Modersmål och litteratur, provet i läskompetens, våren 2026 – studentprovets uppgifter och lösningar

Vertailutehtävässä on tunnistettava sekä tekstejä yhdistäviä että erottavia piirteitä ja kiinnitettävä havainnot kohderyhmiin. Yhdistävät piirteet ovat usein tietoteksteille yleisiä: tiedon jakamisen tavoite, looginen järjestys, erityisalan sanasto, havainnollistava kuvitus. Erottavat piirteet selittyvät kohderyhmällä: kuvituksen määrä ja tyyli, virkerakenteen ja sanaston vaativuus, konkretisointi ja arkikieliset vertaukset, huumori, lähdeviitteet ja auktoriteettiin vetoaminen. Voit käsitellä tekstit rinnakkain näkökulmittain tai erikseen, mutta vertailun on tultava selvästi esiin ja päädyttävä synteesiin. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito näkyy julkaisuyhteyksien ymmärtämisessä, tekstien kontekstoinnissa laajempiin ilmiöihin ja sen huomaamisessa, palveleeko julkaisualusta myös kaupallisia tavoitteita. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): jokaisen eron perään vastaa, miksi se sopii juuri tälle kohderyhmälle.

Tehtävä kysyy, millainen kuva huippu-urheilusta rakentuu haastattelussa – siis ei, mitä urheilija sanoi, vaan mitä puhe ja nonverbaalinen viestintä kertovat urheilun arvoista. Analysoi sekä haastateltavaa että haastattelijaa. Kuva rakentuu tyypillisesti teemoista: menestys vaatii pitkäjänteistä työtä, uhrauksia, yhteistyötä ja henkistä tukea, itseluottamusta ja keskittymistä; voitto on unelma ja palkinto; urheilijaan kohdistuu odotuksia; urheilu kytkeytyy kansalliseen identiteettiin ja herättää voimakkaita tunteita. Kriittinen lukutaito näkyy tekstilajipiirteiden tunnistamisessa (onnittelut, suorituksen analysointi, tunteiden kysely, lopetus) ja toimittajan roolin huomaamisessa kuvan rakentajana. Kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että kytket haastattelun urheilujournalismin käytänteisiin: emotionaalistumiseen, sankarikuvien rakentamiseen ja kansallisen hengen nostattamiseen. Jäsennä teemoittain. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.).

Tehtävä ei pyydä vain tunnistamaan viittausta vaan tulkitsemaan, mitä merkityksiä intertekstuaalisuus tuo runoon. Etene kolmessa vaiheessa: nimeä viittauksen kohde (satu, myytti, klassikko) ja osoita viittaus runosta; analysoi, miten runo hyödyntää tai muuntelee kohdetekstiä – esittääkö se tutun tarinan uudesta näkökulmasta, siirtääkö sen toiseen aikaan, antaako äänen hahmolle, joka alkuperäisessä jää sivuun; tulkitse lopuksi, mitä muuntelu tuottaa: ironista tai ajallista etäisyyttä, yhteiskunnallista tai feminististä sanomaa, uuden näkökulman vanhaan arvomaailmaan. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa ilmeisimmän viittauskohteen tunteminen ja sen huomaaminen, mitä runo tekee sille. Lyhyessä vastauksessa yksi kantava tulkintalinja riittää. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (4 p.): sido jokainen päätelmä runon säkeeseen ja erota, mikä on kohdetekstin ja mikä runon omaa merkitystä.

Tehtävä pyytää analysoimaan, millaisia kuvauksia runoissa on perhesuhteista ja millaisina runot ne esittävät – siis sekä sisältöä että sävyä. Tee havaintoja runon puhujasta ja hänen asemastaan suhteessa muihin, puhuttelusta, kuvakielestä, sävystä ja siitä, mitä jätetään sanomatta. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että tunnistat, millaisia ajattelutapoja ja uskomuksia runot vahvistavat tai purkavat: esimerkiksi sisaruussuhteen erityisyyden korostaminen tai äitimyytin kritiikki. Vertailu on mahdollinen mutta ei pakollinen; runot voi käsitellä myös erikseen, kunhan molemmat saavat analyysin ja lopussa on kokoava päätelmä perhekuvasta. Käytä runoanalyysin käsitteitä (puhuja, puhuteltava, metafora, sävy) täsmällisesti. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (6 p.): nosta tulkinta yksittäisistä suhteista abstraktiotasolle – mitä runot sanovat perheestä instituutiona tai tunnesiteenä – ja perustele sitaatein.

Tehtävä pyytää analysoimaan katkelman antamaa kuvaa yhteiskunnasta ja perustelemaan päätelmät tekstihavainnoilla. Havainnoi, mitkä instituutiot ja palvelut toimivat ja mitkä eivät, millaisia ongelmia nostetaan esiin, keiden näkökulmasta yhteiskuntaa katsotaan ja millaisia arvoja ja jännitteitä kuvaukseen sisältyy. Kriittinen lukutaito näkyy siinä, että huomaat kuvauksen valikoivuuden ja sävyn – esitetäänkö yhteiskunta korostuneen kielteisenä tai myönteisenä – ja muistat, että romaanin kuva on fiktiivinen, vaikka se viittaisi todellisiin paikkoihin ja tapahtumiin. Kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että yhdistät kuvatun ajalliseen kontekstiinsa. Jäsennä vastaus esimerkiksi instituutiot – näkökulma – arvot – sävy ja päätä kokonaistulkintaan. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (6 p.): jokainen yhteiskuntapäätelmä tarvitsee sitaatin, ja omat tulkinnat on erotettava selostuksesta.