Modersmål och litteratur, provet i läskompetens, hösten 2024 – studentprovets uppgifter och lösningar

Vastauksessa analysoidaan ja arvioidaan keinoja, joilla lukijaan pyritään vaikuttamaan. Huomiota kiinnitetään tekstin argumentaatioon ja retoriikkaan ja niiden toimivuuteen suhteessa tekstin tavoitteeseen, tekstilajiin ja oletettuun lukijakuntaan. Järkeen vetoamisen keinoja ovat esimerkiksi asiantuntijoihin ja arvostettuihin julkaisuihin vetoaminen, tutkimustulosten ja syy-seuraussuhteiden esittely, tieteellisten menetelmien ja erityisalan sanaston korostaminen; tunteisiin ja tarpeisiin vedotaan esimerkiksi turvallisuuden, puhtauden ja helpon saatavuuden korostamisella sekä vahvoilla sananvalinnoilla ja toistolla. Kriittistä lukutaitoa osoittaa sen huomaaminen, miten kirjoittaja asemoi itsensä suhteessa muihin alan toimijoihin ja rakentaa vastakkainasetteluja. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa sen ymmärtäminen, että kyseessä on advertoriaali eli markkinoiva teksti, joka on laadittu lehtijutun tai uutisen muotoon; advertoriaali-käsitteen käyttöä ei kuitenkaan edellytetä. Arvioinnissa voi pohtia lähteiden valintaa, argumentaation vakuuttavuutta ja tekstilajipiirteiden yhdistelmän toimivuutta.

Vastauksessa kiinnitetään huomiota sekä toimittajan että poliitikkojen toimintaan ja huomataan osallistujien rooli ilmapiirin kiristämisessä; huomiota kiinnitetään sekä verbaaliseen että nonverbaaliseen vuorovaikutukseen. Asiallista ilmapiiriä rakentavat esimerkiksi huoliteltu ulkoasu ja hillitty käytös, puheenvuoron odottaminen, keskustelun kahdenvälisyys, kantojen assertiivinen perusteleminen ja yhteisymmärryksen osoittaminen. Jännitteitä rakentavat kysymysten kiertäminen, vastaväitteet ja kyseenalaistavat jatkokysymykset, toisten väitteiden kärjistäminen, syyttely sekä nonverbaaliset keinot: päälle puhuminen ja keskeyttäminen, pään pudistelu, monimieliset hymyt, kireä ääni ja painokas puhetapa. Toimittajan rooli näkyy mielipide-erojen esiin nostamisessa, puheenvuorojen jakamisessa ja erotuomarina toimimisessa. Kriittistä lukutaitoa osoittaa ilmapiirin yhdistäminen poliitikkojen väliseen kilpailuun ja tavoitteeseen erottua; kulttuurista lukutaitoa se, että tentissä keskeistä ei ole yhteisymmärryksen saavuttaminen vaan vastakkainasettelujen korostaminen katsojille suunnatussa ryhmäviestintätilanteessa.

Vastauksessa tulkitaan katkelmaa suhteessa teoksen nimeen: nimi toimii tulkinnan avaimena ja rajaa näkökulman. Olennaista on lukea nimi tarkasti — esimerkiksi omistusliitteen, monikon tai määritteen huomaaminen ohjaa tulkintaa. Konkreettisimmillaan tulkinta voi käsitellä nimen kirjaimellista merkitystä katkelmassa; kulttuurista lukutaitoa osoittavassa vastauksessa nimeä luetaan myös vertauskuvallisesti ja käsitteellisesti, ja katkelmasta abstrahoidaan teema tai kritiikki, jota nimi kantaa. Kulttuurista lukutaitoa osoittavat myös päätelmät henkilöhahmon ristiriitaisista näkemyksistä ja katkelman lukeminen jonkin ajattelutavan kritiikkinä.

Huumori rakentuu sekä yllättävistä ja absurdeista sisällöistä että liioittelevasta ja karikatyyrisestä ilmaisusta, ja vastauksessa odotetaan havaintoja molemmista. Sarjakuva kertoo tarinaa multimodaalisesti kielen ja visuaalisten elementtien avulla, joten analyysissa voi käyttää kerronnan (tarina, hahmot, miljöö, draama), kuvan (kuvakoot, kuvakulmat, ruudutus) ja kielen (sanasto, kielikuvat, puhekuplat) käsitteistöä. Sarjakuvassa on usein myös intertekstuaalisia viittauksia. Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa huumorista esitetään tulkinta, joka sidotaan sisältöjen ja keinojen analyysiin. Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa sarjakuvan asettaminen esimerkiksi taiteen tai taidehistorian kontekstiin, kulttuurisilla stereotypioilla leikkimisen tai humoristisen sukupuoliasetelman tunnistaminen sekä sen havaitseminen, mitä sarjakuva kritisoi.