Samhällslära, våren 2025 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että vallan kolmijaossa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotetaan toisistaan, jolloin valta ei kasaudu yhdelle taholle vaan eri toimijat rajoittavat toistensa vallankäyttöä. Suomessa tuomioistuimet ovat riippumattomia, eduskunta säätää lait ja valtioneuvosto panee ne toimeen; tasavallan presidentti luetaan toimeenpanovallan käyttäjiin erityisesti ulkopolitiikassa. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan opin merkitystä historian tai muiden valtioiden näkökulmasta: kolmijaolla vastustettiin valistusaikana yksinvaltaisten hallitsijoiden mielivaltaa. Vastauksessa eritellään, miten tiukkarajaisena kolmijako Suomessa toteutuu ja voiko sen ylipäänsä toteuttaa täysin sellaisenaan: ministerit ovat yleensä myös kansanedustajia, joten he käyttävät sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaa, ja parlamentarismissa eduskunta voi epäluottamuksellaan pakottaa hallituksen tai ministerin eroamaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuuden, mikä joissain maissa kuuluu tuomioistuimille. Kokelas voi vertailla kolmijaon toteutumista erilaisissa järjestelmissä tai tarkastella maita, joissa sen on nähty olevan uhattuna.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että hyödykkeen hintaan vaikuttavat sen tarjonta ja kysyntä, joihin puolestaan vaikuttavat raaka-aineiden ja muiden tuotantovälineiden sekä työn hinta. Vehnäleivän hintaan vaikuttavat muun muassa vehnän saatavuus ja hinta sekä työntekijöiden palkat, linja-autolipun hintaan polttoaineen hinta ja kuljettajien palkat ja paperin hintaan puuraaka-aineen hinta ja palkat. Kutakin hyödykettä käsitellään, ja vastauksessa voidaan käsitellä myös kuljetuksen ja kaupan kuluja. Kiitettävässä vastauksessa hintojen määräytymistä markkinoilla käsitellään analyyttisemmin kysynnän ja tarjonnan tasapainon pohjalta ja tarkastellaan tuotannontekijöitä ja markkinarakennetta. Vastauksessa voidaan tarkastella verotuksen, energian hinnan, voittomarginaalin, kilpailutilanteen, poliittisten päätösten ja kuluttajien ostovoiman vaikutusta hintaan sekä esimerkiksi linja-autoliikenteelle tai maataloudelle annetun julkisen tuen vaikutusta. On mahdollista pohtia myös sitä, miten joidenkin hyödykkeiden hinta vaihtelee muita enemmän kysynnän mukaan ja miten paperiteollisuudessa on pyritty tarjontaa säätelemällä vaikuttamaan hintoihin.

Hyvässä vastauksessa annetaan esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa Suomi on mukana, kuten Pohjoismaiden neuvosto, ja siitä, mitä yhteistyö käytännössä merkitsee Suomelle. Kokelas voi mainita, että Pohjoismailla on pitkä yhteinen historia, samankaltaiset arvot ja yhteiskuntamalli, jotka yhdistävät niitä, ja kontekstualisoi keskustelun esimerkiksi viittaamalla Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan tai Suomen Nato-jäsenyyteen. Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan erilaisia tapoja suhtautua pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön, esimerkiksi kysymykseen pohjoismaisesta blokista Naton sisällä. Kokelas voi problematisoida laajemmin Pohjoismaita koskevia teemoja, kuten suhdetta Baltian maihin, arktista ulottuvuutta ja suurvaltojen kiinnostusta arktisia alueita kohtaan. Kylmän sodan alussa pohjoismainen yhteistyö oli Suomelle tapa lähestyä länttä, ja ennen Nato-jäsenyyttä puolustusyhteistyö oli tiivistä erityisesti Ruotsin kanssa. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistä myös globaaleissa järjestöissä ja diplomatiassa, esimerkiksi EU:ssa ja YK:ssa.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että oikeistolaisessa veropolitiikassa tavoitteena on verotuksen keventäminen tai se, ettei verotus kiristy, kun taas vasemmistolaisessa katsannossa veronkorotukset ovat keino tasapainottaa julkista taloutta. Kokelas voi pohtia puoluetaustaa selityksenä näkemyserolle: kokoomus on oikeistopuolueena perinteisesti suosinut kevyttä verotusta ja suppeampaa julkista sektoria, kun taas vasemmistopuolueet ovat puoltaneet kireämpää verotusta, koska siten julkiselle sektorille kerätään varoja yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kiitettävässä vastauksessa näkemyksiä verrataan monipuolisemmin: verojen keventämisen uskotaan luovan talouteen kasvua, koska matalan verotuksen on uskottu kannustavan työhön ja yrittämiseen, kun taas toisaalla korostetaan tarvetta varautua veroja keräämällä siihen, että väestö- ja ympäristökehityksen vaikeuksien vuoksi menot kasvavat, ja huomautetaan työllisyyden olleen hyvä ilman että veroaste olisi näyttänyt haittaavan työllistymistä. Näkemysero liittyy siihen, millaisena yksilön ja julkisen vallan rooli nähdään ja miten talouskehityksen katsotaan hyötyvän siitä, että verotuksen keinoin ohjaillaan voimavaroja sekä tulojen ja varallisuuden jakautumista.

Hyvässä vastauksessa käsitellään työntekijän iän merkitystä: alaikäisen huoltajalla on oikeus purkaa huollettavansa työsopimus, jos työn raskaus tai vaarallisuus antaa siihen aiheen, ja purkuperusteena voi joissakin tapauksissa olla koulunkäynnin vaarantuminen. Määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde eroavat siinä, että jälkimmäisen voi irtisanoa tai purkaa mutta ensiksi mainitun vain purkaa; näihin toimiin vaaditaan perusteet, mutta ei siihen, että työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsuhteensa. Määräaikaisuudelle on oltava peruste, kuten kesälomasijaisuus. Työsopimus voi olla suullinen tai kirjallinen, ja siihen on syytä kirjata muun muassa työsuhteen alkamisaika, määräaikaisuuden peruste ja päättymisaika, irtisanomisaika, mahdollinen koeaika, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman perusteet, työtehtävien sisältö ja työntekopaikka sekä työnantajan nimi ja osapuolten allekirjoitukset. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin säädöksiä irtisanomisajan pituudesta, päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta ja siitä, mitkä piirteet työssä voisivat olla niin raskaita tai vaarallisia, että huoltaja voisi purkaa työsuhteen. Vastauksessa voi selostaa lähemmin vuosiloman määräytymistä ja koeaikaa, joka voi olla enintään kuusi kuukautta ja määräaikaisessa suhteessa enintään puolet työsuhteen kestosta.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että kyseessä on etämyynti. EU-alueella verkkokaupoissa on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta 14 vuorokauden palautusoikeus eikä kuluttaja tarvitse palautukseen erityistä syytä; aika alkaa tuotteen vastaanottamisesta. Kuluttajan on itse maksettava virheettömän tuotteen palautuskulut, ellei myyjä ole luvannut maksaa niitä. Kokelas pohtii esimerkiksi tuoteturvallisuutta ja luottokortin käyttöä, ja suomalaiselta yritykseltä ostettaessa kuluttaja voi kysyä neuvoa kuluttajaneuvonnasta. Kiitettävässä vastauksessa tuodaan ilmi, että ostajan tulee selvittää, missä maassa verkkokauppa toimii (tullit, valuuttakurssit), sillä EU:n kuluttajansuojalainsäädäntö ei koske unionin ulkopuolelta tehtäviä hankintoja, ja onko kyse varsinaisesta verkkokaupasta vai palveluita välittävästä alustasta, jolloin myyjä voi olla yksityishenkilö eikä kuluttajansuojalainsäädäntö päde. Vastauksessa käsitellään tarkemmin kaupan peruuttamisen yksityiskohtia, kuten peruutusilmoitusta 14 vuorokauden kuluessa ja rahojen palautusta 14 vuorokauden kuluessa ilmoituksesta sekä poikkeuksia palautusoikeuteen. Takuu ja virhevastuu koskevat myös verkkokauppaa, ja riitatilanteessa asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan tai oikeuteen.

Hyvässä vastauksessa tehdään osuvia havaintoja siitä, mitkä asiat jakavat suomalaisia: mielipiteitä jakavat esimerkiksi näkemykset maahanmuutosta, uskonnosta, seksuaalivähemmistöjen asemasta ja abortista, mikä näkyy myös siinä, miten eri puolueiden kannattajiin suhtaudutaan. Polarisaatiota lieventävinä asioina voidaan pohtia julkisten palvelujen, yhteisen koulutuksen, pienten tuloerojen tai monipuoluejärjestelmän merkitystä. Kiitettävässä vastauksessa havainnot sidotaan Suomen yhteiskunnallista kehitystä koskevaan tietoon: polarisaatiossa on ensi sijassa kyse arvoja koskevista jakolinjoista, jotka ovat korostuneet viime vuosina, kun taas perinteisesti mielipide-erot ovat koskeneet taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja sen korjaamista. Vastauksessa pohditaan tarkemmin kaikille yhteisen maksuttoman peruskoulutuksen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden sekä pienten tulo- ja varallisuuserojen merkitystä luottamusta lisäävinä tekijöinä. Polarisaatiota voivat lisätä kansalaisten kokemus syrjään jäämisestä, heikoista vaikuttamismahdollisuuksista ja päätöksenteon etääntymisestä, kaupungin ja maaseudun tai eri sukupolvien vastakkainasettelu sekä keskustelu sosiaalisessa mediassa kasvokkaisen kohtaamisen sijaan. Keinoina voidaan pohtia pohjoismaisen hyvinvointivaltiopolitiikan ratkaisuja, poliittisen lukutaidon merkitystä, osallistavien vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä tai sosiaalisen median sääntelyä.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, mitä vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan, ja annetaan siitä esimerkkejä. Taloudelliset syyt ovat yritysten suurimpia motiiveja harjoittaa vastuullista liiketoimintaa: yrityksen saama rahoitus ja kiinnostavuus työnantajana ovat sidoksissa sen vastuullisuuteen, ja vastuullisuus voidaan nähdä mahdollisuutena. Toisaalta vain osa kuluttajista pitää vastuullisuutta tärkeänä ostopäätöksissään: vastuullisesti tuotetut tuotteet ovat usein kalliimpia kuin ei-vastuullisesti tuotetut, eivätkä kuluttajat ole valmiita maksamaan vastuullisesta tuotteesta enempää. Hyvässä vastauksessa on joitain lähdekriittisiä havaintoja eri toimijoiden intresseistä. Kiitettävässä vastauksessa käsitellään monipuolisesti yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta ja havaitaan, että vastuullisuuskeskustelussa voidaan käsitellä pelkästään taloudellista hyötyä ilman ympäristön ja oikeudenmukaisen palkkauksen näkökulmia. Kokelas voi eritellä kuluttajaryhmien välisiä eroja ja pohtia niiden syitä sekä ymmärtää, että kuluttajat eivät välttämättä ole yrityksen ensisijainen syy panostaa vastuullisuuteen, vaan rahoituksen saaminen ja maine.

Hyvässä vastauksessa kuvataan BKT:n rajoitteita mittaustapana ja esitetään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. BKT:n keskeinen ongelma on se, että ihmisille haitalliset (esimerkiksi päihteiden ja aseiden tuotanto), luonnolle haitalliset (esimerkiksi kaivostoiminta ja luontoa kuluttava viljely) ja ilmastolle haitalliset taloudelliset toimet kasvattavat BKT:ta. BKT ei kerro yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta tai ihmisten hyvinvoinnista eikä huomioi talouskasvun ympäristövaikutuksia. Kokelas pohtii yleisellä tasolla vaihtoehtoisia mittaustapoja, esimerkiksi vastuullisuuden huomioon ottamista mittareissa. Kiitettävässä vastauksessa BKT:n ongelmien käsittely on täsmällistä ja esitetään perusteltuja vaihtoehtoisia tapoja mitata talouden toimintaa: voidaan mitata myös hyvinvointia tai antaa rahallinen hinta yritysten toiminnan haittavaikutuksille. Kokelas voi käsitellä jo olemassa olevia mittareita tai päästökaupan kaltaisia mekanismeja tai pohtia uusia mahdollisuuksia, ja vastuullisuus on ymmärretty laajasti.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, mitä kokonaisturvallisuudella Suomessa tarkoitetaan ja mitkä viranomaiset huolehtivat sen eri osa-alueista. Kokonaisturvallisuuteen kuuluvat esimerkiksi puolustuskyky, josta huolehtivat puolustusvoimat, sekä sisäinen turvallisuus, jota valvovat poliisi ja rajavalvonta. Kokelas käsittelee myös huoltovarmuutta ja antaa siihen liittyvän esimerkin, kuten kotimaisesta ruuantuotannosta huolehtimisen, ja tarkastelee esimerkkien avulla kokonaisturvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten rajaturvallisuuteen liittyviä uhkia, kyberuhkia tai riippuvuutta tuonnista; sisäistä turvallisuutta voivat uhata väkivaltaiset radikalisoituneet ryhmät. Kiitettävässä vastauksessa kokonaisturvallisuutta käsitellään analyyttisesti: myös toimiva infrastruktuuri ja väestön henkinen kriisinkestävyys ovat osa kokonaisturvallisuutta. Kokelas antaa useita osuvia esimerkkejä uhista, kuten taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä uhista, ja osaa arvioida niitä myös suhteessa toisiinsa.

Hyvässä vastauksessa ymmärretään, mitä militarisaatiolla tarkoitetaan, ja annetaan esimerkkejä sen vaikutuksista yhteiskuntiin, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista maan talouteen. Suomessa 40 viime vuoden aikana pääosin yli 70 prosenttia väestöstä on ollut sitä mieltä, että Suomea tulee puolustaa aseellisesti; vuoden 2015 jälkeen lukema laski hieman mutta kasvoi yli 80 prosenttiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Kokelas arvioi perustellen, liittyvätkö lukemat militarisoitumiseen vai eivät, ja arvioi jatkuvan sota- ja varautumispuheen seurauksia sekä sitä, käsitelläänkö turvallisuuspolitiikkaa tavoilla, jotka eivät sovi demokraattiseen yhteiskuntaan. Kiitettävässä vastauksessa kehityslinjoja ja niiden taustasyitä tarkastellaan analyyttisesti: Suomen geopoliittinen sijainti ja yleinen asevelvollisuus voivat selittää suuria lukuja pikemmin kuin yhteiskunnan militarisaatio. Kokelas esittää monipuolisella tavalla ja esimerkkien avulla arvion, joka joko puoltaa tai haastaa näkemyksiä militarisaatiosta, ja tarkastelee myös sitä, miten militarisaatio on vaikuttanut muihin kuin suomalaiseen yhteiskuntaan.