Yhteiskuntaoppi, kevät 2026 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Hyvässä vastauksessa välikysymys on ymmärretty menettelytapana osaksi parlamentarismia, jossa eduskunta valvoo hallitusta mittauttamalla yksittäisen ministerin tai hallituksen luottamusta. Välikysymys on jotain ajankohtaista asiaa koskeva kysymys, jonka oppositiopuolueen tai -puolueiden edustajat jättävät hallitukselle tai ministerille. Keskustelu päättyy äänestykseen, ja jos enemmistö äänestää hallitusta vastaan, hallitukselta puuttuu eduskunnan luottamus; koska Suomessa on yleensä enemmistöhallitus, todennäköisyys hallituksen kaatumiseen on hyvin pieni. Välikysymyksen avulla oppositio voi kuitenkin nostaa esiin tärkeäksi kokemansa asian ja arvostella hallituksen toimintaa. Kiitettävässä vastauksessa menettelyä ja esittäjien tarkoituksia analysoidaan perusteellisemmin: välikysymyksen jättämiseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajaa ja hallituksen on annettava vastaus 15 päivän kuluessa, minkä jälkeen vastauksesta keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa. Välikysymys voi olla tehokas tapa profiloida omaa politiikkaa ja saada opposition näkemyksille medianäkyvyyttä ja siten lisätä kannatusta. Kokelas voi myös pohtia syitä välikysymysten vaihtelevaan määrään eri vuosina.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että kustannuskilpailukyvyllä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin maat kykenevät kilpailemaan hinnoilla kansainvälisillä markkinoilla, ja että kustannuskilpailukykyä parantaa reaalipalkkojen lasku tai tuottavuuden nousu. Kokelas antaa esimerkkejä muutoksista esimerkiksi työvoimakustannuksissa, tuottavuudessa, energian tai raaka-aineiden hinnoissa tai infrastruktuurissa. Vastauksessa voi käsitellä Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahduksen, kansainvälisen finanssikriisin (2007–2008), euroalueen velkakriisin ja Suomen työmarkkinoiden toiminnan vaikutuksia sekä Venäjän hyökkäyksen 2022 aiheuttamaa energian hinnannousua. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että kehitys on palkansaajille tärkeä, koska hyvä kustannuskilpailukyky voi lisätä työllisyyttä ja mahdollistaa palkkojen korottamisen. Kiitettävässä vastauksessa muutoksia pohditaan analyyttisesti: kustannuskilpailukyvyn nousu 2016–2018 selittyy osittain kilpailukykysopimuksella, joka vaikutti vientituotteiden hintakilpailukykyyn, ja koska kyse on suhteellisesta kilpailukyvystä verrattuna EU-maihin, vaikutusta on myös muiden maiden palkankorotuksilla. Kokelas voi käsitellä kilpailukykynäkemysten yhteyttä poliittisiin kantoihin: oikeistossa korostetaan työmarkkinoiden joustamattomuutta, vasemmistossa taas sitä, että voitot on kotiutettu osinkoina investointien sijaan.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän Itämeren turvallisuustilanne ja alueen valtioiden sotilaallinen asema sekä se, että yhteistyö muiden valtioiden kanssa vahvistaa Itämeren alueen turvallisuutta. Nato-jäsenyyden eduista voi käsitellä muun muassa sitä, että Suomen on mahdollista saada liittolaisiltaan tukea kriisitilanteissa. Riskien osalta voi pohtia esimerkiksi korkeampia puolustuskustannuksia, Venäjän reaktioita Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen sekä Yhdysvaltain roolin muutosta. Kiitettävässä vastauksessa aihetta käsitellään lähdekriittisesti ja huomataan, että viranomaislähteet eivät välttämättä käsittele Itämeren turvallisuustilannetta laajasti. Keskeisenä riskinä voi pitää Naton luotettavuutta ja jäsenmaiden sitoutumista toistensa auttamiseen sotilaallisessa kriisitilanteessa, ja riskinä voi nostaa esille myös sen mahdollisuuden, että suomalaisjoukkoja lähetetään muille konfliktialueille. Kokelas voi pohtia, miten turvallisuuspolitiikan painottaminen vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, esimerkiksi julkisessa keskustelussa lisääntyneenä militarismina ja kasvaneiden puolustusmenojen aiheuttamina mahdollisina leikkauksina muilla yhteiskunnan sektoreilla, sekä arvioida syvällisemmin, miten jäsenyys on muuttanut Suomen kansainvälistä asemaa.

Hyvässä vastauksessa käy ilmi, että kokelas hahmottaa joitain vaikutuksia, joita leikkauksista voi seurata pienituloisille, kuten opiskelijoille, yksinhuoltajille, lapsiperheille tai eläkeläisille, ja ymmärtää toimeentulotuen luonteen viimesijaisena ja tarveharkintaisena etuutena. Toimeentulotuen on toisaalta perusteltu olevan luonteeltaan jo alun perin väliaikainen ja viimesijainen, toisaalta on esitetty huoli siitä, että moni ihminen on vaikeuksissa, jos toimeentulon ehtoja kiristetään. Kiitettävässä vastauksessa pohditaan monipuolisesti sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia eri väestöryhmille: lapsiperheköyhyys voi lisääntyä ja pitkäaikaistyöttömien tilanne heikentyä entisestään. Kokelas voi arvioida, minkälaisia vaikutuksia leikkauksilla voi olla eriarvoisuuden, työllistymisen ja kouluttautumisen näkökulmasta sekä yhteiskunnallisen vakauden ja luottamuksen kannalta, tai pohtia, mitä yksilön ja perheen oma vastuu työtuloista sekä toimeentulotuen rooli viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena tarkoittavat eri väestöryhmien kannalta.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, mitä tarkoitetaan osakehuoneistolla ja kiinteistöllä: kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkitty maa-ala ja sillä mahdollisesti olevat rakennukset, ja osakehuoneisto se osa asunto-osakeyhtiön omistamasta kiinteistöstä, jonka hallintaan osakkeenomistajalla on oikeus. Vastauksessa mainitaan eroja ja yhtäläisyyksiä: kiinteistökaupan määrämuotoisuus, kuten rasitustodistuksen tai lainhuudon vaatiminen; rakenteilla olevan osakehuoneiston kaupassa ostajalla on suurempi riski rakennusliikkeen konkurssien, valmistumisaikataulun ja yhtiövelan osalta. Omistusoikeus siirtyy yleensä kauppakirjan allekirjoituksella, ja kaikissa kaupoissa ostajalla on selonottovelvollisuus. Kiitettävässä vastauksessa vertailua syvennetään: eroja ovat varainsiirtoveron määrä sekä se, että kiinteistökaupan kohteesta saa tietoa kiinteistörekisteristä, kun taas osakehuoneiston ja -yhtiön tiedot selviävät isännöitsijäntodistuksesta, josta tulee selvittää maksamattomat vastikkeet ja tulevat remontit. Kiinteistöön voi liittyä rasituksia, kuten tienkäyttöoikeus. Myyjän vastuu on osakehuoneiston kaupassa kaksi vuotta, kiinteistössä viisi ja osakehuoneiston rakentajalla kymmenen vuotta. Kiinteistökauppa tulee tehdä kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai Maanmittauslaitoksen sähköisessä järjestelmässä, ja kuntotarkastusraportti on tärkeä erityisesti kiinteistökaupassa.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyvät ikärajat. Alle 15-vuotias syyllistyy ryöstöön mutta ei ole teostaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Täysi-ikäinen ja 16-vuotias ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ja syyllistyvät mahdollisesti nuorimman pahoinpitelyyn. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, joten vastuu korvata rikoksen uhrin kulut ja omaisuus on kaikilla kolmella yhteisvastuullisesti, esimerkiksi käsilaukun ja hoitokulujen osalta. Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan perustellen rikoksen tunnusmerkistöä (vahingonteko, varkaus, ryöstö) ja analysoidaan tarkemmin asianosaisten toimintaa ja sen seurauksia: alle 15-vuotias saattaa joutua lastensuojeluviranomaisten toimien kohteeksi, täysi-ikäistä rangaistaan pääsääntöisesti kuten aikuisia ja alaikäiseen nuoreen rikoksentekijään sovelletaan lievennettyä rangaistusasteikkoa. Kokelas voi pohtia tarkemmin myös vanhempien rikosoikeudellista vastuuta siitä, että he käyttivät alle 15-vuotiasta rikoksen välikappaleena, sekä vanhempien vastuuta valvonnan kannalta; vanhemmilla ei todennäköisesti ole korvausvelvollisuutta, koska lapsi on jo 14-vuotias.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan havaitun keskeiset erot äänestäjäryhmien välillä ja esitetään niille selityksiä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus lisääntyy nuorista aikuisista kohti keski-ikää ja on korkeimmillaan noin 60–70-vuotiaiden joukossa; se vähenee noin 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien joukossa, ja noin 70 vuoden iästä ennakkoäänestämisen suhteellinen suosio kasvaa. Työlliset ja eläkeläiset äänestävät selvästi aktiivisemmin kuin työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, ja äänestysaktiivisuus lisääntyy koulutustason nousun myötä niin, että vain perusasteen suorittaneet äänestävät harvimmin. Eroja voi selittää ulkopuolisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksilla: työttömyys ja huono-osaisuus luovat ulkopuolisuuden kokemuksia, jolloin äänestäminen ei tunnu tärkeältä, kun taas koulutus ja hyvä tulotaso lisäävät kokemusta yhteiskuntaan kiinnittymisestä. Vanhemmat ikäluokat voivat kokea äänestämisen velvollisuudekseen nuoria vahvemmin. Kiitettävässä vastauksessa vertailu on analyyttisempää, selitykset uskottavia ja eri tietoja yhdistellään; vastauksessa voi myös pohtia, mitä äänestäjäryhmien väliset erot tarkoittavat demokratian kannalta.

Vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että raha toimii vaihdon välineenä, arvon säilyttäjänä ja arvon mittana. Ilman rahaa kaupankäynti ja markkinoiden toiminta olisi hankalaa. Kokelas käsittelee rahan tehtäviä esimerkkien avulla ja voi pohtia myös rahan eri muotoja, ominaisuuksia, historiaa ja merkitystä yhteiskunnalle sekä keskuspankkien roolia.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, että eri maksutavoilla tarkoitetaan käteistä rahaa, digitaalista maksamista ja luotolla maksamista. Käteisnostojen määrä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja eri ikäryhmät suhtautuvat maksamiseen eri tavalla: nuorilla ei ole kokemusta käteisen käytöstä, vaan he ovat tottuneet digitaaliseen maksamiseen. Rahaan liittyy myös symbolisia ja nostalgisia merkityksiä. Kokelas käsittelee muutoksen merkitystä esimerkkien avulla: yksilön näkökulmasta kortilla maksaminen voi olla turvallisempaa kuin käteisen mukana pitäminen ja digitaalinen maksaminen on helppoa, mutta se voi vaikeuttaa oman talouden hallintaa ja altistaa verkossa tapahtuville huijauksille, eikä ikäihmisillä välttämättä ole tarvittavia digitaitoja. Kiitettävässä vastauksessa muutoksia tarkastellaan analyyttisesti ja lähdekriittisesti: käteisnostot ovat vähentyneet, koska käteisen käyttö on kuluttajille hankalaa ja tuottaa yritykselle kuluja, eivätkä monet yritykset enää ota vastaan käteistä. Digitaalinen maksaminen vähentää harmaata taloutta, veronkiertoa ja rahanpesua ja tehostaa siten veronkeruuta, mutta siihen liittyy yksityisyydensuojan ja tietosuojan riskejä. Kokelas voi myös kyseenalaistaa kryptovaluutat rahana, koska ne eivät täytä rahan tehtäviä, sekä käsitellä käteisen merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä sähkökatkokset voivat lamauttaa sähköisen maksamisen.

Hyvässä vastauksessa käsitellään joitakin Lissabonin sopimuksessa mainituista perusarvoista sekä niiden toteutumista. Yleisellä tasolla EU on kyennyt pitämään kiinni arvopohjastaan, vaikka esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista on erilaisia näkemyksiä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2015 Eurooppaan suuntautunut muuttoaalto asetti ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen koetukselle, ja vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia johti kansalaisten liikkumisen vapauden rajoituksiin useimmissa Euroopan maissa. Kokelas voi pohtia joidenkin Keski- ja Itä-Euroopan maiden rikkomuksia oikeusvaltioperiaatetta vastaan ja niiden ongelmallisuutta syrjimättömyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Kiitettävässä vastauksessa unionin arvopohjaa ja siitä käytyä keskustelua tarkastellaan analyyttisemmin: arvot ovat osa laajempia unionin tavoitteita, kuten rauhaa, kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää. Kokelas voi pohtia laajentumisen merkitystä yhteisen arvopohjan löytämisen ja ylläpitämisen kannalta sekä käsitellä esimerkkejä, joissa EU:n arvot ovat vaikuttaneet myönteisesti, tai huomioida, että Lissabonin sopimus teki EU:n perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitovan.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, mitä Euroopan komissio tavoittelee: se pyrkii edistämään sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja eurooppalaisia arvoja, joiden edistämistä sotien ja muiden kriisien sekä vaihtoehtoista kansainvälistä järjestystä tavoittelevien autoritääristen johtajien katsotaan uhkaavan. Vastauksessa huomioidaan myös Kiinan ja Yhdysvaltojen rooli kansainvälisessä politiikassa: ne eivät jaa EU:n arvoja, mikä vaikeuttaa unionin toimintaa. Kiitettävässä vastauksessa esitetään analyyttinen arvio unionin mahdollisuuksista edistää tavoitteitaan: Kiinan ja Yhdysvaltojen toiminta haastaa EU:n tavoitteita samoin kuin Venäjän kaltaiset autoritääriset maat, jotka eivät jaa unionin arvopohjaa. Ilman omia asevoimia EU ei ole vahvoilla voimapolitiikassa ja on osin riippuvainen Naton uskottavuudesta. Kokelas voi käsitellä sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murrosta tai esimerkiksi Lähi-idän tilanteen vaikutuksia Euroopan unionin toimintaan sekä suhtautua kriittisesti siihen, että toimijat kuvaavat omaa toimintaansa myönteisesti.