Yhteiskuntaoppi, kevät 2024 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän käsitteiden eron merkitys parlamentaarisessa demokratiassa: enemmistöhallituksessa enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, vähemmistöhallituksen puolueiden edustajat ovat vähemmistönä. Parlamentarismissa hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta; enemmistöhallitus voittaa aina äänestykset, myös epäluottamuslauseäänestykset, ja on siten vakaampi ja pystyy toteuttamaan ohjelmaansa. Monipuoluejärjestelmässä enemmistöhallitus edellyttää vaikeitakin kompromisseja, kun taas vähemmistöhallituksessa puolueet löytävät helpommin yhteisen linjan mutta joutuvat hakemaan tukea oppositiosta. Kiitettävässä vastauksessa vahvuuksia ja heikkouksia kuvataan monipuolisemmin: enemmistöhallitus voi toimia pitkäjänteisemmin ja jokainen hallituspuolue voi edistää tavoitteitaan. Vähemmistöhallituskin voi nauttia eduskunnan luottamusta, jos se saa esityksilleen riittävästi tukea muilta puolueilta, mutta sen asema on jatkuvasti epävakaa: tukea haetaan joko tapaus kerrallaan tai sopimalla oppositiopuolueen kanssa pysyvämmästä yhteistyöstä, jolloin poliittisten neuvottelujen areena ulottuu hallituksesta eduskuntaan ja oppositiollekin syntyy vaikutusvaltaa. Kokelas voi verrata Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään inflaation kiihtymisen ja hidastumisen luonne. Enimmän aikaa vuosi-inflaatio oli 1–2 prosenttia, mutta vuosina 2021–2022 hinnat nousivat paljon nopeammin; talouspolitiikassa noin kahden prosentin vuosi-inflaatiota on pidetty tavoiteltavana ja keskuspankit pyrkivät siihen. Matalaa inflaatiota selittää myös kituliaaksi jäänyt talouskasvu vuosina 2014–2020. Inflaation kiihtymistä vuonna 2021 selittää se, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa pyrittiin elvyttävällä talouspolitiikalla pienentämään koronaviruspandemian aiheuttamia vahinkoja; kiertokulkuun lisätty raha ylläpiti kulutuskysyntää, mikä alkoi pandemian pahimman vaiheen jälkeen nostaa hintoja. Lisäksi inflaatiopainetta aiheuttivat häiriintyneet globaalit logistiikka- ja tuotantoketjut ja patoutunut kulutuskysyntä. Kiitettävässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän globaalin talouskehityksen linjat: Suomen, euroalueen ja Yhdysvaltain inflaatiokehitys on ollut melko samanlaista hyödykemarkkinoiden yhdistymisen ja globaalin kilpailun vuoksi, mutta Yhdysvalloissa inflaatio on ollut nopeampaa ja alkanut kiihtyä aiemmin paremman talouskehityksen takia; Euroopassa on jääty jopa alle keskuspankin inflaatiotavoitteen, vaikka korot ovat olleet nollassa. Deflaatiojaksoja selittää heikko talouskehitys ja vaimea kysyntä sekä koronakriisi.

Hyvässä vastauksessa esitetään arvio eurooppalaisten arvojen yhtenäisyydestä sen pohjalta, miten maat ryhmittyvät perhettä koskevissa kysymyksissä: Pohjoismaat ja Alankomaat muodostavat selkeän liberaalin ryhmän ja Länsi-Euroopan maat asettuvat Pohjoismaiden ja konservatiivisempien Itä-Euroopan maiden sekä Italian välille. Eniten hajontaa on kysymyksessä aikuisen lapsen velvollisuudesta huolehtia vanhemmistaan. Selityksinä voidaan tarkastella käsityksiä sukupuolirooleista ja perheestä, maiden elintasoa ja hyvinvointivaltiomallien eroja sekä elinkeinorakennetta ja päivähoito- ja koulujärjestelmää. Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan arvomaailman yhtenäisyyden astetta, pohditaan useampia taustatekijöitä ja avataan eri hyvinvointivaltiomalleja. Kokelas voi tarkastella koulutuksen sekä historian ja uskonnon aseman vaikutusta etenkin EU:n ulkopuolisissa valtioissa sekä pohtia liberaalien ja konservatiivisten arvojen jakaumaa ja poliittisen populismin nousua.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille koulutustason muutoksen pääpiirteet: naisten ja miesten koulutustaso on laskenut vuosina 2011–2021 ja naiset hankkivat korkeakoulutuksen keskimäärin useammin kuin miehet. Korkeakoulutuksen vähentymiseen esitetään jokin perusteltu selitys, esimerkiksi epävarmuus oman alan valinnasta, opiskelumotivaation lasku, keskeyttämiset tai korkeakoulupaikkojen vähentyminen, ja vaikutuksia pohditaan jostakin näkökulmasta, esimerkiksi siitä, mitä korkeakoulutettujen määrä merkitsee elinkeinoelämälle. Kiitettävässä vastauksessa vastataan perusteellisemmin kaikkiin kysymyksiin ja tuodaan esiin tarkastelun suhteellisuus: kyse on osuuksista eikä absoluuttisista määristä. Nuorimpien ikäluokkien pienempää korkeakoulutettujen määrää voi selittää se, että he ovat vasta valmistumassa. Naisten osuuden suhteellinen kasvu on pitkään jatkunut trendi: koulutuksen arvoa on korostettu naisten tasa-arvoa ajettaessa, naisten kouluttautuminen yleistyi yhteiskunnan rakennemuutoksen seurauksena ja työelämän vaatimukset näkyvät valinnoissa; myös tytöt pärjäävät koulussa keskimääräistä paremmin. Seurauksia pohditaan kattavammin, esimerkiksi syntyvyyden laskua naisten kouluttautumisen yhteydessä ja koulutustason vaikutusta Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että viranomaisten päätöksiä koskevia oikeusturvakeinoja ovat ensin mahdollinen oikaisuvaatimus ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalitus. Ero liittyy siihen, kuka voi tehdä valituksen ja koskeeko se valtion vai kunnan viranomaisen päätöstä: valtion viranomaisen päätöksestä tehdään hallintovalitus, kunnan viranomaisen päätöksestä pääsääntöisesti kunnallisvalitus, jota ennen on tehtävä oikaisuvaatimus kunnan viranomaiselle. Molemmat valitukset tehdään hallinto-oikeuteen, ja kunnallisvalituksen voi tehdä kuka tahansa kuntalainen. Esimerkkitapauksessa maanomistajalla on mahdollisuus ensin oikaisuvaatimukseen ja sitten valitukseen, koska kaavoitus on kunnallisen viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi hänen oikeuksiinsa; etäämpänä asuvan sukulaisen etuihin päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja oikaisuvaatimuksen ja valituksen on oltava perusteltuja. Kiitettävässä vastauksessa punnitaan täsmällisesti, missä määrin päätös koskee henkilöiden etuja ja oikeuksia, ja pohditaan valitusperusteita: oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa, ja kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella eli jos päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, toimivalta on ylitetty tai päätös on lainvastainen. Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja auttaa hyvän hallintomenettelyn mukaisesti.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että työsopimuksen voi irtisanoa tai purkaa joko työntekijä tai työnantaja. Purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja purettu työsuhde ja palkanmaksu päättyvät heti; irtisanomisessa on irtisanomisaika, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta. Kun työnantaja irtisanoo, tarvitaan perusteet ja irtisanomisaika on pitempi; työntekijän irtisanoutuessa erityisiä perusteita ei tarvita. Määräaikaista työsuhdetta ei voida irtisanoa. Työnantaja voi irtisanoa henkilöön liittyvistä tai taloudellisista ja tuotannollisista syistä; purkamisen peruste voi olla esimerkiksi työturvallisuuden toistuva vaarantaminen, ja työntekijän puolelta palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot. Kiitettävässä vastauksessa näkökohtia käsitellään tarkemmin: henkilöön liittyvät perusteet eivät saa liittyä raskauteen tai sairauteen eivätkä olla syrjiviä, ja irtisanomista edeltää yleensä kuuleminen, varoitus ja mahdollisuus korjata toiminta. Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos se on tarpeen tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia, ja koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen.

Hyvässä vastauksessa määritellään, mitä tarkoitetaan vihapuheella ja sananvapaudella. Suomessa on lähtökohtaisesti sananvapaus eli ihminen saa vapaasti ilmaista mielipiteensä. Vihapuhe on yleisnimitys sellaiselle puheelle, joka lietsoo vihaa ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Kiitettävässä vastauksessa tuodaan esiin, että Suomessa vihapuhetta ei ole laissa suoraan kielletty, mutta kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus ovat rangaistavia tekoja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vihapuhe ja sananvapaus eivät ole merkitykseltään yksiselitteisiä, vaan se, miten ne ymmärretään, riippuu siitä, kuka asiaa käsittelee ja missä kontekstissa.

Hyvässä vastauksessa esitetään perusteltu arvio vihapuheen rajoittamisesta ilman tunnepitoisia ja yksipuolisia kannanottoja. Kiitettävässä vastauksessa pohditaan monipuolisesti, mitä hyötyjä ja haittoja vihapuheen rajoittamisessa lainsäädännöllä on, ja esitetään hyvin perustellun analyysin pohjalta oma arvio. Rajoittamisen pelätään vähentävän kansalaiskeskustelua, ja rajoittaminen voi olla vaikeaa globaalin sosiaalisen median vuoksi; toisaalta vihapuhe voi olla ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa. Vastauksessa huomioidaan keskustelun yhteiskunnallinen konteksti, esimerkiksi puhujien asema.

Hyvässä vastauksessa selostetaan asiasisällöltään oikein kunkin yritysmuodon olennaiset piirteet. Toiminimi on tyypillisesti pienehkö palvelu- tai esimerkiksi rakennusalan yritys, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa, ja se sopii etenkin aloittaville yksin- ja pienyrittäjille. Osakeyhtiö perustetaan usein silloin, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, joka saadaan keräämällä varoja useilta sijoittajilta. Osuuskunta perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, eikä voitto ole sen toiminnassa ensisijainen tavoite. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään tarkemmin, miten yritysmuodot eroavat vastuukysymysten ja päätöksenteon osalta, ja soveltuvuutta käsitellään konkreettisin esimerkein niin, että kullakin muodolla nähdään sekä vahvuuksia että rajoituksia: osakeyhtiössä hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat kuin toiminimellä, mutta yrittäjä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista, ja osuuskunnassa kaikki omistajat ovat yhdenvertaisia.

Hyvässä vastauksessa kansantalouden käsite on ymmärretty oikein ja yrityskenttää kuvataan osana kansantaloutta. Yritykset ovat pieniä: vain harvat työllistävät yli 250 henkeä. Vastauksessa tuodaan esiin, että pienten yritysten osuus yrityksistä on suuri, kun taas niiden osuus työntekijöiden kokonaismäärästä on suhteellisen pieni. Syinä pienten yritysten suosioon voi pohtia sekä perustamiseen että toimintaan liittyviä näkökohtia: miksi pieni yritys on helppo perustaa ja miksi monet pienyritykset eivät ala kasvaa. Vahvuuksien ja heikkouksien osalta voi pohtia muun muassa sitä, että pk-yritykset ovat tärkeä osa palveluketjuja ja voivat toimia rohkaisevana esimerkkinä yrittäjyydestä kiinnostuneille. Kiitettävässä vastauksessa yrityskenttää tarkastellaan syvällisemmin osana kansantaloutta: yrityssektorin rooli verojen maksajana, työpaikkojen tarjoajana ja innovaatioiden synnyttäjänä. Pk-yritykset ovat vain osa yrityskenttää, jossa suuryritysten toimintaa seurataan julkisuudessa enemmän. Pk-yrityksissä on paljon palveluyrityksiä, kun taas teollisuusyritykset ovat yleensä verrattain suuria; palveluyritysten suuri määrä kertoo Suomen olevan moderni palveluyhteiskunta.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, että EU:n turvallisuuspolitiikassa sovitellaan yhteen jäsenmaiden intressejä ja haetaan unionille liikkumatilaa suhteessa maailman muihin valtakeskuksiin, joiden kanssa unionilla on sekä kilpailua että yhteistyömahdollisuuksia. Turvallisuudella on useita ulottuvuuksia, ja vastauksessa mainitaan esimerkiksi energia-, ympäristö- tai siirtolaispolitiikka turvallisuuspolitiikan osana. Kokelas tuo muutamia konkreettisia esimerkkejä vahvuuksista ja heikkouksista: vahvuutena voi mainita kriisinhallinnan tai yhteisen energiaunionin, heikkoutena päätösten yksimielisyyden vaatimuksen, energiariippuvuuden tai yhtenäisen puolustuspolitiikan puuttumisen. Kiitettävässä vastauksessa analyysia syvennetään huomioiden turvallisuuden laaja tulkinta, ja EU:n mahdollisuuksia integroida turvallisuus- ja muita politiikan lohkoja arvioidaan; vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan laajasti ja monipuolisesti.

Hyvässä vastauksessa esitetään jokin skenaario EU:n tulevaisuudesta ja sille uskottava perustelu. Perustelu voi koskea EU:n sisäistä tai kansainvälistä kehitystä, ja keskiössä voi olla jokin yksittäinen turvallisuuden osa-alue, esimerkiksi sotilaallinen turvallisuus. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan EU:n turvallisuuspoliittiseen rooliin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisemmin: miten ympäristö- ja siirtolaiskysymyksiin liittyvät muutokset vaikuttavat unioniin ja sen tapaan tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. EU voidaan nähdä niin muutosten tekijänä kuin niiden kohteena. Vastauksessa otetaan huomioon kehitysarvioiden epävarmuus ja esitetään varaumia tai ehtoja skenaarion toteutumiselle; ansioksi luetaan konkreettiset esimerkit lähitulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.