudellista suojaa (7.B); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linja, jonka mukaan vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen eivät saa sananvapauden suojaa (7.A), sekä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet (7.A, 7.C).

Rajoittamista vastaan (5 p.): eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteiden edellyttämiä perusteita, ja oikeuskansleri vaati perustelemaan, ettei kyse ole symbolisesta kriminalisoinnista (7.B), joihin perustuslakivaliokunta suhtautuu torjuvasti (7.C). Osa lausunnonantajista piti nykyistä kiihottamissäännöstä riittävänä (7.B). YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan historiallisia mielipiteitä rankaisevat lait ovat sananvapauden vastaisia (7.A), ja rajoitusten on oltava täsmällisiä ja oikeasuhtaisia (7.C). Laaja sääntely voi kaventaa avointa julkista keskustelua, jota sananvapaus on 7.C:n mukaan tarkoitettu turvaamaan. Omana tietona voi lisätä, että kansainvälisten somealustojen viestejä on vaikea valvoa.

Kiitettävään (4 p.) nostaa lähdekriittinen analyysi. Kaikki katkelmat ovat hallituksen esityksestä, joka perustelee hallituksen omaa ehdotusta, ja lausuntopalautteen tiivistelmän on koonnut esitystä valmistellut oikeusministeriö. Puhujien asema painaa: oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat ylimpiä laillisuusvalvojia, joten niiden varaumat ovat eri asemassa kuin yksittäisen lausunnonantajan mielipide.

Muodosta lopuksi selkeä arvio (6 p.), joka voi olla ehdollinen: esimerkiksi lisärajoitus on perusteltu vain, jos säännös on täsmällinen ja koskee väkivaltaan tai vihaan yllyttävää puhetta. Yleinen ansa on tunnepitoinen mielipidekirjoitus, josta aineisto ja vastaperusteet puuttuvat.

Adapted from a YTL task · original

8.112 p

Millaisia yritysmuotoja ovat toiminimi, osakeyhtiö ja osuuskunta? Millaiseen yritystoimintaan kukin näistä muodoista ensisijaisesti soveltuu ja miksi?

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa selostetaan asiasisällöltään oikein kunkin yritysmuodon olennaiset piirteet. Toiminimi on tyypillisesti pienehkö palvelu- tai esimerkiksi rakennusalan yritys, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa, ja se sopii etenkin aloittaville yksin- ja pienyrittäjille. Osakeyhtiö perustetaan usein silloin, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, joka saadaan keräämällä varoja useilta sijoittajilta. Osuuskunta perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, eikä voitto ole sen toiminnassa ensisijainen tavoite. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään tarkemmin, miten yritysmuodot eroavat vastuukysymysten ja päätöksenteon osalta, ja soveltuvuutta käsitellään konkreettisin esimerkein niin, että kullakin muodolla nähdään sekä vahvuuksia että rajoituksia: osakeyhtiössä hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat kuin toiminimellä, mutta yrittäjä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista, ja osuuskunnassa kaikki omistajat ovat yhdenvertaisia.

Explanation

Kolme yritysmuotoa, neljä pistettä kullekin: kuvaile piirteet ja perustele soveltuvuus.

Toiminimi (4 p.): yksinkertaisin muoto, jossa yrittäjä vastaa veloista henkilökohtaisesti. Sopii tyypillisesti pienehköön palvelu- tai rakennusalan toimintaan, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa, siis aloittaville yksin- ja pienyrittäjille.

Osakeyhtiö (4 p.): perustetaan usein, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, joka kerätään useilta sijoittajilta. Hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat, mutta yrittäjä ei vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista.

Osuuskunta (4 p.): perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, voitto ei ole ensisijainen tavoite ja omistajat ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Täydet pisteet vaativat vertailua vastuu- ja päätöksentekokysymyksissä sekä konkreettisia esimerkkejä, joissa näkyy kunkin muodon vahvuuksia ja rajoituksia.

Source: Ylioppilastutkintolautakunta · original

9.210 p

Esitä perusteltu näkemys siitä, miten Euroopan unionin rooli turvallisuuspoliittisena toimijana kehittyy lähitulevaisuudessa.

Answer guidelines

Hyvässä vastauksessa esitetään jokin skenaario EU:n tulevaisuudesta ja sille uskottava perustelu. Perustelu voi koskea EU:n sisäistä tai kansainvälistä kehitystä, ja keskiössä voi olla jokin yksittäinen turvallisuuden osa-alue, esimerkiksi sotilaallinen turvallisuus. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan EU:n turvallisuuspoliittiseen rooliin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisemmin: miten ympäristö- ja siirtolaiskysymyksiin liittyvät muutokset vaikuttavat unioniin ja sen tapaan tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. EU voidaan nähdä niin muutosten tekijänä kuin niiden kohteena. Vastauksessa otetaan huomioon kehitysarvioiden epävarmuus ja esitetään varaumia tai ehtoja skenaarion toteutumiselle; ansioksi luetaan konkreettiset esimerkit lähitulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Explanation

Lyhyt skenaariotehtävä: pisteet tulevat perusteluista, eivät ennusteen osumatarkkuudesta.

Esitä ensin yksi uskottava skenaario EU:n turvallisuuspoliittisen roolin kehityksestä ja perustele se (4 p.). Perustelu voi koskea unionin sisäistä kehitystä, kuten päätöksenteon uudistamista tai puolustusyhteistyön tiivistymistä, tai kansainvälistä kehitystä, kuten suurvaltakilpailua. Keskiössä voi olla yksi osa-alue, esimerkiksi sotilaallinen turvallisuus.

Laajenna tarkastelua (3 p.): ympäristö- ja siirtolaiskysymysten muutokset vaikuttavat siihen, mitä EU pitää uhkana ja miten se tekee turvallisuuspoliittisia päätöksiä; unioni on näissä sekä muutosten tekijä että niiden kohde.

Kiitettävään kuuluu epävarmuuden tunnustaminen (3 p.): esitä varaumia ja ehtoja skenaarion toteutumiselle sekä konkreettisia esimerkkejä lähitulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Source: Ylioppilastutkintolautakunta · original

Social studies, spring 2024 – matriculation exam tasks and solutions

Tasks and solutions

120 p

220 p

420 p

520 p

620 p

7.110 p

7.220 p

8.112 p

9.210 p

Omitted tasks

Read more