Modersmål och litteratur, provet i läskompetens, våren 2024 – studentprovets uppgifter och lösningar

Tehtävä mittaa multimodaalisen tekstin lukutaitoa. Puhe ja kuvitus tuottavat omia merkityksiään, mutta olennaista on niiden yhteispeli: erittele keinot ensin erikseen (puheen sanasto, sävy, puhuttelu, argumentit; kuvituksen tyyli, symbolit, värit, liike) ja sitten yhdessä. Tee päätelmiä suhteesta: dominoiko jokin ilmaisukeino, milloin ja miksi? Ovatko puheen ja kuvan merkitykset samansuuntaisia vai eri suuntiin vieviä? Arvioi keinoja suhteessa videon tavoitteeseen (markkinointi, ohjailu) ja kohderyhmään. Jäsennä vastaus esimerkiksi kolmeen osaan – puhe, kuvitus, niiden suhde – ja päätä kokonaisarvioon siitä, kuinka video toimii markkinoivana ja ohjailevana tekstilajina. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): käytä käsitteitä (multimodaalisuus, vaikuttamiskeinot, kohderyhmä) täsmällisesti ja erota havainnot ja omat päätelmät toisistaan.

Tehtävä mittaa tekstilajitietoisuutta: mistä piirteistä tunnistaa tietokirjan? Erittele tietokirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä havainnoin: asioiden esittäminen faktoina, tiedon jäsentely ja esitystapa, erityisalan sanasto ja käsitteiden selittäminen, viittaukset lähteisiin ja tutkimukseen, kirjoittajan asiantuntija-asema, esimerkit ja havainnollistukset sekä otsikointi ja kuvitus. Perustele tekstilajipäätelmä jokaisen piirteen kohdalla sitaatilla. Vahvempaa lukutaitoa osoittaa se, että huomaat myös kaunokirjallisia tai populaareja piirteitä – kerronnallisuutta, kuvailua, lukijan puhuttelua – ja pohdit, miksi tietokirja käyttää niitä: raja tieto- ja kaunokirjallisuuden välillä on häilyvä. Rakenna lyhyt vastaus piirreryhmittäin ja päätä johtopäätökseen tekstilajista. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta: sido havainnot tietokirjan tavoitteeseen ja oletettuun lukijaan sen sijaan, että vain luettelisit piirteitä.

Tehtävässä on kaksi verbiä: analysoi ja arvioi. Erittele ensin keinot, joilla tietokirja herättää ja ylläpitää kiinnostusta: uudet ja yllättävät tiedot, kohteen inhimillistäminen, kohtausten ja tapauskertomusten kuvaus, subjektiivinen ja kaunokirjallinen tyyli, uteliaisuuden herättely (elliptinen otsikko, avoin sitaatti), lukijan puhuttelu, kysymykset, vertaukset ja kielikuvat sekä yllättävät rinnastukset. Arvioi sitten keinojen toimivuutta suhteessa tekstin tavoitteeseen ja lukijakuntaan: kenelle kirja on suunnattu ja palvelevatko keinot tiedon välittämistä vai viihdyttämistä? Ryhmittele keinot esimerkiksi sisällöllisiin ja kielellisiin ja perustele jokainen sitaatilla. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta: kriittinen lukutaito näkyy siinä, että arvioit keinoja etkä vain listaa niitä, ja kulttuurinen lukutaito siinä, että tunnistat populaarin tietokirjallisuuden lajipiirteet ja niiden tehtävän.

Tehtävässä yhdistyvät lajipiirteiden analyysi ja kontekstualisointi. Tee havaintoja rakkausromaanille tyypillisistä piirteistä: päähenkilön intohimoisten tunteiden kuvaus, rakastavaisten suhdetta hankaloittavat esteet, pääparin näennäinen yhteensopimattomuus (esimerkiksi luokkaero), yleisöä puhutteleva kertojanääni, tunteiden kuvaaminen konventionaalisin kielikuvin sekä lajille ominainen odotushorisontti eli lukijan odotukset juonen kulusta. Genrepiirteitä voi tunnistaa myös romanttisten elokuvien ja sarjojen pohjalta. Suhteuta havainnot teoksen historialliseen miljööseen tai kirjallisuushistorialliseen viitekehykseen: mitä lajipiirteet kertovat aikansa arvoista ja lukijoista? Kulttuurista lukutaitoa osoittavat myös tulkinnat teoksen metatasosta – tiedostaako teos oman lajinsa konventiot, leikkiikö se niillä? Rakenna vastaus piirteittäin ja päätä kokonaistulkintaan. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.).

Vertaileva tehtävä edellyttää, että analysoit kummankin katkelman ja tuot esiin sekä eroja että yhteisiä piirteitä henkilöhahmojen suhteessa elinympäristöönsä; keskity päähenkilöihin. Jäsennä suhde näkökulmittain: omistus- ja hyötysuhde (elinkeino, taloudellinen arvo, ympäristön muokkaaminen), emotionaalinen suhde (turvapaikka, nostalgia, identiteetti), luontosuhde (riippuvuus, kunnioitus, pelko, suojelu, luonto itseisarvona) ja elinympäristön pysyvyys. Perustele havainnot sitaatein ja kerronnan keinoin: kuka kertoo, miten ympäristöä kuvaillaan, millaisia sananvalintoja käytetään. Kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että kytket henkilöhahmojen asenteet oman aikansa arvoihin, jolloin vertailu voi paljastaa laajemman historiallisen muutoksen ihmisen luontosuhteessa. Näkökulmittain etenevä rinnakkaisvertailu on selkein rakenne. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): päätä synteesiin, joka kokoaa erot ja yhtäläisyydet.