Samhällslära, hösten 2023 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, mitä poliittisen vastuun käsitteellä demokratiassa tarkoitetaan: Suomessa eduskunta on poliittisessa vastuussa kansalaisille ja valtioneuvosto eduskunnalle (parlamentarismi). Yksittäisen kansanedustajan poliittinen vastuu toteutuu lähinnä vaalien yhteydessä, kun kansalaiset arvioivat hänen toimintaansa ja voivat jättää hänet valitsematta uudelleen. Valtioneuvoston poliittinen vastuu konkretisoituu epäluottamuslauseessa koko valtioneuvostolle tai yksittäiselle ministerille. Kokelas voi esittää esimerkkejä poliittisen vastuun kantamisesta. Kiitettävässä vastauksessa selvitetään epäluottamuslauseeseen ja eroon johtava menettely tarkemmin ja tuodaan esiin, että pääministerin ero johtaa koko hallituksen kaatumiseen. Ministeri voi erota myös oma-aloitteisesti raskaan virheen vuoksi. Suomessa ministerit ovat joutuneet eroamaan epäluottamuslauseen vuoksi erittäin harvoin; enemmistöhallitusten oloissa erot ovat usein liittyneet luottamuksen menettämiseen hallituskumppaneiden keskuudessa. Kansanedustajan voidaan katsoa olevan poliittisessa vastuussa myös omalle eduskuntaryhmälleen.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan asuntolainakäytäntöjen vaikutuksia kansantalouden ja kotitalouksien kannalta ja pohditaan, miten ne ovat eduksi Suomelle tai Ruotsille. Ruotsissa kotitaloudet ovat voineet lyhentää asuntovelkaansa hitaammin ja käyttää enemmän rahaa kulutukseen, mikä tukee yksityistä kulutuskysyntää. Suomessa lyhyemmät takaisinmaksuajat ovat voineet pakottaa rajoittamaan muita kulutusmenoja. Kotitalouksien osalta voidaan käsitellä sitä, että asunnosta maksettava kokonaishinta kasvaa laina-ajan pidetessä ja korkomenojen kertyessä. Kiitettävässä vastauksessa etuja ja haittoja tuodaan esiin kattavammin ja vaikutussuhteita hahmotetaan monipuolisemmin: pitkillä laina-ajoilla lainanhoitokulut voivat olla helpommin hallittavissa ja varoja jää muihin sijoituskohteisiin, mutta samalla otetaan suurempia lainoja, mikä kasvattaa asuntojen kysyntää ja hintoja, lisää korkoriskiä ja voi synnyttää hintakuplia, joiden puhkeaminen aiheuttaa maksuvaikeuksia ja pankkien luottotappioita. Kokonaisrasitus riippuu paitsi laina-ajasta myös korkotasosta ja käytettävissä olevista tuloista.

Hyvässä vastauksessa on ymmärretty, että EU:n maatalouspolitiikka kuuluu unionin toimivaltaan, on iso osa sen toimintaa ja vie noin kolmanneksen budjetista. Vastauksessa tarkastellaan erilaisia tukimuotoja ja huomioidaan siirtyminen määrään perustuvista tuista ympäristönäkökulmia huomioiviin tukiin. Tuilla varmistetaan maataloustuotannon kannattavuutta ja jatkuvuutta sekä edistetään tuotantoeläinten hyvinvointia ja luonnonmukaista tuotantoa. Suomen kansallinen tukikokonaisuus täydentää EU-tason tukia ja ottaa huomioon Suomen maataloustuotannon erityispiirteet; maaseudun elinvoimasta huolehditaan myös aluepolitiikan keinoin kohdentamalla tukia Itä- ja Pohjois-Suomeen. Kiitettävässä vastauksessa tukimuotoja tarkastellaan laajemmin ja huomioidaan esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen erilaiset kansalliset tuet sekä aluepolitiikan tavoite pitää koko Suomi asuttuna. Vastauksessa voidaan käsitellä myös luomulainsäädäntöä, GMO-sääntelyä, alkuperä- ja nimisuojaa ja vihreän siirtymän tavoitteita sekä suhtautua kriittisesti politiikan onnistumiseen.

Hyvässä vastauksessa konkretisoidaan, mitä tavoitteet voisivat käytännössä tarkoittaa: ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten alentaminen, asumistuen alentaminen, päivähoitomaksujen alentaminen tai poistaminen ja verotuksen keventäminen. Näillä keinoilla pyritään purkamaan työllistymisen esteitä eli kannustinloukkuja. Tavoitteiden toteutuminen merkitsisi työntekijöille käytännössä joidenkin nykyisten etujen heikennyksiä. Esitettyjen tulkintojen tulee olla työmarkkinoiden ja kansantalouden toiminnan kannalta uskottavia. Kiitettävässä vastauksessa keinoja tuodaan monipuolisemmin esille, esimerkiksi vuokralla asumisen tukeminen verovähennyksin työn vuoksi toisella paikkakunnalla tai asumistuen loivempi aleneminen ansiotulojen kasvaessa, mikä koskisi etenkin osa-aikaisia ja matalapalkkaisia. Kokelas pohtii, miten asunto-, päivähoito- ja veropolitiikka kietoutuvat työllisyyspolitiikkaan, sekä tavoitteiden ongelmia: etuuksia leikkaamalla voidaan aktivoida osaa työnhakijoista, mutta asuinpaikka, ikä, perhetilanne, opiskelu, koulutusvaje tai terveydentila voivat estää työllistymisen, jolloin leikkaukset vain heikentäisivät toimeentuloa ja lisäisivät tuloeroja. Työllistymisen ongelmat ovat moninaisia eikä niihin ole helppoja yleisiä ratkaisuja.

Hyvässä vastauksessa kuvaillaan useimpien käsitteiden sisältö oikein: rikosoikeudellinen vastuu on yli 15-vuotiaalla; tuottamuksellisuudella viitataan tarkoittamatta, esimerkiksi huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettuun vahinkoon tai rikokseen, mikä erottaa sen tahallisuudesta; avunanto on rikollisessa teossa auttamista, josta tuomitaan lievennetysti; yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämistä on toisen yksityiselämää koskevien asioiden asettaminen saataville siten, että siitä voi aiheutua vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Kokelas antaa esimerkkejä siitä, millaisia nämä asiat voisivat lukiolaisten juhlissa olla, ja pohtii esimerkiksi päihteiden vaikutusta syyntakeisuuteen ja todistajanlausuntojen luotettavuuteen. Kiitettävässä vastauksessa käsitteiden sisältö avataan täsmällisesti oikeudellista sanastoa hallitsevasti ja esitellään jäsennellysti, miksi käräjäoikeus voi joutua punnitsemaan rikosoikeudellista vastuuta syyntakeisuuden osalta ja täyttyvätkö tuottamuksellisuuden, avunannon ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistöt. Vastauksessa tulee esiin myös se, millaiset seikat voivat puhua tuottamuksellisuustulkintaa vastaan ja millaisia haasteita todentamiseen liittyy.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, että vaihtoehtoina ovat toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen sopimus ja että irtisanomisaika riippuu sopimuksen luonteesta. Irtisanomisaikaa, vuokraennakkoa, vuokravakuutta ja korvausvelvollisuutta käsitellään esimerkkien avulla lain asettamien ehtojen näkökulmasta, mutta myös neuvottelunvaraiset seikat huomioiden. Kiitettävässä vastauksessa eritellään tarkemmin: toistaiseksi voimassa oleva sopimus jatkuu, kunnes jompikumpi irtisanoo sen kirjallisesti; vuokranantajan irtisanomisaika on alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme ja vähintään vuoden kestäneessä kuusi kuukautta, vuokralaisen aina yksi kuukausi. Irtisanomisajat ovat lakisääteisiä eikä vuokranantajan aikaa voi lyhentää eikä vuokralaisen pidentää, mutta ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomispäivästä voidaan sopia. Vuokraennakko voi olla enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, ja pienemmästä ennakosta ja hyvittämisajankohdasta voidaan neuvotella. Vuokravakuus voi niin ikään vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa, se maksetaan yleensä ennen vuokrasuhteen alkua ja palautetaan täysimääräisenä, jos velvoitteet on täytetty. Vuokralainen on korvausvelvollinen tahallisista ja huolimattomuudesta johtuvista vahingoista mutta ei tavanomaisesta kulumisesta.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin valittujen edustajien ikä- ja sukupuolijakauman keskeisiä piirteitä ja eroja puolueiden välillä: enemmistö valituista on naisia, mutta naisten osuus vaihtelee selvästi puolueittain, ja myös edustajien keski-ikä eroaa puolueiden välillä. Syinä voidaan käsitellä nuorten naisten noussutta koulutustasoa ja poliittisen osallistumisen kasvua sekä sitä, että hyvinvointiin liittyvät sosiaali- ja terveysasiat ovat perinteisesti kiinnostaneet enemmän naisia. Kiitettävässä vastauksessa puolueiden kannattajakuntien ja poliittisten painotusten eroja käsitellään syvällisemmin ja niiden yhteyksiä vaalitulokseen tarkastellaan analyyttisesti. Kokelas voi pohtia puolueiden ehdokasasettelun sukupuolijakaumaa, suhteuttaa yksittäiset tiedot koko maan tilanteeseen sekä tarkastella hyvinvointialueiden väestö-, kunta- ja elinkeinorakenteen yhteyksiä vaalitulokseen ja sukupuolen mukaisen äänestämisen muutosta.

Hyvässä vastauksessa pohditaan vaikutuksia, joita epätasaisilla sukupuoli- ja ikäjakaumilla voi päätöksentekoelimissä olla. Kunnan- ja hyvinvointialueiden valtuustot päättävät resurssien kohdentamisesta eri ikäluokkiin, ja epätasainen ikäjakauma saattaa näkyä kohdentamisessa. Naisten kasvanut edustus on lisännyt sukupuolten tasa-arvoa, koska päätösten sukupuolivaikutuksiin kiinnitetään aiempaa useammin huomiota; äänestävät ryhmät saavat äänensä kuuluviin. Puolueen leimautuminen mies- tai naispuolueeksi voi myös karkottaa potentiaalisia äänestäjiä. Vastauksessa pohditaan keinoja vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen erityisesti ryhmissä, joissa se on vähäistä (kampanjat eri medioissa, koulutus, informaation levittäminen), sekä keinoja, joilla puolueet saisivat monipuolisesti ehdokkaita. Kiitettävässä vastauksessa vaikutuksia ja keinoja käsitellään analyyttisesti ja pääpaino on perusteluissa: miksi ja miten epätasaiset jakaumat voivat vaikuttaa kielteisesti ja kuinka hyvin valtuusto edustaa koko aluetta. Esimerkiksi vuodesta 2015 jokaisessa kunnassa on kuntalain perusteella oltava nuorisovaltuusto.

Hyvässä vastauksessa hahmotetaan EKP:n tavoitteleman inflaatiovauhdin suuruusluokka oikein ja ymmärretään, että EKP pyrkii tavoitteellaan edistämään talouden ennustettavuutta ja maltillista hintakehitystä. Vuosina 2020–2021 inflaatio Suomessa oli yleisesti ottaen EKP:n tavoittelemalla tasolla, mutta kesällä 2022 inflaatio oli selvästi nopeampaa, varsinkin koska muutamien hyödykeryhmien hinnat nousivat vauhdilla. Kiitettävässä vastauksessa tavoitetaso osataan paikantaa noin kahteen prosenttiin ja perusteluita avataan: korkean inflaation aikoina hintojen ja palkkojen nousu voi muodostaa kierteen, jossa kulujen ja tuottojen ennakointi vaikeutuu, mikä haittaa koko kansantaloutta. Säästöjen ja lainojen reaaliarvo laskee, mikä hyödyttää lainanottajia mutta on haitaksi velkojille, ja palkkojen ostovoima laskee, jos hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Kokelas voi käsitellä myös deflaation uhkaa. Vuosina 2020–2021 inflaatio oli käytännössä kaikissa hyödykeryhmissä maltillista tai olematonta, kun taas kesällä 2022 erityisesti energiaan liittyvät hyödykeryhmät kallistuivat merkittävästi.

Hyvässä vastauksessa pohditaan, miten hyödykkeitä kotitalouksissa käytetään, ja tunnistetaan sen pohjalta eniten rasittuneet väestöryhmät: esimerkiksi työnsä vuoksi matkustavat sekä paljon energiaa käyttävät kotitaloudet ja yritykset. Hallituksen mahdollisina toimenpiteinä voidaan pohtia liikenteen ja polttoaineiden sekä asumisen energiakustannusten vähentämistä verotuksellisesti tai tuilla. Vastauksessa näkyy ymmärrys siitä, että ruoka ja muut välttämättömyyshyödykkeet vievät ison osan pienituloisten kotitalouksien budjetista. Kiitettävässä vastauksessa hyödykeryhmittäinen tarkastelu kytketään analyysiin ikäryhmä-, alue- ja perhemuotokohtaisista eroista: maaseudulla asuviin ja monihenkisiin perheisiin liikenteen ja ruoan hinnannousu vaikutti enemmän kuin pieneen kaupunkilaiskotitalouteen, jota taas koski asumiskustannusten nopea nousu; energian kallistuminen osui etenkin sähkö- tai öljylämmityksestä riippuvaisiin. Asumismenojen nousua selittää myös noussut korkotaso. Toimia pohditaan analyyttisesti ja tuodaan esiin, että yhdellä toimenpiteellä on usein monia seurauksia, jotka voivat jopa kiihdyttää inflaatiota, ja että toimia ei aina voi rajata vain tavoiteltuun väestöryhmään.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä lähtömaan että kohdemaan kannalta ja ymmärretään, että siirtolaisuutta on monenlaista eikä kyse ole vain pakolaisuudesta. Siirtolaiset ovat yleensä nuoria, joten lähtömaa menettää työikäistä väestöä, jota se tarvitsisi taloutensa kehittämiseen, kun taas ikäpyramidiltaan vanhenevat kohdemaat hyötyvät; toisaalta siirtolaisuus voi helpottaa väestönkasvun paineita lähtömaassa. Taloudellinen vaikutus riippuu integroitumisen onnistumisesta, ja vastaanotto voi olla suuri taakka etenkin köyhille naapurimaille. Siirtolaiset tukevat lähtömaataan lähettämällä rahaa sukulaisilleen. Poliittisesti siirtolaisuus voi kiihottaa nationalistisia ääriliikkeitä. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät integroitumiseen ja segregaatioon, ja siirtolaisuus lisää kulttuurista monimuotoisuutta. Kiitettävässä vastauksessa merkitystä tarkastellaan analyyttisesti ja kattavasti, ja kokelas voi käsitellä kriittisesti siirtolaisuuden varjopuolia, kuten maahanmuuttopolitiikkaa, joka tekee siirtolaisuudesta hengenvaarallista, orjatyön kaltaisia oloja tai hyväksikäyttöä, sekä ilmastosiirtolaisuutta.