Samhällslära, våren 2025 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että vallan kolmijaossa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotetaan toisistaan, jolloin valta ei kasaudu yhdelle taholle vaan eri toimijat rajoittavat toistensa vallankäyttöä. Suomessa tuomioistuimet ovat riippumattomia, eduskunta säätää lait ja valtioneuvosto panee ne toimeen; tasavallan presidentti luetaan toimeenpanovallan käyttäjiin erityisesti ulkopolitiikassa. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan opin merkitystä historian tai muiden valtioiden näkökulmasta: kolmijaolla vastustettiin valistusaikana yksinvaltaisten hallitsijoiden mielivaltaa. Vastauksessa eritellään, miten tiukkarajaisena kolmijako Suomessa toteutuu ja voiko sen ylipäänsä toteuttaa täysin sellaisenaan: ministerit ovat yleensä myös kansanedustajia, joten he käyttävät sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaa, ja parlamentarismissa eduskunta voi epäluottamuksellaan pakottaa hallituksen tai ministerin eroamaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuuden, mikä joissain maissa kuuluu tuomioistuimille. Kokelas voi vertailla kolmijaon toteutumista erilaisissa järjestelmissä tai tarkastella maita, joissa sen on nähty olevan uhattuna.

Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että hyödykkeen hintaan vaikuttavat sen tarjonta ja kysyntä, joihin puolestaan vaikuttavat raaka-aineiden ja muiden tuotantovälineiden sekä työn hinta. Vehnäleivän hintaan vaikuttavat muun muassa vehnän saatavuus ja hinta sekä työntekijöiden palkat, linja-autolipun hintaan polttoaineen hinta ja kuljettajien palkat ja paperin hintaan puuraaka-aineen hinta ja palkat. Kutakin hyödykettä käsitellään, ja vastauksessa voidaan käsitellä myös kuljetuksen ja kaupan kuluja. Kiitettävässä vastauksessa hintojen määräytymistä markkinoilla käsitellään analyyttisemmin kysynnän ja tarjonnan tasapainon pohjalta ja tarkastellaan tuotannontekijöitä ja markkinarakennetta. Vastauksessa voidaan tarkastella verotuksen, energian hinnan, voittomarginaalin, kilpailutilanteen, poliittisten päätösten ja kuluttajien ostovoiman vaikutusta hintaan sekä esimerkiksi linja-autoliikenteelle tai maataloudelle annetun julkisen tuen vaikutusta. On mahdollista pohtia myös sitä, miten joidenkin hyödykkeiden hinta vaihtelee muita enemmän kysynnän mukaan ja miten paperiteollisuudessa on pyritty tarjontaa säätelemällä vaikuttamaan hintoihin.

Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että talousarvioesityksessä (4.A) hallitus tavoittelee veropolitiikallaan ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimia ja talouskasvua, keventää työn verotusta eikä päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta, kun taas vasemmistoliiton vastalauseessa (4.B) arvostellaan suurituloisten verotuksen keventämistä, todetaan kokonaisveroasteen ja verotulojen laskeneen ja pidetään oikeudenmukaista veropolitiikkaa keskeisenä keinona vahvistaa julkista taloutta. Kokelas pohtii puoluetaustaa selityksenä näkemyseroon: pääministeripuolue kokoomus on oikeistopuolueena perinteisesti suosinut kevyttä verotusta ja suppeampaa julkista sektoria, vasemmistoliitto ja yleensä vasemmistopuolueet kireämpää ja progressiivisempaa verotusta, jolla rahoitetaan julkisia palveluja ja tasataan tuloeroja. Kiitettävässä vastauksessa aineistoja verrataan monipuolisemmin. Hallitus luottaa siihen, että työn verotuksen keventäminen kannustaa työhön ja yrittäjyyteen ja luo kasvua; se on silti korottanut arvonlisäveroa julkisen talouden vahvistamiseksi. Vastalauseessa korostetaan maksukykyä, tulo- ja varallisuuserojen tasaamista, arvonlisäveron korotuksen kohdistumista pienituloisiin ja kysynnän heikkenemistä sekä verotuksen progressiivisuuden heikentymistä. Lähdekriittisesti kokelas liittää näkemyseron siihen, millaisena yksilön ja julkisen vallan rooli nähdään ja miten talouden voimavaroja ja tulonjakoa halutaan ohjata verotuksella. Kokelas huomioi asiakirjojen aseman: 4.A on hallituksen virallinen esitys, 4.B oppositiopuolueen edustajien vastalause, jonka tarkoitus on esittää vaihtoehto hallituksen linjalle.

Hyvässä vastauksessa käsitellään työntekijän iän merkitystä: alaikäisen huoltajalla on oikeus purkaa huollettavansa työsopimus, jos työn raskaus tai vaarallisuus antaa siihen aiheen, ja purkuperusteena voi joissakin tapauksissa olla koulunkäynnin vaarantuminen. Määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde eroavat siinä, että jälkimmäisen voi irtisanoa tai purkaa mutta ensiksi mainitun vain purkaa; näihin toimiin vaaditaan perusteet, mutta ei siihen, että työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsuhteensa. Määräaikaisuudelle on oltava peruste, kuten kesälomasijaisuus. Työsopimus voi olla suullinen tai kirjallinen, ja siihen on syytä kirjata muun muassa työsuhteen alkamisaika, määräaikaisuuden peruste ja päättymisaika, irtisanomisaika, mahdollinen koeaika, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman perusteet, työtehtävien sisältö ja työntekopaikka sekä työnantajan nimi ja osapuolten allekirjoitukset. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin säädöksiä irtisanomisajan pituudesta, päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta ja siitä, mitkä piirteet työssä voisivat olla niin raskaita tai vaarallisia, että huoltaja voisi purkaa työsuhteen. Vastauksessa voi selostaa lähemmin vuosiloman määräytymistä ja koeaikaa, joka voi olla enintään kuusi kuukautta ja määräaikaisessa suhteessa enintään puolet työsuhteen kestosta.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että kyseessä on etämyynti. EU-alueella verkkokaupoissa on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta 14 vuorokauden palautusoikeus eikä kuluttaja tarvitse palautukseen erityistä syytä; aika alkaa tuotteen vastaanottamisesta. Kuluttajan on itse maksettava virheettömän tuotteen palautuskulut, ellei myyjä ole luvannut maksaa niitä. Kokelas pohtii esimerkiksi tuoteturvallisuutta ja luottokortin käyttöä, ja suomalaiselta yritykseltä ostettaessa kuluttaja voi kysyä neuvoa kuluttajaneuvonnasta. Kiitettävässä vastauksessa tuodaan ilmi, että ostajan tulee selvittää, missä maassa verkkokauppa toimii (tullit, valuuttakurssit), sillä EU:n kuluttajansuojalainsäädäntö ei koske unionin ulkopuolelta tehtäviä hankintoja, ja onko kyse varsinaisesta verkkokaupasta vai palveluita välittävästä alustasta, jolloin myyjä voi olla yksityishenkilö eikä kuluttajansuojalainsäädäntö päde. Vastauksessa käsitellään tarkemmin kaupan peruuttamisen yksityiskohtia, kuten peruutusilmoitusta 14 vuorokauden kuluessa ja rahojen palautusta 14 vuorokauden kuluessa ilmoituksesta sekä poikkeuksia palautusoikeuteen. Takuu ja virhevastuu koskevat myös verkkokauppaa, ja riitatilanteessa asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan tai oikeuteen.

Hyvässä vastauksessa kuvataan BKT:n rajoitteita mittaustapana ja esitetään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. BKT:n keskeinen ongelma on se, että ihmisille haitalliset (esimerkiksi päihteiden ja aseiden tuotanto), luonnolle haitalliset (esimerkiksi kaivostoiminta ja luontoa kuluttava viljely) ja ilmastolle haitalliset taloudelliset toimet kasvattavat BKT:ta. BKT ei kerro yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta tai ihmisten hyvinvoinnista eikä huomioi talouskasvun ympäristövaikutuksia. Kokelas pohtii yleisellä tasolla vaihtoehtoisia mittaustapoja, esimerkiksi vastuullisuuden huomioon ottamista mittareissa. Kiitettävässä vastauksessa BKT:n ongelmien käsittely on täsmällistä ja esitetään perusteltuja vaihtoehtoisia tapoja mitata talouden toimintaa: voidaan mitata myös hyvinvointia tai antaa rahallinen hinta yritysten toiminnan haittavaikutuksille. Kokelas voi käsitellä jo olemassa olevia mittareita tai päästökaupan kaltaisia mekanismeja tai pohtia uusia mahdollisuuksia, ja vastuullisuus on ymmärretty laajasti.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, mitä kokonaisturvallisuudella Suomessa tarkoitetaan ja mitkä viranomaiset huolehtivat sen eri osa-alueista. Kokonaisturvallisuuteen kuuluvat esimerkiksi puolustuskyky, josta huolehtivat puolustusvoimat, sekä sisäinen turvallisuus, jota valvovat poliisi ja rajavalvonta. Kokelas käsittelee myös huoltovarmuutta ja antaa siihen liittyvän esimerkin, kuten kotimaisesta ruuantuotannosta huolehtimisen, ja tarkastelee esimerkkien avulla kokonaisturvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten rajaturvallisuuteen liittyviä uhkia, kyberuhkia tai riippuvuutta tuonnista; sisäistä turvallisuutta voivat uhata väkivaltaiset radikalisoituneet ryhmät. Kiitettävässä vastauksessa kokonaisturvallisuutta käsitellään analyyttisesti: myös toimiva infrastruktuuri ja väestön henkinen kriisinkestävyys ovat osa kokonaisturvallisuutta. Kokelas antaa useita osuvia esimerkkejä uhista, kuten taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä uhista, ja osaa arvioida niitä myös suhteessa toisiinsa.