Samhällslära våren 2024: uppgifter och lösningar

120 p

Finlands regeringar har sedan slutet av 1970-talet varit majoritetsregeringar, medan exempelvis Sverige under den här perioden också har haft minoritetsregeringar. Också i Finland har möjligheten att bilda en minoritetsregering under den senaste tiden övervägts som ett alternativ att ta i beaktande.

Förklara skillnaden mellan en majoritets- och en minoritetsregering och analysera vilka styrkor och svagheter dessa två regeringstyper har.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän käsitteiden eron merkitys parlamentaarisessa demokratiassa: enemmistöhallituksessa enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, vähemmistöhallituksen puolueiden edustajat ovat vähemmistönä. Parlamentarismissa hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta; enemmistöhallitus voittaa aina äänestykset, myös epäluottamuslauseäänestykset, ja on siten vakaampi ja pystyy toteuttamaan ohjelmaansa. Monipuoluejärjestelmässä enemmistöhallitus edellyttää vaikeitakin kompromisseja, kun taas vähemmistöhallituksessa puolueet löytävät helpommin yhteisen linjan mutta joutuvat hakemaan tukea oppositiosta. Kiitettävässä vastauksessa vahvuuksia ja heikkouksia kuvataan monipuolisemmin: enemmistöhallitus voi toimia pitkäjänteisemmin ja jokainen hallituspuolue voi edistää tavoitteitaan. Vähemmistöhallituskin voi nauttia eduskunnan luottamusta, jos se saa esityksilleen riittävästi tukea muilta puolueilta, mutta sen asema on jatkuvasti epävakaa: tukea haetaan joko tapaus kerrallaan tai sopimalla oppositiopuolueen kanssa pysyvämmästä yhteistyöstä, jolloin poliittisten neuvottelujen areena ulottuu hallituksesta eduskuntaan ja oppositiollekin syntyy vaikutusvaltaa. Kokelas voi verrata Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja.

Förklaring

Aloita käsite-erosta (5 p.): enemmistöhallituksessa enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, kun taas vähemmistöhallituksen muodostavat puolueet ovat eduskunnassa vähemmistönä.

Kytke tämä parlamentarismiin (4 p.): hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta, ja enemmistöhallitus voittaa äänestykset myös epäluottamuslauseäänestyksissä.

Analysoi sitten enemmistöhallitus (6 p.): vakaus, kyky toteuttaa hallitusohjelmaa ja pitkäjänteisyys, mutta monipuoluejärjestelmässä vaikeatkin kompromissit.

Ja vähemmistöhallitus (5 p.): puolueiden on helpompi löytää yhteinen linja, mutta asema on jatkuvasti epävakaa ja tukea on haettava oppositiosta joko tapaus kerrallaan tai pysyvämmällä sopimuksella, jolloin myös oppositio saa vaikutusvaltaa.

Vertailu Ruotsiin, jossa puolueet ovat muodostaneet blokkeja, vahvistaa vastausta.

Källa: Studentexamensnämnden · original

220 p

Figur 2.A visar den årliga förändringen i konsumentpriserna i Finland, inom euroområdet och i USA från 2014 till början av 2022. Förändringen visas i procent per år. Vilka faktorer förklarade konsumentprisernas utveckling i Finland, inom euroområdet och i USA åren 2014–2022? Behandla både perioderna med låg inflation och den accelererande inflationen 2021–2022.

Bygger på en studentexamensuppgift (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 2). Bilden eller tabellen har gjorts om. Uppgiften har formulerats om. Figuren har ritats på nytt utifrån OECD:s uppgifter.

Material 2.AÅrlig förändring i konsumentpriserna i Finland, euroområdet och USA 2014–2022

Linjediagram månadsvis från januari 2014 till februari 2022. De tre linjerna ligger mestadels mellan 0 och 3 %; Finlands och euroområdets linjer går under noll åren 2014–2016 och 2020. År 2021 stiger alla brant; i februari 2022 USA 7,9 %, euroområdet 5,9 % och Finland 4,5 %.

Källa: OECD, CC BY 4.0. Figur: Abipreppi.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää kuvion informaation oikein: kuvaajien nousut ja laskut osoittavat inflaation kiihtymistä ja hidastumista. Kuluttajahinnat ovat nousseet vuosina 2014–2022 lukuun ottamatta joitakin kuukausia vuosina 2014–2016 ja 2020, jolloin Suomen tai euroalueen kuvaajat ovat nollatason alapuolella (hintataso laski, deflaatio); Yhdysvalloissa nollan alle mentiin vain vuonna 2015. Kokelas havaitsee olennaiset piirteet: enimmän aikaa vuosi-inflaatio oli alle kahden prosentin, mutta vuosina 2021–2022 hinnat nousivat paljon nopeammin (helmikuussa 2022 Suomessa 4,5 %, euroalueella 5,9 % ja Yhdysvalloissa 7,9 %). Talouspolitiikassa noin kahden prosentin vuosi-inflaatiota on pidetty tavoiteltavana, ja keskuspankit pyrkivät siihen. Matalaa inflaatiota selittää myös vaisu talouskasvu vuosina 2014–2020. Inflaation kiihtymistä vuonna 2021 voidaan selittää pandemian vahinkoja pienentäneellä elvyttävällä talouspolitiikalla, pandemian häiritsemillä logistiikka- ja tuotantoketjuilla ja patoutuneella kulutuskysynnällä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi, että erot kuvaajien välillä ovat pienet, mikä johtuu maailman hyödykemarkkinoiden yhdistymisestä ja globaalista kilpailusta. Yhdysvalloissa inflaatio on ollut nopeampaa ja alkanut kiihtyä aikaisemmin kuin Suomessa ja euroalueella, mitä selittää esimerkiksi Yhdysvaltain parempi talouskehitys; Euroopassa jäätiin jopa alle keskuspankin tavoitteen nollakoroista huolimatta. Kokelas tarkastelee myös nollatason alapuolisia jaksoja, joita selittää heikko talouskehitys ja vaimea kysyntä; myös koronakriisi aiheutti hetkellisen deflaation.

Förklaring

Avainajatus: kuvio 2.A ei näytä hintatasoa vaan sen muutosvauhtia. Kun viiva laskee mutta pysyy nollan yläpuolella, hinnat nousevat yhä, vain hitaammin; hinnat laskivat vain silloin, kun viiva käy nollan alapuolella.

Täysien pisteiden vastaus lukee ensin kuvion oikein. Vuosina 2014–2020 vuosi-inflaatio oli enimmän aikaa alle kahden prosentin. Suomessa hintataso oli koko vuoden 2015 edellisvuotta alempi, ja nollan alle käytiin myös vuonna 2016 ja huhti–kesäkuussa 2020. Euroalueella negatiivisia lukemia oli vuosina 2014–2016 ja 2020, Yhdysvalloissa vain vuonna 2015. Vuonna 2021 kaikki viivat nousevat jyrkästi, ja helmikuussa 2022 inflaatio oli Yhdysvalloissa 7,9 %, euroalueella 5,9 % ja Suomessa 4,5 %. Matalaa inflaatiota selittää vaisu talouskasvu, ja keskuspankit tavoittelevat noin kahden prosentin inflaatiota. Kiihtymistä vuonna 2021 selittävät pandemian vahinkoja pienentänyt elvyttävä talouspolitiikka, purkautunut patoutunut kulutuskysyntä sekä häiriintyneet logistiikka- ja tuotantoketjut.

Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan, että erot viivojen välillä ovat pieniä, koska hyödykemarkkinat ovat yhdentyneet ja kilpailu on globaalia. Yhdysvalloissa inflaatio oli useimmiten nopeampaa ja kiihtyi aiemmin: se ylitti 3 % jo huhtikuussa 2021, Suomessa vasta lokakuussa. Taustalla on Yhdysvaltain parempi talouskehitys, kun taas euroalueella inflaatio jäi nollakoroista huolimatta tavoitteen alle. Nollan alapuoliset jaksot selitetään heikolla talouskehityksellä ja vaimealla kysynnällä, ja koronakriisi aiheutti hetkellisen hintojen laskun.

Yleinen ansa on selittää kuvion inflaatiopiikkiä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. Kuvio päättyy helmikuuhun 2022, joten kiihtyminen oli alkanut jo ennen sotaa.

Bearbetad från SEN:s uppgift · original

420 p

Figur 4.A beskriver förändringar i utbildningsnivån i Finland åren 2011–2021 med avseende på hur andelen personer med examen på högre nivå har förändrats i åldersgrupperna 25–29, 30–34 och 35–39 år. Uppgifterna presenteras i figuren efter åldersgrupp och kön. Redogör utifrån figur 4.A för hur andelarna med examen på högre nivå förändrades i de olika åldersgrupperna åren 2011–2021. Diskutera vilka faktorer som har påverkat förändringen i utbildningsnivån och vilka effekter förändringen har.

Bygger på en studentexamensuppgift (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 4). Bilden eller tabellen har gjorts om. Uppgiften har formulerats om. Figuren har ritats på nytt utifrån Statistikcentralens uppgifter, och frågan har ändrats från födelsekohorter till åldersgrupper.

Material 4.AAndelen med examen på högre nivå efter åldersgrupp 2011–2021

Linjediagram för åren 2011–2021, sex linjer (kvinnor och män i åldersgrupperna 25–29, 30–34 och 35–39). Kvinnornas linjer ligger mellan 38 och 55 %, männens mellan 23 och 37 %. Andelen sjunker bland kvinnor i åldern 30–34 och 35–39; bland män 25–29 år stiger den från 23 till 27 %.

Källa: Statistikcentralen, CC BY 4.0. Figur: Abipreppi.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille kuvion 4.A pääpiirteet. Naiset ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä (esimerkiksi 35–39-vuotiaista naisista 52 % ja miehistä 34 % vuonna 2021). Koulutustaso on laskenut 30–34- ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmissä: naisilla osuudet laskivat 51,4 %:sta 47,8 %:iin ja 54,5 %:sta 52,1 %:iin, miehillä 35–39-vuotiailla 36,3 %:sta 34,3 %:iin. Korkeakoulutuksen vähentymiselle esitetään jokin perusteltu selitys, esimerkiksi epävarmuus alan valinnasta, opiskelumotivaation lasku, keskeyttämiset tai korkeakoulupaikkojen riittämättömyys. Vaikutusta pohditaan jostakin näkökulmasta, esimerkiksi elinkeinoelämän osaajatarpeen kannalta. Kiitettävässä vastauksessa vastataan perusteellisemmin kaikkiin kolmeen kysymykseen. Kuvion suhteellisuus tuodaan esiin: kuviosta ei käy ilmi korkeasti koulutettujen absoluuttinen määrä vaan osuus ikäryhmästä. 25–29-vuotiaiden pienempää osuutta selittää se, että moni on vielä opiskelemassa; tässä ryhmässä miesten osuus on kasvanut (23,0 %:sta 26,9 %:iin). Syitä pohditaan kattavammin: naisten osuuden suhteellinen kasvu on pitkäaikainen trendi, koulutuksen arvoa on korostettu tasa-arvon edistämisessä, rakennemuutos ja työelämän vaatimukset näkyvät valinnoissa ja tytöt pärjäävät koulussa keskimäärin paremmin. Seurauksia pohditaan kattavammin, esimerkiksi syntyvyyden laskun tai Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Förklaring

Avainajatus: kuvio 4.A näyttää korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kustakin ikäryhmästä eri vuosina. Ikäryhmään kuuluu joka vuosi osin eri ihmisiä, joten kuvio ei seuraa samoja henkilöitä eikä kerro tutkinnon suorittaneiden määrää.

Täysien pisteiden vastaus erittelee ensin pääpiirteet. Naiset ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä; vuonna 2021 35–39-vuotiaista naisista tutkinto oli 52 %:lla ja miehistä 34 %:lla. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet laskivat: 30–34-vuotiailla naisilla 51 %:sta 48 %:iin, 35–39-vuotiailla naisilla vuoden 2013 huipusta 55 %:sta 52 %:iin ja 35–39-vuotiailla miehillä 36 %:sta 34 %:iin. Laskulle esitetään perusteltu selitys, kuten epävarmuus alan valinnasta, opiskelumotivaation heikkeneminen, keskeyttämiset tai korkeakoulupaikkojen riittämättömyys. Vaikutuksia pohditaan esimerkiksi elinkeinoelämän osaajatarpeen kannalta.

Kiitettävä vastaus käsittelee kaikkia kolmea kysymystä perusteellisemmin. 25–29-vuotiaiden pienempää osuutta selittää se, että moni heistä opiskelee vielä, ja tässä ryhmässä miesten osuus on noussut 23 %:sta 27 %:iin. Naisten suhteellisen osuuden kasvu on pitkä trendi: koulutuksen arvoa on korostettu tasa-arvon edistämisessä, rakennemuutos ja työelämän vaatimukset ohjaavat valintoja, ja tytöt menestyvät koulussa keskimäärin paremmin. Tarkka lukija voi huomata, että korkea-asteeseen lasketaan myös vanhat opistoasteen tutkinnot, joita nuoremmat ikäluokat eivät enää voineet suorittaa. Seurauksia pohditaan myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja syntyvyyden kannalta, koska koulutuserot vaikuttavat parinmuodostukseen ja perheen perustamisen ajoitukseen.

Yleinen ansa on väittää koulutustason laskeneen kaikissa ryhmissä. 25–29-vuotiaiden miesten osuus nousi, ja saman ikäryhmän naisillakin osuus oli vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2011.

Bearbetad från SEN:s uppgift · original

520 p

Till sin förtret har Désirée lagt märke till att en ny cykelväg har planlagts att löpa delvis genom hennes trädgård och över några äppelträd där. Hon vill invända mot planbeslutet. Några kilometer längre bort i samma kommun bor Désirées kusin Tobias, som också han är ledsen över det öde som drabbat kusinens äppelträd.

Vilka rättsmedel har medborgare att tillgå om de är missnöjda med myndighetsbeslut? Vilka av dessa rättsmedel skulle det vara ändamålsenligt för Désirée och Tobias att använda sig av och hur bör de ta sig an ärendet?

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että viranomaisten päätöksiä koskevia oikeusturvakeinoja ovat ensin mahdollinen oikaisuvaatimus ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalitus. Ero liittyy siihen, kuka voi tehdä valituksen ja koskeeko se valtion vai kunnan viranomaisen päätöstä: valtion viranomaisen päätöksestä tehdään hallintovalitus, kunnan viranomaisen päätöksestä pääsääntöisesti kunnallisvalitus, jota ennen on tehtävä oikaisuvaatimus kunnan viranomaiselle. Molemmat valitukset tehdään hallinto-oikeuteen, ja kunnallisvalituksen voi tehdä kuka tahansa kuntalainen. Esimerkkitapauksessa maanomistajalla on mahdollisuus ensin oikaisuvaatimukseen ja sitten valitukseen, koska kaavoitus on kunnallisen viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi hänen oikeuksiinsa; etäämpänä asuvan sukulaisen etuihin päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja oikaisuvaatimuksen ja valituksen on oltava perusteltuja. Kiitettävässä vastauksessa punnitaan täsmällisesti, missä määrin päätös koskee henkilöiden etuja ja oikeuksia, ja pohditaan valitusperusteita: oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa, ja kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella eli jos päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, toimivalta on ylitetty tai päätös on lainvastainen. Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja auttaa hyvän hallintomenettelyn mukaisesti.

Förklaring

Tapaustehtävä: ensin yleiset oikeusturvakeinot, sitten niiden soveltaminen Terttuun ja Topiin.

Keinot (6 p.): viranomaisen päätökseen haetaan muutosta ensin oikaisuvaatimuksella ja sen jälkeen hallinto- tai kunnallisvalituksella, jotka molemmat tehdään hallinto-oikeuteen.

Ero valitustyyppien välillä (5 p.): hallintovalitus koskee valtion viranomaisen päätöstä ja sen voi tehdä vain asianosainen; kunnan päätöksestä tehdään kunnallisvalitus, jonka voi tehdä kuka tahansa kuntalainen mutta vain laillisuusperusteella.

Sovella tapaukseen (5 p.): kaavoitus on kunnan viranomaisen päätös, joka vaikuttaa selvästi maanomistajan oikeuksiin, joten Tertulla on käytössään oikaisuvaatimus ja valitus. Topin etuihin päätös ei vaikuta suoraan, eikä paha mieli riitä valitusperusteeksi.

Kiitettävään kuuluvat määräajat, perusteluvaatimus, viranomaisen neuvontavelvollisuus ja valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (4 p.).

Källa: Studentexamensnämnden · original

620 p

Vilka lagliga grunder kan det finnas för att säga upp och häva anställningsavtal? Hur skiljer sig uppsägning och hävning av anställningsavtal från varandra i fråga om konsekvenserna?

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että työsopimuksen voi irtisanoa tai purkaa joko työntekijä tai työnantaja. Purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja purettu työsuhde ja palkanmaksu päättyvät heti; irtisanomisessa on irtisanomisaika, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta. Kun työnantaja irtisanoo, tarvitaan perusteet ja irtisanomisaika on pitempi; työntekijän irtisanoutuessa erityisiä perusteita ei tarvita. Määräaikaista työsuhdetta ei voida irtisanoa. Työnantaja voi irtisanoa henkilöön liittyvistä tai taloudellisista ja tuotannollisista syistä; purkamisen peruste voi olla esimerkiksi työturvallisuuden toistuva vaarantaminen, ja työntekijän puolelta palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot. Kiitettävässä vastauksessa näkökohtia käsitellään tarkemmin: henkilöön liittyvät perusteet eivät saa liittyä raskauteen tai sairauteen eivätkä olla syrjiviä, ja irtisanomista edeltää yleensä kuuleminen, varoitus ja mahdollisuus korjata toiminta. Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos se on tarpeen tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia, ja koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen.

Förklaring

Vastauksen ydin on irtisanomisen ja purkamisen ero, joten aloita siitä (6 p.): purkuun tarvitaan erityisen painavat perusteet, ja työsuhde sekä palkanmaksu päättyvät heti, kun taas irtisanomisessa noudatetaan irtisanomisaikaa, jonka pituus riippuu työsuhteen kestosta.

Työnantajan irtisanomisperusteet (5 p.): henkilöön liittyvät syyt, kuten työvelvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti, sekä taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Työntekijän irtisanoutumiseen ei tarvita erityisiä perusteita.

Purkamisperusteet molemmin puolin (5 p.): työnantajalla esimerkiksi työturvallisuuden toistuva vaarantaminen, työntekijällä palkanmaksun laiminlyönti tai turvattomat työolot.

Kiitettävään kuuluvat tarkennukset (4 p.): perusteet eivät saa olla syrjiviä, irtisanomista edeltää kuuleminen ja varoitus, määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa, huoltajalla on purkuoikeus ja koeaikana kumpikin voi purkaa sopimuksen.

Källa: Studentexamensnämnden · original

7.110 p

Textutdragen 7.A–7.C är utdrag ur en regeringsproposition (RP 47/2025 rd) där det föreslogs att det ska vara straffbart att offentligen förneka, ursäkta eller allvarligt förringa folkmord och andra allvarliga internationella brott. Redogör utifrån textutdragen 7.A, 7.B och 7.C för vad som avses med begreppen hatretorik och yttrandefrihet.

Bygger på en studentexamensuppgift (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 7.1). Materialet har bytts ut. Materialet har förkortats. Uppgiften har formulerats om. De ursprungliga textutdragen har ersatts med utdrag ur en regeringsproposition, och en presentation av materialet har lagts till i uppgiften.

Material 7.AYttrandefrihet och hatretorik (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitt 2.3 (Förhållandet mellan kriminalisering av förnekelse av Förintelsen och yttrandefriheten och tillsynsorganen för de mänskliga rättigheterna i praktiken)

Yttrandefriheten är en väsentlig delfaktor i ett demokratiskt samhälle. För att bevara ett pluralistiskt samhälle skyddar yttrandefriheten också uttryck som är obehagliga, störande, chockerande eller kränkande. Yttrandefriheten omfattar följaktligen också olika former av hatretorik.

Å andra sidan är det i ett demokratiskt samhälle nödvändigt att skydda enskilda individers och folkgruppers människovärde mot diskriminerande kränkningar som är rasistiska och baserar sig på andra orsaker relaterade till personen. För sådana uttryck används begreppet hatretorik eller straffbar hatretorik för att skilja dessa från ilsket prat eller annat prat som omfattas av yttrandefriheten.

Såväl EU:s rambeslut som övriga internationella människorättsdokument som kriminaliserar förnekande av Förintelsen och andra brott mot mänskligheten identifierar den rådande spänningen mellan den nu aktuella kriminaliseringen och yttrandefriheten. Finland och de övriga nordiska länderna har i enlighet med sina traditioner betonat skyddet av yttrandefriheten, vilket i fråga om Finland bland annat syns i de förbehåll som gjorts i tilläggsprotokollet till Budapestkonventionen och bestämmelsen om krigspropaganda i MP-konventionen.

[…]

Människorättskommittén har också i sin allmänna kommentar nr 34 om artikel 19 om yttrandefriheten i MP-konventionen (CCPR/C/GC/34, 12.9.2011) ansett att ”lagar som straffar uttryck av åsikter om historiska fakta står i strid med den skyldighet som konventionen medför för de konventionsslutande staterna i fråga om respekt för åsikts- och yttrandefriheten. Konventionen tillåter inte allmänt förbud mot uttryck av felaktiga åsikter eller felaktig tolkning av händelser i det förflutna” (stycke 49).

Europeiska människorättsdomstolen (EMD) har behandlat förnekelse av Förintelsen med det skydd för yttrandefriheten som tryggas av artikel 10 i Europeiska människorättskonventionen (EMK) (FördrS 18/1990) som utgångspunkt. EMD:s rättspraxis om yttrandefriheten är omfattande och relativt etablerad. Hatretorik och uppmaning till våld får inte skydd av artikel 10 i EMK enligt EMD:s tolkning.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Material 7.BRemissvar (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitt 6 (Remissvar)

Justitieministeriet begärde utlåtanden om propositionen av 52 parter. […] Sammanlagt inkom 36 utlåtanden, varav tio var utlåtanden av privatpersoner.

I utlåtandena understöddes i relativt hög grad att förnekelse av ett allvarligt internationellt brott föreskrivs som straffbart. I flera utlåtanden ansågs att förnekelse av Förintelsen är en särskild form av hatretorik, vars klandervärdhet förutsätter uttrycklig kriminalisering. […]

Remissvaren avvek dock från varandra i fråga om huruvida en bestämmelse om förnekelse av ett allvarligt internationellt brott ska stiftas genom särskild kriminalisering i enlighet med propositionen. I vissa utlåtanden ansågs att den nuvarande straffbestämmelsen om hets mot folkgrupp är tillräcklig även i fortsättningen. […] Å andra sidan ansågs i en del utlåtanden att en särskild bestämmelse skulle precisera regleringen kring hatbrott och stärka rättsskyddet för personer som hör till minoritetsgrupperna.

[…] I en del utlåtanden ansågs det å andra sidan vara nödvändigt att kriminaliseringen genomförs på ett maximalt avgränsat sätt för att trygga yttrandefriheten och uppfylla de förutsättningar som följer av människorättsplikterna. […]

Dessutom önskades en mer omfattande bedömning av konsekvenserna för de grundläggande fri- och rättigheterna och de mänskliga rättigheterna ur såväl yttrandefrihetens som jämlikhetens och diskrimineringsförbudets synvinkel. […]

I vissa utlåtanden ansågs att den föreslagna bestämmelsen inte nödvändigtvis fullgör de förutsättningar som följer av kriminaliseringsprinciperna och de allmänna grunderna för att begränsa de grundläggande fri- och rättigheterna. Riksdagens justitieombudsman anser att de grunder som förutsätts i kriminaliseringsprinciperna inte föreligger för kriminalisering bedömt utifrån de nationella utgångspunkterna. Även justitiekanslern riktade i sitt utlåtande uppmärksamhet bland annat på att det i motiveringarna finns skäl att förklara varför det inte handlar om sådan kriminalisering som föreslagits av symboliska orsaker, som grundlagsutskottet förhållit sig avvisande till i sin praxis.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Material 7.CGrundlagen, motivering och lagförslag (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitten 10 och 7 samt lagförslaget

Avsnitt 10 (Förhållande till grundlagen samt lagstiftningsordning):

I grundlagens 12 § tryggas yttrandefriheten och förbjuds att i förväg hindra att information, meddelanden och åsikter framförs, sprids och tas emot. Enligt förarbetena till bestämmelsen om yttrandefrihet är den centrala avsikten med bestämmelsen om yttrandefrihet att garantera den fria åsiktsbildningen som utgör grunden för ett demokratiskt samhälle, den fria offentliga debatten, massmediernas fria utveckling och pluralism samt möjligheten till offentlig kritik av maktutövningen (RP 309/1993 rd, s. 60).

[…] Grundlagen och Europeiska människorättskonventionen tillåter retroaktivt ingripande i uttryck som skyddats med yttrandefriheten för att trygga övriga rättigheter (GrUB 17/2002 rd). Begränsningarna ska bland annat vara exakta och proportionerliga och de får inte ingripa i kärnan i en grundläggande fri- och rättighet.

Grundlagsutskottet har ansett att hets mot folkgrupp är ett allvarligt brott, vilket baserar sig på flera internationella skyldigheter som binder Finland. […] I fråga om hets mot folkgrupp har grundlagsutskottet också betonat att hets mot folkgrupp inte ingår i den grundlagsskyddade yttrandefriheten eller exempelvis förenings- och församlingsfriheten (GrUU 40/2017 rd, s. 4 […]).

[…] Grundlagsutskottet har i sin utlåtandepraxis (t.ex. GrUU 29/2001 rd, s. 4, GrUU 5/2009 rd, s. 3) konstaterat att strafflagen inte ska användas i symboliskt syfte. Syftet med symboliska kriminaliseringar är snarare att undvika ett visst budskap än att konkret påverka något samhälleligt problem.

Avsnitt 7 (Detaljmotivering):

Förnekelse av ett allvarligt internationellt brott är enligt förslaget en gärning som ska straffas i anknytning till meddelandets innehåll, på samma sätt som hets mot folkgrupp eller ärekränkning. […] Gärningen kan begås i den verkliga världen eller i en kanal för elektronisk kommunikation. […] Gärningssättet kan vara till exempel ett meddelande som skrivits i ett diskussionsforum på Internet eller kanaler inom sociala medier […].

Lagförslaget, ny 10 b § i 11 kap. i strafflagen (Förnekelse av allvarligt internationellt brott):

Den som på ett sätt som är ägnat att uppmana till våld eller hat mot en i 10 § avsedd grupp eller en medlem av gruppen och att störa den allmänna ordningen offentligen förnekar, ursäktar eller allvarligt förringar ett sådant folkmord, ett sådant brott mot mänskligheten, ett sådant aggressionsbrott eller en sådan krigsförbrytelse som fastställts genom ett lagakraftvunnet avgörande av en erkänd internationell domstol ska för förnekelse av allvarligt internationellt brott dömas till böter eller fängelse i högst två år.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas määrittelee aineistojen avulla, mitä tarkoitetaan sananvapaudella ja vihapuheella. Sananvapaus on perustuslain 12 §:ssä turvattu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, viestejä ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä (7.C); se suojaa myös epämiellyttäviä, järkyttäviä tai loukkaavia ilmaisuja ja vihaista puhetta (7.A). Vihapuheella tarkoitetaan ilmaisuja, jotka loukkaavat yksilöiden tai kansanryhmien ihmisarvoa rasistisin tai muihin henkilöön liittyviin syihin perustuvin syrjivin perustein, erotuksena sananvapauden piiriin kuuluvasta vihaisesta puheesta (7.A). Kokelas käyttää aineistoa vastauksessaan. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että Suomessa vihapuhetta ei ole laissa suoraan kielletty, mutta viestin sisältöön liittyviä rangaistavia tekoja ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus (7.C), eikä kiihottaminen kansanryhmää vastaan nauti sananvapauden suojaa (7.C). Kokelas huomaa, etteivät käsitteet ole merkitykseltään yksiselitteisiä, vaan niiden rajat riippuvat siitä, kuka asiaa arvioi ja missä yhteydessä: esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea pitää historiallisia mielipiteitä rankaisevia lakeja ongelmallisina, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna vihapuheelle sananvapauden suojaa (7.A), ja lausunnonantajat olivat eri mieltä sääntelyn tarpeesta (7.B). Kokelas sitoo vastauksensa monipuolisesti aineistoon.

Förklaring

Avainajatus: käsitteet määritellään aineiston avulla ja suhteessa toisiinsa. Sananvapaus suojaa myös loukkaavaa ja vihaista puhetta, mutta vihapuheella tarkoitetaan sitä osaa ilmaisuista, joka loukkaa ihmisarvoa syrjivin perustein.

Sananvapaus (4 p.): aloita perustuslaista. Tekstikatkelman 7.C mukaan perustuslain 12 § turvaa oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, viestejä ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä. Kerro myös, mitä oikeudella tavoitellaan: vapaata mielipiteenmuodostusta, avointa julkista keskustelua ja mahdollisuutta arvostella vallankäyttöä (7.C). Tekstikatkelma 7.A tarkentaa, että sananvapaus suojaa myös epämiellyttäviä, järkyttäviä ja loukkaavia ilmaisuja, siis myös vihaista puhetta.

Vihapuhe (3 p.): tekstikatkelman 7.A mukaan vihapuhe tarkoittaa ilmaisuja, jotka loukkaavat yksilöiden tai kansanryhmien ihmisarvoa rasistisin tai muihin henkilöön liittyviin syihin perustuvin syrjivin perustein. Keskeistä on katkelman erottelu: vihainen puhe ei vielä ole vihapuhetta. Katkelmasta 7.B näkyy lisäksi, että useat lausunnonantajat pitivät holokaustin kieltämistä vihapuheen erityisenä muotona.

Kiitettävään (3 p.) nostaa oikeudellinen tarkennus ja käsitteiden kiistanalaisuus. Vihapuhe ei ole Suomessa oma rikosnimikkeensä, mutta viestin sisältöön perustuvia rangaistavia tekoja ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus (7.C), eikä kansanryhmää vastaan kiihottaminen perustuslakivaliokunnan mukaan nauti sananvapauden suojaa (7.C). Raja riippuu myös arvioijasta ja yhteydestä: YK:n ihmisoikeuskomitea pitää historiallisia mielipiteitä rankaisevia lakeja sananvapauden vastaisina, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna vihapuheelle sananvapauden suojaa (7.A), ja lausunnonantajat olivat eri mieltä siitä, riittääkö nykyinen sääntely (7.B).

Yleinen ansa on referoida katkelmia tai ottaa kantaa ehdotettuun lakiin, joka kuuluu jatkotehtävään. Muotoile määritelmät omin sanoin ja kerro jokaisen kohdalla, mihin katkelmaan nojaat.

Bearbetad från SEN:s uppgift · original

7.220 p

Textutdragen 7.A–7.C är utdrag ur en regeringsproposition (RP 47/2025 rd) där det föreslogs att det ska vara straffbart att offentligen förneka, ursäkta eller allvarligt förringa folkmord och andra allvarliga internationella brott. Använd dig av textutdragen 7.A, 7.B och 7.C för att göra en motiverad bedömning av huruvida Finland borde införa lagstiftning för att begränsa hatretorik mer än i dagens läge.

Bygger på en studentexamensuppgift (kevät 2024, yhteiskuntaoppi, tehtävä 7.2). Materialet har bytts ut. Materialet har förkortats. Uppgiften har formulerats om. De ursprungliga textutdragen har ersatts med utdrag ur en regeringsproposition, och en presentation av materialet har lagts till i uppgiften.

Material 7.AYttrandefrihet och hatretorik (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitt 2.3 (Förhållandet mellan kriminalisering av förnekelse av Förintelsen och yttrandefriheten och tillsynsorganen för de mänskliga rättigheterna i praktiken)

Yttrandefriheten är en väsentlig delfaktor i ett demokratiskt samhälle. För att bevara ett pluralistiskt samhälle skyddar yttrandefriheten också uttryck som är obehagliga, störande, chockerande eller kränkande. Yttrandefriheten omfattar följaktligen också olika former av hatretorik.

Å andra sidan är det i ett demokratiskt samhälle nödvändigt att skydda enskilda individers och folkgruppers människovärde mot diskriminerande kränkningar som är rasistiska och baserar sig på andra orsaker relaterade till personen. För sådana uttryck används begreppet hatretorik eller straffbar hatretorik för att skilja dessa från ilsket prat eller annat prat som omfattas av yttrandefriheten.

Såväl EU:s rambeslut som övriga internationella människorättsdokument som kriminaliserar förnekande av Förintelsen och andra brott mot mänskligheten identifierar den rådande spänningen mellan den nu aktuella kriminaliseringen och yttrandefriheten. Finland och de övriga nordiska länderna har i enlighet med sina traditioner betonat skyddet av yttrandefriheten, vilket i fråga om Finland bland annat syns i de förbehåll som gjorts i tilläggsprotokollet till Budapestkonventionen och bestämmelsen om krigspropaganda i MP-konventionen.

[…]

Människorättskommittén har också i sin allmänna kommentar nr 34 om artikel 19 om yttrandefriheten i MP-konventionen (CCPR/C/GC/34, 12.9.2011) ansett att ”lagar som straffar uttryck av åsikter om historiska fakta står i strid med den skyldighet som konventionen medför för de konventionsslutande staterna i fråga om respekt för åsikts- och yttrandefriheten. Konventionen tillåter inte allmänt förbud mot uttryck av felaktiga åsikter eller felaktig tolkning av händelser i det förflutna” (stycke 49).

Europeiska människorättsdomstolen (EMD) har behandlat förnekelse av Förintelsen med det skydd för yttrandefriheten som tryggas av artikel 10 i Europeiska människorättskonventionen (EMK) (FördrS 18/1990) som utgångspunkt. EMD:s rättspraxis om yttrandefriheten är omfattande och relativt etablerad. Hatretorik och uppmaning till våld får inte skydd av artikel 10 i EMK enligt EMD:s tolkning.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Material 7.BRemissvar (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitt 6 (Remissvar)

Justitieministeriet begärde utlåtanden om propositionen av 52 parter. […] Sammanlagt inkom 36 utlåtanden, varav tio var utlåtanden av privatpersoner.

I utlåtandena understöddes i relativt hög grad att förnekelse av ett allvarligt internationellt brott föreskrivs som straffbart. I flera utlåtanden ansågs att förnekelse av Förintelsen är en särskild form av hatretorik, vars klandervärdhet förutsätter uttrycklig kriminalisering. […]

Remissvaren avvek dock från varandra i fråga om huruvida en bestämmelse om förnekelse av ett allvarligt internationellt brott ska stiftas genom särskild kriminalisering i enlighet med propositionen. I vissa utlåtanden ansågs att den nuvarande straffbestämmelsen om hets mot folkgrupp är tillräcklig även i fortsättningen. […] Å andra sidan ansågs i en del utlåtanden att en särskild bestämmelse skulle precisera regleringen kring hatbrott och stärka rättsskyddet för personer som hör till minoritetsgrupperna.

[…] I en del utlåtanden ansågs det å andra sidan vara nödvändigt att kriminaliseringen genomförs på ett maximalt avgränsat sätt för att trygga yttrandefriheten och uppfylla de förutsättningar som följer av människorättsplikterna. […]

Dessutom önskades en mer omfattande bedömning av konsekvenserna för de grundläggande fri- och rättigheterna och de mänskliga rättigheterna ur såväl yttrandefrihetens som jämlikhetens och diskrimineringsförbudets synvinkel. […]

I vissa utlåtanden ansågs att den föreslagna bestämmelsen inte nödvändigtvis fullgör de förutsättningar som följer av kriminaliseringsprinciperna och de allmänna grunderna för att begränsa de grundläggande fri- och rättigheterna. Riksdagens justitieombudsman anser att de grunder som förutsätts i kriminaliseringsprinciperna inte föreligger för kriminalisering bedömt utifrån de nationella utgångspunkterna. Även justitiekanslern riktade i sitt utlåtande uppmärksamhet bland annat på att det i motiveringarna finns skäl att förklara varför det inte handlar om sådan kriminalisering som föreslagits av symboliska orsaker, som grundlagsutskottet förhållit sig avvisande till i sin praxis.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Material 7.CGrundlagen, motivering och lagförslag (RP 47/2025 rd, utdrag)

Utdrag ur regeringens proposition RP 47/2025 rd, avsnitten 10 och 7 samt lagförslaget

Avsnitt 10 (Förhållande till grundlagen samt lagstiftningsordning):

I grundlagens 12 § tryggas yttrandefriheten och förbjuds att i förväg hindra att information, meddelanden och åsikter framförs, sprids och tas emot. Enligt förarbetena till bestämmelsen om yttrandefrihet är den centrala avsikten med bestämmelsen om yttrandefrihet att garantera den fria åsiktsbildningen som utgör grunden för ett demokratiskt samhälle, den fria offentliga debatten, massmediernas fria utveckling och pluralism samt möjligheten till offentlig kritik av maktutövningen (RP 309/1993 rd, s. 60).

[…] Grundlagen och Europeiska människorättskonventionen tillåter retroaktivt ingripande i uttryck som skyddats med yttrandefriheten för att trygga övriga rättigheter (GrUB 17/2002 rd). Begränsningarna ska bland annat vara exakta och proportionerliga och de får inte ingripa i kärnan i en grundläggande fri- och rättighet.

Grundlagsutskottet har ansett att hets mot folkgrupp är ett allvarligt brott, vilket baserar sig på flera internationella skyldigheter som binder Finland. […] I fråga om hets mot folkgrupp har grundlagsutskottet också betonat att hets mot folkgrupp inte ingår i den grundlagsskyddade yttrandefriheten eller exempelvis förenings- och församlingsfriheten (GrUU 40/2017 rd, s. 4 […]).

[…] Grundlagsutskottet har i sin utlåtandepraxis (t.ex. GrUU 29/2001 rd, s. 4, GrUU 5/2009 rd, s. 3) konstaterat att strafflagen inte ska användas i symboliskt syfte. Syftet med symboliska kriminaliseringar är snarare att undvika ett visst budskap än att konkret påverka något samhälleligt problem.

Avsnitt 7 (Detaljmotivering):

Förnekelse av ett allvarligt internationellt brott är enligt förslaget en gärning som ska straffas i anknytning till meddelandets innehåll, på samma sätt som hets mot folkgrupp eller ärekränkning. […] Gärningen kan begås i den verkliga världen eller i en kanal för elektronisk kommunikation. […] Gärningssättet kan vara till exempel ett meddelande som skrivits i ett diskussionsforum på Internet eller kanaler inom sociala medier […].

Lagförslaget, ny 10 b § i 11 kap. i strafflagen (Förnekelse av allvarligt internationellt brott):

Den som på ett sätt som är ägnat att uppmana till våld eller hat mot en i 10 § avsedd grupp eller en medlem av gruppen och att störa den allmänna ordningen offentligen förnekar, ursäktar eller allvarligt förringar ett sådant folkmord, ett sådant brott mot mänskligheten, ett sådant aggressionsbrott eller en sådan krigsförbrytelse som fastställts genom ett lagakraftvunnet avgörande av en erkänd internationell domstol ska för förnekelse av allvarligt internationellt brott dömas till böter eller fängelse i högst två år.

Regeringens proposition RP 47/2025 rd (utdrag).

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin perustellun arvion siitä, pitäisikö vihapuhetta rajoittaa nykyistä enemmän lainsäädännöllä, ja käyttää arvionsa perustana aineistoa. Hyvässä vastauksessa ei ole tunnepitoisia yksipuolisia kannanottoja. Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti rajoittamisen hyötyjä ja haittoja. Rajoittamisen puolesta voi esittää esimerkiksi ihmisarvon, yhdenvertaisuuden ja vähemmistöjen oikeudellisen suojan (7.A, 7.B) sekä EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjan, jonka mukaan vihapuhe ei saa sananvapauden suojaa (7.A, 7.C). Rajoittamista vastaan voi esittää esimerkiksi sen, että oikeusasiamiehen mukaan kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteissa edellytettyjä perusteita, oikeuskanslerin huomautuksen symbolisista kriminalisoinneista ja lausunnot, joiden mukaan nykyinen kiihottamissäännös riittää (7.B), perustuslakivaliokunnan torjuvan kannan symbolisiin kriminalisointeihin (7.C), YK:n ihmisoikeuskomitean kannan historiallisia mielipiteitä rankaisevista laeista (7.A) sekä vaatimuksen, että rajoitusten on oltava täsmällisiä ja oikeasuhtaisia (7.C). Kokelas voi pohtia, että rajoittaminen saattaa kaventaa avointa julkista keskustelua, jota sananvapauden on tarkoitus turvata (7.C), ja että sosiaalisen median kanavissa esitettyjen viestien valvonta on vaikeaa, koska alustat ovat usein kansainvälisiä (7.C, oma tieto). Kokelas arvioi aineistoja lähdekriittisesti huomioiden niiden yhteiskunnallisen kontekstin: esitys on hallituksen omien ehdotusten perustelu, ja lausuntopalautteen tiivistelmän on laatinut esitystä valmistellut ministeriö.

Förklaring

Avainajatus: pisteet tulevat punninnasta, eivät kannasta. Rakenna oma arvio aineistosta poimituista puolesta- ja vastaperusteista ja arvioi, kuka katkelmissa puhuu.

Kytke aineisto ensin kysymykseen: HE 47/2025 vp on esimerkki vihapuheen rajoittamisesta nykyistä enemmän, koska siinä ehdotettiin uutta rikosta kiihottamissäännöksen rinnalle (7.C). Kyse on ehdotuksesta, joten älä esitä sitä voimassa olevana lakina.

Rajoittamisen puolesta (5 p.): ihmisarvon suojaaminen rasistisilta ja syrjiviltä loukkauksilta (7.A); lausuntojen mukaan erillinen säännös tarkentaisi viharikossääntelyä ja vahvistaisi vähemmistöjen oikeudellista suojaa (7.B); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linja, jonka mukaan vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen eivät saa sananvapauden suojaa (7.A), sekä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet (7.A, 7.C).

Rajoittamista vastaan (5 p.): eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kriminalisoinnille ei ole kriminalisointiperiaatteiden edellyttämiä perusteita, ja oikeuskansleri vaati perustelemaan, ettei kyse ole symbolisesta kriminalisoinnista (7.B), joihin perustuslakivaliokunta suhtautuu torjuvasti (7.C). Osa lausunnonantajista piti nykyistä kiihottamissäännöstä riittävänä (7.B). YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan historiallisia mielipiteitä rankaisevat lait ovat sananvapauden vastaisia (7.A), ja rajoitusten on oltava täsmällisiä ja oikeasuhtaisia (7.C). Laaja sääntely voi kaventaa avointa julkista keskustelua, jota sananvapaus on 7.C:n mukaan tarkoitettu turvaamaan. Omana tietona voi lisätä, että kansainvälisten somealustojen viestejä on vaikea valvoa.

Kiitettävään (4 p.) nostaa lähdekriittinen analyysi. Kaikki katkelmat ovat hallituksen esityksestä, joka perustelee hallituksen omaa ehdotusta, ja lausuntopalautteen tiivistelmän on koonnut esitystä valmistellut oikeusministeriö. Puhujien asema painaa: oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat ylimpiä laillisuusvalvojia, joten niiden varaumat ovat eri asemassa kuin yksittäisen lausunnonantajan mielipide.

Muodosta lopuksi selkeä arvio (6 p.), joka voi olla ehdollinen: esimerkiksi lisärajoitus on perusteltu vain, jos säännös on täsmällinen ja koskee väkivaltaan tai vihaan yllyttävää puhetta. Yleinen ansa on tunnepitoinen mielipidekirjoitus, josta aineisto ja vastaperusteet puuttuvat.

Bearbetad från SEN:s uppgift · original

8.112 p

Hurdana företagsformer är enskild firma, aktiebolag och andelslag? För hurdan företagsverksamhet lämpar sig var och en av dessa företagsformer främst och varför?

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa selostetaan asiasisällöltään oikein kunkin yritysmuodon olennaiset piirteet. Toiminimi on tyypillisesti pienehkö palvelu- tai esimerkiksi rakennusalan yritys, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa, ja se sopii etenkin aloittaville yksin- ja pienyrittäjille. Osakeyhtiö perustetaan usein silloin, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, joka saadaan keräämällä varoja useilta sijoittajilta. Osuuskunta perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, eikä voitto ole sen toiminnassa ensisijainen tavoite. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään tarkemmin, miten yritysmuodot eroavat vastuukysymysten ja päätöksenteon osalta, ja soveltuvuutta käsitellään konkreettisin esimerkein niin, että kullakin muodolla nähdään sekä vahvuuksia että rajoituksia: osakeyhtiössä hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat kuin toiminimellä, mutta yrittäjä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista, ja osuuskunnassa kaikki omistajat ovat yhdenvertaisia.

Förklaring

Kolme yritysmuotoa, neljä pistettä kullekin: kuvaile piirteet ja perustele soveltuvuus.

Toiminimi (4 p.): yksinkertaisin muoto, jossa yrittäjä vastaa veloista henkilökohtaisesti. Sopii tyypillisesti pienehköön palvelu- tai rakennusalan toimintaan, jossa ei tarvita suurta alku- ja käyttöpääomaa, siis aloittaville yksin- ja pienyrittäjille.

Osakeyhtiö (4 p.): perustetaan usein, kun tarvitaan isompaa alkupääomaa, joka kerätään useilta sijoittajilta. Hallinnon ja kirjanpidon vaatimukset ovat tiukemmat, mutta yrittäjä ei vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista.

Osuuskunta (4 p.): perustetaan yleensä tuottamaan jotain hyödykettä tietylle yhteisölle, voitto ei ole ensisijainen tavoite ja omistajat ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Täydet pisteet vaativat vertailua vastuu- ja päätöksentekokysymyksissä sekä konkreettisia esimerkkejä, joissa näkyy kunkin muodon vahvuuksia ja rajoituksia.

Källa: Studentexamensnämnden · original

9.210 p

Gör en motiverad bedömning av hur Europeiska unionens roll som säkerhetspolitisk aktör kommer att utvecklas inom den närmaste framtiden.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa esitetään jokin skenaario EU:n tulevaisuudesta ja sille uskottava perustelu. Perustelu voi koskea EU:n sisäistä tai kansainvälistä kehitystä, ja keskiössä voi olla jokin yksittäinen turvallisuuden osa-alue, esimerkiksi sotilaallinen turvallisuus. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan EU:n turvallisuuspoliittiseen rooliin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisemmin: miten ympäristö- ja siirtolaiskysymyksiin liittyvät muutokset vaikuttavat unioniin ja sen tapaan tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä. EU voidaan nähdä niin muutosten tekijänä kuin niiden kohteena. Vastauksessa otetaan huomioon kehitysarvioiden epävarmuus ja esitetään varaumia tai ehtoja skenaarion toteutumiselle; ansioksi luetaan konkreettiset esimerkit lähitulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Förklaring

Lyhyt skenaariotehtävä: pisteet tulevat perusteluista, eivät ennusteen osumatarkkuudesta.

Esitä ensin yksi uskottava skenaario EU:n turvallisuuspoliittisen roolin kehityksestä ja perustele se (4 p.). Perustelu voi koskea unionin sisäistä kehitystä, kuten päätöksenteon uudistamista tai puolustusyhteistyön tiivistymistä, tai kansainvälistä kehitystä, kuten suurvaltakilpailua. Keskiössä voi olla yksi osa-alue, esimerkiksi sotilaallinen turvallisuus.

Laajenna tarkastelua (3 p.): ympäristö- ja siirtolaiskysymysten muutokset vaikuttavat siihen, mitä EU pitää uhkana ja miten se tekee turvallisuuspoliittisia päätöksiä; unioni on näissä sekä muutosten tekijä että niiden kohde.

Kiitettävään kuuluu epävarmuuden tunnustaminen (3 p.): esitä varaumia ja ehtoja skenaarion toteutumiselle sekä konkreettisia esimerkkejä lähitulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Källa: Studentexamensnämnden · original

Samhällslära, våren 2024 – studentprovets uppgifter och lösningar

Uppgifter och lösningar

120 p

220 p

420 p

520 p

620 p

7.110 p

7.220 p

8.112 p

9.210 p

Uppgifter som saknas

Läs mer