Yhteiskuntaoppi, kevät 2026 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Määrittele ensin käsite (5 p.): välikysymys on oppositiopuolueen tai -puolueiden edustajien hallitukselle tai yksittäiselle ministerille jättämä ajankohtaista asiaa koskeva kysymys.

Sijoita se parlamentarismiin (5 p.): eduskunta valvoo hallitusta mittauttamalla ministerin tai hallituksen luottamuksen. Keskustelu päättyy äänestykseen, ja jos enemmistö äänestää hallitusta vastaan, hallitukselta puuttuu eduskunnan luottamus.

Kuvaa menettely (4 p.): välikysymyksen jättämiseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajaa, hallituksen on vastattava 15 päivän kuluessa, ja vastauksesta keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa.

Selitä lopuksi motiivit, joista saa eniten pisteitä (6 p.): koska Suomessa on yleensä enemmistöhallitus, kaatuminen on hyvin epätodennäköistä. Välikysymyksellä oppositio nostaa esiin tärkeäksi kokemansa asian, arvostelee hallitusta, profiloi omaa politiikkaansa ja hakee medianäkyvyyttä.

Avainajatus: aineiston 2.A indeksi vertaa Suomen nimellisiä yksikkötyökustannuksia muihin EU-15-maihin. Viivan nousu tarkoittaa siis kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä ja lasku sen paranemista. Yksikkötyökustannus kertoo, paljonko palkkakuluja yhden tuotosyksikön tuottaminen vaatii.

Täysien pisteiden vastaus määrittelee ensin käsitteen: kyse on kyvystä kilpailla hinnoilla kansainvälisillä markkinoilla, ja sitä parantavat palkkojen maltillinen kehitys ja tuottavuuden nousu. Muutoksia selitetään esimerkein. Kilpailukyky parani 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 (109,6 → 100,8), kun tuottavuus kasvoi nopeasti. Vuosina 2008–2015 se heikkeni (enimmillään 111,2), kun finanssikriisi, Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus ja euroalueen velkakriisi heikensivät tuotantoa ja tuottavuutta, mutta palkat nousivat edelleen. Koronavuoden 2020 jälkeen indeksi nousi taas (2022 106,6), kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti energian hintaa ja inflaatio kiihtyi. Ennuste on palkansaajille tärkeä, koska hyvä kustannuskilpailukyky voi lisätä vientiä ja työllisyyttä ja luoda tilaa palkankorotuksille.

Kiitettävä vastaus selittää tekijöitä monipuolisemmin. Paraneminen vuodesta 2015 vuoteen 2017 (111,2 → 104,2) johtuu osin kilpailukykysopimuksesta, jolla pidennettiin työaikaa ja siirrettiin sosiaaliturvamaksuja työnantajilta palkansaajille. Indeksi on suhteellinen, joten siihen vaikuttavat myös muiden maiden palkat ja tuottavuus. Ennusteen mukaan kilpailukyky paranee lievästi (2026 99,2 ja 2027 98,9). Näkemykset kytkeytyvät politiikkaan: oikeisto korostaa työmarkkinoiden joustamattomuutta, vasemmisto sitä, että voittoja on jaettu osinkoina investointien sijaan.

Yleinen ansa on lukea kuvio väärin päin. Huomaa myös, että indeksi mittaa vain työvoimakustannuksia: energian hinta näkyy siinä välillisesti, esimerkiksi palkkaratkaisujen kautta.

Aloita käsitteistä (4 p.): kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkitty maa-ala rakennuksineen, kun taas osakehuoneisto on se osa asunto-osakeyhtiön kiinteistöstä, jonka hallintaan osakkeenomistajalla on oikeus. Kaikissa kaupoissa ostajalla on selonottovelvollisuus.

Käytetty osakehuoneisto (5 p.): isännöitsijäntodistuksesta selvitetään maksamattomat vastikkeet ja tulevat remontit; myyjän vastuu on kaksi vuotta.

Rakenteilla oleva osakehuoneisto (5 p.): riskeinä rakennusliikkeen konkurssi, valmistumisaikataulu ja taloyhtiölle jäävä yhtiövelka; rakentajan vastuu on kymmenen vuotta.

Kiinteistökauppa, josta saa eniten pisteitä (6 p.): kauppa on määrämuotoinen ja tehdään kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai Maanmittauslaitoksen sähköisessä järjestelmässä; lisäksi lainhuuto ja rasitustodistus, kiinteistörekisterin tiedot, rasitteet kuten tienkäyttöoikeus, kuntotarkastus, varainsiirtovero ja myyjän viiden vuoden vastuu.

Tapaustehtävä ratkaistaan käymällä jokainen asianosainen läpi erikseen.

Ikärajat (6 p.): 14-vuotias Kosmo syyllistyy tekoon, joka täyttää ryöstön tunnusmerkistön, mutta alle 15-vuotiaana hän ei ole siitä rikosoikeudellisessa vastuussa.

Tuijan ja Venlan asema (5 p.): molemmat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Täysi-ikäistä Tuijaa rangaistaan pääsääntöisesti kuten aikuista, kun taas 16-vuotiaaseen Venlaan sovelletaan lievennettyä rangaistusasteikkoa. Venlan lyönti voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Tunnusmerkistöt (5 p.): arvioi perustellen vahingontekoa, varkautta ja ryöstöä; väkivallan käyttö erottaa ryöstön varkaudesta.

Kiitettävään kuuluvat vahingonkorvausvastuu, jolla ei ole ikärajaa ja joka on kaikilla kolmella yhteisvastuullinen, alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen välikappaleena, lastensuojeluviranomaisten toimet sekä vanhempien valvontavastuun arviointi (4 p.).

Avainajatus: aineistot 7.A–7.C käyttävät samaa mittaria, äänestäneiden osuutta äänioikeutetuista, joten ryhmiä voi verrata toisiinsa ja koko maan tasoon (70,9 %). Ennakkoon äänestäneet sisältyvät äänestäneisiin, eivät ole erillinen joukko.

Täysien pisteiden vastaus nostaa esiin keskeiset erot. Iän mukaan aktiivisuus kasvaa nuorista aikuisista (20–24-vuotiaat 57,7 %) kohti keski-ikää, on korkeimmillaan 65–74-vuotiailla (noin 79–80 %) ja laskee vanhimmilla (80 vuotta täyttäneet 58,2 %). Noin 60 ikävuodesta alkaen ennakkoäänestäminen yleistyy (65–69-vuotiaat 54,8 %, 70–74-vuotiaat 57,3 %). Työlliset (75,2 %) ja eläkeläiset (70,7 %) äänestävät selvästi useammin kuin työttömät (53,4 %) ja työvoiman ulkopuolella olevat (49,3 %). Koulutus erottelee jyrkimmin: perusasteen suorittaneista äänesti 54,9 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista 90,8 %. Eroja selittää esimerkiksi se, että työttömyys ja huono-osaisuus synnyttävät ulkopuolisuuden ja merkityksettömyyden kokemuksia, kun taas koulutus ja hyvä tulotaso kiinnittävät yhteiskuntaan. Vanhemmat ikäluokat kokevat äänestämisen velvollisuudeksi nuoria vahvemmin.

Kiitettävä vastaus yhdistelee kuvioita. Eläkeläisten aktiivisuus jää 65–74-vuotiaiden tasosta, koska ryhmään kuuluu myös yli 80-vuotiaita ja työkyvyttömyyseläkeläisiä. Alimman korkea-asteen suorittaneet (84,4 %) äänestävät hieman useammin kuin alemman korkeakouluasteen suorittaneet (83,4 %), mikä selittyy osin iällä, sillä vanhoja opistotutkintoja on lähinnä iäkkäämmillä. Lopuksi pohditaan demokratiaa: jos osa ryhmistä jättää äänestämättä, päätöksenteko voi painottua aktiivisten ryhmien etuihin ja eriarvoisuus syventyä.

Yleinen ansa on luetella lukuja pohtimatta syitä tai laskea ennakkoon äänestäneiden pylväs äänestäneiden lisäksi.

Lyhyt käsitetehtävä, jonka ydin on rahan kolme perustehtävää (5 p.).

Vaihdon väline: raha poistaa vaihtokaupan ongelman, jossa molempien osapuolten tarpeiden pitäisi kohdata samaan aikaan. Ilman rahaa kaupankäynti ja markkinoiden toiminta olisi hankalaa.

Arvon säilyttäjä: rahaan voi varastoida ostovoimaa tulevaisuutta varten, esimerkiksi säästämällä. Inflaatio heikentää tätä tehtävää.

Arvon mitta: raha antaa yhteismitallisen yksikön, jolla eri hyödykkeiden arvoja voi verrata ja hinnoitella.

Käsittele kutakin tehtävää esimerkin avulla (3 p.), esimerkiksi palkan, säästötilin ja hintalapun kautta.

Loput pisteet saa pohtimalla rahan eri muotoja ja ominaisuuksia, sen historiaa ja yhteiskunnallista merkitystä sekä keskuspankkien roolia rahan arvon vakauden turvaajana (2 p.).

Avainajatus: aineisto 9.A luettelee arvot, joita vastaus käyttää mittapuuna. Valitse muutama arvo, näytä esimerkeillä, missä ne ovat toteutuneet ja missä joutuneet koetukselle, ja muodosta kokonaisarvio.

Yleisarvio (4 p.): nimeä arvoja aineistosta 9.A, kuten ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet sekä syrjimättömyys ja yhteisvastuu. Yleisellä tasolla EU on pitänyt arvopohjastaan kiinni, mutta arvojen tulkinnasta kiistellään esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa.

Koetukset (4 p.): vuoden 2015 muuttoliike, jolloin EU:hun haki turvapaikkaa yli miljoona ihmistä, koetteli ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä yhteisvastuuta, kun jäsenmaat kiistelivät vastuunjaosta. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia johti liikkumisvapauden rajoituksiin: Schengen-maat palauttivat rajatarkastuksia, ja Suomessa Uusimaa eristettiin keväällä 2020.

Oikeusvaltio (3 p.): Unkarissa tiedotusvälineiden ja sananvapauden asema on kaventunut, ja Puolassa oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikennettiin ja aborttioikeutta tiukennettiin vuonna 2020. Kummankin maan kohdalla käynnistettiin SEU 7 artiklan menettely (Puola 2017, Unkari 2018). Pohdi, miksi tämä on ongelma syrjimättömyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta.

Kiitettävään (3 p.) nostaa analyyttisyys. Arvot liittyvät unionin laajempiin tavoitteisiin, kuten rauhaan, kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. Laajentuminen on tuonut unioniin erilaisia poliittisia kulttuureja, ja yhteisistä arvoista on vaikea päästä yksimielisyyteen; vakavan ja jatkuvan loukkauksen toteaminen 7 artiklan nojalla edellyttää muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä, joten jäsenmaat voivat suojata toisiaan. Myönteisiä esimerkkejä ovat perusoikeuskirjan muuttuminen Lissabonin sopimuksella oikeudellisesti sitovaksi ja vuodesta 2021 sovellettu oikeusvaltioehdollisuus, joka sitoo EU-varojen maksamisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Ajoitusansa: Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 2007 ja tuli voimaan joulukuussa 2009, joten tarkastelu alkaa voimaantulosta. Pysy unionin sisäisissä asioissa ja kytke jokainen esimerkki johonkin aineiston 9.A arvoon.