Samhällslära, våren 2023 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan kieliryhmien absoluuttisten määrien kehitystä: suomenpuhujien määrä lisääntyi vuoteen 2010 saakka ja väheni hiukan sen jälkeen (selityksenä hidas luonnollinen väestönkasvu), ruotsinpuhujien määrä oli vakaa mutta pienenemään päin ja muiden kielten puhujien osuus moninkertaistui. Syitä ovat Neuvostoliiton hajoamista seurannut muuttoliike, EU:n vapaan liikkuvuuden vaikutukset sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Vastauksessa eritellään kieliryhmien asemaa suhteessa kansalliskieliin ja sitä, miten asemaa voidaan tukea kouluopetuksen, tiedotusvälineiden ja kulttuurijärjestöjen kautta; kielelliset oikeudet ymmärretään perusoikeuksiksi. Kiitettävässä vastauksessa kieliryhmiä vertaillaan suhteessa toisiinsa ja koko väestöön ja ymmärretään laajempien kehityskulkujen (väestökehitys, syntyvyys, maahanmuutto, muutto Ruotsiin, kansainvälinen politiikka, työelämän muutokset, kulttuuripolitiikka) vaikutus. Vieraskielisten osuus kasvoi 2010-luvulla 7–8 prosenttiin ja Suomen väestönkasvu oli yhä enemmän tämän ryhmän varassa; saamenpuhujien määrän kasvu heijastaa osin halukkuutta rekisteröityä puhujaksi kulttuuri-identiteettisyistä.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään tuottavuuden ja kannattavuuden ero ja annetaan konkreettinen esimerkki kummankin parantamisesta kussakin mainitussa yrityksessä. Kannattavuutta parannetaan mm. nostamalla hintaa, myymällä enemmän tai pienentämällä tuotantokustannuksia; tuottavuutta mm. tehokkaammilla koneilla, työn uudelleenorganisoinnilla, työolojen parantamisella, tulospalkkauksella, kouluttamisella ja siirtymällä suuremman jalostusarvon tuotteisiin. Kiitettävässä vastauksessa keinoja käsitellään kattavasti ja talouden realiteetteja ymmärtäen, esimerkiksi pohtimalla energia- ja materiaalikustannusten nousun vaikutusta. Vastauksessa tulee esiin, että palvelualalla tuottavuutta ei useinkaan voida mitata yhtä helposti kuin teollisuudessa: kansainvälinen metsäteollisuusyritys voi siirtää ja keskittää tuotantoaan tai supistaa tarjontaa pitääkseen hinnan korkealla, kun taas rakennus- ja hoiva-alan yritykset voivat ulkoistaa tukitoimintoja, investoida teknologiaan ja monipuolistaa palvelujaan.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että EU:n päätösvalta perustuu jäsenmaiden hyväksymiin perussopimuksiin, joissa määritellään, mitkä asiat kuuluvat yksinomaan EU:lle, mistä päätetään yhteistyössä ja mitkä kuuluvat vain jäsenvaltioille. Tullimaksut kuuluvat yksiselitteisesti EU:n toimivaltaan, lukion opetussuunnitelman perusteiden sisältö kansalliseen päätöksentekoon ja ilmaston ja vesistöjen suojelu jaettuun toimivaltaan, jolloin sekä EU että jäsenmaat voivat antaa säännöksiä. Kiitettävässä vastauksessa avataan toimivallan jaon periaatteita: EU:lla on vain sille perussopimuksilla myönnettyä toimivaltaa (annetun toimivallan periaate), EU-lainsäädäntö menee toimivalta-alueellaan kansallisen edelle ja muu toimivalta pysyy jäsenvaltioilla. Toimivallan jakoon liittyy kiistoja jäsenmaille tärkeissä kysymyksissä, kuten maa- ja metsätaloudessa ja maahanmuutossa.

Hyvässä vastauksessa havaitaan, että pienituloisten määrä kasvoi melko tasaisesti 2010-luvun alkuun asti mutta väheni finanssikriisin jälkimainingeissa ja että pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän muutos noudattaa aikuisväestön kehitystä; pienituloisten kotitalouksien lasten määrä on vuoden 2000 jälkeen pysytellyt yli 100 000:ssa. Vastauksessa pohditaan jotain ongelmaa, jonka pienituloisuus voi lapselle aiheuttaa, kuten perheen hyvinvointia, harrastusmahdollisuuksia tai sosiaalisia suhteita. Kiitettävässä vastauksessa todetaan pienituloisuuden vaihdelleen taloudellisten suhdanteiden mukaan: pienimmillään se oli 1990-luvun puolivälissä laman aikana, jolloin mediaanitulot laskivat suuren työttömyyden ja lomautusten takia, minkä vuoksi suhteellisen pienituloisuuden raja oli matalampi. Kokelas pohtii monipuolisesti pienituloisuuden lapselle aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia.

Hyvässä vastauksessa käsitteiden asiasisältö kuvaillaan oikein, tarvittaessa esimerkkien avulla. Syyntakeeton henkilö on tehnyt lainvastaisen teon mutta on ilman omaa syytään ollut kykenemätön ymmärtämään tekonsa seurauksia tai arvioimaan niitä moraalisesti. Avio-oikeus antaa puolisoille oikeuden osaan toistensa omaisuudesta avioliiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan. Virallisen syytteen alaisesta rikoksesta syyttäjä voi nostaa syytteen riippumatta siitä, haluaako uhri sitä. Periaatteiden päämäärät: syyntakeettomuus ottaa huomioon ihmisten henkisten kykyjen erot rikosoikeudellisen vastuun edellytyksinä; avio-oikeus suojaa heikommassa asemassa olevan puolison etua, jotta yhteisen kodin ylläpitoon annettu panos otetaan huomioon; virallisen syytteen alaiseksi asetetaan rikos, jossa asianomistajaa voitaisiin painostaa jättämään syyte nostamatta (esim. lähisuhdeväkivalta) tai jossa on kyse erittäin tärkeästä yleisestä edusta. Kiitettävässä vastauksessa soveltamisen edellytyksiä selitetään tarkemmin asianmukaista oikeudellista sanastoa käyttäen: mielentilatutkimus, syyntakeettomuuden ja alentuneen syyntakeisuuden ero, avioehdon tai testamentin vaikutus avio-oikeuteen sekä rikoksen tunnusmerkistö syyteharkinnassa.

Hyvässä vastauksessa avioeroprosessi kuvataan pääkohdiltaan oikein: hakemus käräjäoikeuteen yhdessä tai yksin, kuuden kuukauden harkinta-aika, hakemuksen uusiminen vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta (muutoin avioero raukeaa ja avioliitto jää voimaan) ja käräjäoikeuden tuomio. Avioeron tultua voimaan suoritetaan omaisuuden ositus, jossa puolisoiden netto-omaisuus pääsääntöisesti lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi avio-oikeuden perusteella. Kiitettävässä vastauksessa käytetään täsmällisiä käsitteitä ja huomioidaan, että harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta, että avio-oikeutta voidaan rajoittaa avioehdolla tai testamentilla ja että omaisuuden jakoa voidaan käräjäoikeuden päätöksellä sovitella. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään myös tasingon maksamista ja lasten elatusvelvollisuutta.

Hyvässä vastauksessa esitetään todennäköisenä pidetty liberaalin demokratian kehityskulku seuraavien 20 vuoden aikana. Perusteluissa tulee esille ymmärrys siitä, miten yhteiskuntien sisäiset tekijät ja ulkoiset olosuhteet voivat vaikuttaa liberaalin demokratian tulevaisuuteen: taloudellinen kehitys, nationalismi, arvot, median muutos, uskonnot, ääriliikkeet sekä kriisit ja konfliktit muiden valtioiden kanssa. Esitetty kehityskulku on sidottu kansainvälisen poliittisen tilanteen muutoksiin. Kiitettävässä vastauksessa perustelut ovat selkeitä ja kattavia, kokelas erittelee liberaalia demokratiaa uhkaavia ja sitä suojaavia tekijöitä ja skenaario on uskottavasti perusteltu poliittisia oloja koskevalla tiedolla; sen uskottavuutta koetellaan arvioimalla sitä muita mahdollisia kehityskulkuja vasten.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, että julkisten menojen suuruus ja maan bkt kuvaavat kahta eri asiaa. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vertailun yläpäähän ja alapäässä ovat mm. itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maat. Sijoittumista selittää muun muassa se, että veroilla kustannetut tulonsiirrot ovat joissain maissa tärkeä osa sosiaaliturvajärjestelmää, kun taas toisissa kotitaloudet järjestävät sosiaaliturvansa yksityisillä vakuutuksilla. Erot julkisten menojen bkt-suhteessa eivät kerro suoraan menojen absoluuttisen euromäärän eroista. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään sosiaalipolitiikan eurooppalaisia malleja ja niiden yhteyttä julkisen sektorin kokoon sekä eroja siinä, kuinka suuri työnantaja ja elinkeinotukien rahoittaja julkinen sektori on tai missä määrin se osallistuu eläkkeiden rahoitukseen. Esimerkiksi Irlannin bkt on kasvanut suhteettomasti ylikansallisten suuryritysten rekisteröitymisen vuoksi, ja Baltian maissa politiikan linjana on ollut pitää julkinen sektori pienenä.

Hyvässä vastauksessa oivalletaan, että julkisten menojen bkt-suhde ja julkisen sektorin osuus bkt:sta kuvaavat eri asioita. Julkinen sektori ei muodosta yli puolta Suomen kansantalouden koosta, kuten menojen bkt-suhdetta virheellisesti tulkitsemalla voisi päätellä; Suomessa julkisen sektorin osuus bkt:sta oli vuonna 2017 alle 20 prosenttia. Kysymys julkisen talouden koosta on poliittinen kiistakysymys, koska oikeisto on perinteisesti pitänyt hyvänä pienempää ja vasemmisto suurempaa julkisen talouden roolia. Kiitettävässä vastauksessa avataan, mistä julkisen sektorin osuus bkt:sta muodostuu (kulutus ja investoinnit) ja mitä julkiset menot sisältävät (kulutus- ja investointimenot sekä tulonsiirrot). Julkiseen talouteen luetaan Suomessa lakisääteiset eläkevakuutusrahastot, mitä ei tehdä kaikissa maissa, mikä vaikeuttaa vertailua. Vastauksessa avataan, miten oikeiston ja vasemmiston näkemysero on näkynyt tulkinnoissa, ja voidaan pohtia bkt-käsitteen mielekkyyttä sekä julkisen sektorin rajojen määrittelyn haasteita.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään Saksan ja Ranskan merkitys Länsi-Euroopan ydinalueena ja eurooppalaisittain suurina valtioina, joiden painoarvo EU:ssa on ollut merkittävä alusta asti. Kokelas taustoittaa yhteistyötä historiallisesta kontekstista: kahden Saksan olemassaolo vuoteen 1990, EU:n tausta rauhanhankkeena entisten vihollismaiden välillä, hiili- ja teräsyhteisö 1951 jälleenrakennuksen vauhdittajana ja Schengenin sopimus 1985 vapaan liikkuvuuden lisääjänä. Yhteistyön muotoja ovat maiden johtajien keskinäiset suhteet sekä EU:n turvallisuus- ja talouspolitiikka. Kiitettävässä vastauksessa ymmärretään EU:n synnyn liittyneen historiallisesti jännitteisten suhteiden liennyttämiseen ja johtajien hyvien suhteiden keskeisyys. Saksojen yhdistyminen lisäsi Saksan painoarvoa ja brexit on lisännyt molempien painoarvoa, joskin pelkona on EU:n kansainvälisen arvovallan lasku. Kokelas tunnistaa haasteita: Saksa on kannattanut tiukkaa menokuria, Ranska taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä; myös ilmastopolitiikka ja Venäjä-suhteet ovat jakaneet maita.