Samhällslära, hösten 2024 – studentprovets uppgifter och lösningar

Hyvässä vastauksessa osoitetaan tiedettävän, mitä perusoikeudet ovat, ja mainitaan niistä esimerkkejä sekä ymmärretään, miksi ne on kirjattu perustuslakiin. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille Suomessa oleville yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia, joista osa koskee vain Suomen kansalaisia, kuten äänioikeus eduskuntavaaleissa. Ne suojaavat ihmisiä julkisen vallan edustajien mielivallalta ja on kirjattu perustuslakiin, jotta niiden muuttaminen olisi vaikeaa. Perusoikeudet ovat sisällöltään hyvin lähellä ihmisoikeuksia. Esimerkkejä ovat yhdenvertaisuus, sananvapaus ja oikeusturva. Kiitettävässä vastauksessa esimerkit ovat perusteltuja ja pohditaan tarkemmin, miksi tavallisia lakeja säädettäessä ei voida säätää perusoikeuksien vastaisia säädöksiä: perustuslain muuttaminen vaatii pääsääntöisesti kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän ja määräenemmistön, millä turvataan se, ettei perusoikeuksia muuteta kevyin perustein tai harkitsemattomien poliittisten vaatimusten vuoksi. Perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista vain rajatuissa poikkeustilanteissa, esimerkiksi valmiuslain nojalla.

Hyvässä vastauksessa kuvataan ansiosidonnaisen työttömyysturvan periaate ja tarkastellaan sen lyhentämisen vaikutuksia yksilön ja julkisen talouden kannalta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada, jos kuuluu työttömyyskassaan ja täyttää työssäoloehdon; korvaus perustuu aiempaan palkkatasoon, on suurempi kuin kaikille taattu työttömyysturva ja sitä maksetaan tietyn ajanjakson. Yksilölle turva antaa suojaa tulojen äkilliseltä pienentymiseltä; julkiselle taloudelle se on kuluerä, sillä työttömyyskassojen jäsenmaksut eivät kata kustannuksia kokonaan. Lyhentäminen voi olla julkisen talouden kannalta kannattavaa, koska se saattaa vähentää menoja ja lisätä verotuloja, ja yksilölle se merkitsee tulojen nopeampaa pienentymistä ja painetta etsiä työtä. Kiitettävässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, että vaikutukset eivät ole välttämättä suoraviivaisia: nopeampi työllistyminen saattaa tarkoittaa koulutusta vastaamatonta työtä ja pienentää verotuloja, jos palkka on huonompi kuin entisessä työssä. Pidempi kesto voi siis hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa, joskin se saattaa hidastaa työllistymistä.

Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että EU:n jäseneksi pääsevän valtion tulee olla eurooppalainen ja demokraattinen. Vastauksessa kuvataan jäsenyyden kriteerien pääpiirteet: vakaat demokratian takaavat instituutiot, oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu sekä toimiminen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Kokelas antaa esimerkkejä jäsenvaltioista, joita on arvosteltu periaatteiden rikkomisesta. Unionin periaatteita rikkovaa jäsenmaata ei voida sulkea pois unionista, mutta sitä voidaan rangaista esimerkiksi poistamalla äänioikeus tai karsimalla EU-tukia. Kiitettävässä vastauksessa pohdintaa syvennetään: hakijavaltion on täytettävä Kööpenhaminan kriteerit (1993), joihin kuuluu demokratian ja oikeusvaltion ohella vakaa julkinen talous, ja hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö sekä saatava kaikkien jäsenvaltioiden yksimielinen hyväksyntä. Jäsenmaissa on havaittu oikeusvaltion loukkauksia, kuten tuomioistuinten riippumattomuuden puutteita, lehdistönvapauden rajoituksia ja vähemmistöjen oikeuksien laiminlyöntejä. Seuraamuksista voidaan päättää sopimuksen 7. artiklan mukaisesti: komissio voi antaa virallisen huomautuksen ja nostaa kanteen, Eurooppa-neuvoston on selvitettävä loukkaus vähintään kolmasosan jäsenvaltioista, komission tai parlamentin pyynnöstä, kuultava jäsenmaata ja annettava suositus, ja ellei parannusta tapahdu, se voi todeta loukkauksen jatkuvan ja päättää sanktioista määräenemmistöllä.

Hyvässä vastauksessa osoitetaan ymmärrettävän, miksi väkiluvun muutos, lasten ja vanhusten väestöosuus ja työpaikkaomavaraisuus ovat merkityksellisiä tekijöitä kuntien elinvoimaisuutta arvioitaessa, ja esitetään yleistäviä huomioita erityyppisistä kunnista. Lasten suuri väestöosuus kertoo, että kunta on vetovoimainen lapsiperheille ja työikäisille; vanhusten suuri väestöosuus taas kielii siitä, että nuoret ja työikäiset ovat muuttaneet pois. Nämä seikat vaikuttavat päivähoito- ja koulupalvelujen tarpeeseen ja kustannuspaineisiin sekä verotuloihin. Kiitettävässä vastauksessa tietoja analysoidaan monipuolisesti ja kuntia vertaillaan tulevaisuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä asioiden monitahoisuuden: lasten suuri väestöosuus merkitsee palvelutarvetta, mutta lapsiperheet ovat myös tärkeä kuluttajaryhmä. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttavat kunnan oma työpaikkatarjonta yrityksissä ja julkisella sektorilla sekä naapurikuntien työpaikat, eikä pieni omavaraisuus ole yksiselitteisesti huono asia, sillä työpaikat voivat sijaita maakuntakeskuksen työssäkäyntialueella; yli 100 prosentin omavaraisuus tarkoittaa, että kunta imee työntekijöitä ulkopuolelta.

Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että kuluttajansuoja suojaa yksityishenkilöä elinkeinonharjoittajan kanssa tehdyissä kaupoissa, ja kokelas osaa kuvata, milloin tuotteessa tai palvelussa on kuluttajansuojalain mukainen virhe. Vastauksessa kuvataan esimerkein tapoja korjata ongelma: tuote tai palvelu voidaan korjata, ostajalle voidaan antaa uusi vastaava tuote, tuotteesta voidaan antaa hinnanalennus tai kauppa voidaan purkaa. Kuluttajan tulee ensin ottaa yhteyttä myyjään tai palveluntarjoajaan; jos asia ei ratkea, hän voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan tai kuluttajariitalautakuntaan ja viedä asian käräjäoikeuteen. Kiitettävässä vastauksessa vaihtoehtoja käsitellään kattavammin: hyvitysvaatimuksen eli reklamaation on oltava kohtuullisessa ajassa, kuluttaja voi vedota myös harhaanjohtavaan markkinointiin, kuluttajariitalautakunnan päätös on vain suositus ja käräjäoikeuden päätökseen voi hakea muutosta. Virhevastuu ja takuu ovat erillisiä, tuotteen oletettu käyttöikä vaikuttaa siihen, kuinka pitkän ajan kuluttua hyvitystä voi vaatia, ja kuluttaja voi yleensä valita oikaisutavan. Ansiokasta on kertoa myös etämyyntiin liittyvästä vaihto- ja palautusoikeudesta.

Hyvästä vastauksesta käyvät ilmi omaisuuden jaon pääperiaatteet: puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ja sen nojalla leskelle kuuluu puolet parin yhteenlasketusta nettovarallisuudesta, muu osa vainajan rintaperillisille. Toisen puolison aiemmasta liitosta oleva lapsi ei ole vainajan perillinen perintökaaren mukaan. Varakkaammalla leskellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Kokelas esittelee jonkin juridisen keinon ohjata omaisuuden jakoa, kuten avioehdon tai testamentin. Kiitettävässä vastauksessa jakoa tarkastellaan kattavasti ja täsmällisin käsittein: ensin toimitetaan ositus, jossa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi, ja jos vainaja oli varakkaampi, leski on oikeutettu tasinkoon. Perintö kuuluu rintaperillisille, jotka ovat oikeutettuja keskenään yhtä suureen perintöön. Avioehdolla voidaan poistaa avio-oikeus kokonaan tai osittain, ja perinnöstä voidaan määrätä testamentilla, jonka saaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö; vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota on vaadittava. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus parin yhteisessä kodissa, ja perilliset voivat halutessaan pitää kuolinpesän jakamattomana.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan talouteen, sosiaaliseen elämään, arvomaailmaan ja tulevaisuuden odotuksiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat olla syntyvyyden muutosten taustalla. Taloudellisina seikkoina voi tarkastella perheiden saamia tukia sekä niiden riittävyyttä ja kohdentumista samoin kuin asumisen kalleutta ja pätkätöiden yleistymistä sekä työllisyystilannetta ja ansiotyön ja perhe-elämän yhdistämisen haasteita, kuten lasten saannin vaikutusta naisen työuraan ja lastenhankinnan lykkääntymistä opintojen vuoksi. Sosiaalisina syinä voidaan mainita kumppanin löytämisen vaikeudet, eriävät toiveet lastenhankinnasta, epävarmuus parisuhteen pysyvyydestä, tukiverkostojen saatavuus ja sosiaalisen paineen väheneminen. Arvomaailmaan kytkeytyviä ilmiöitä ovat yksilöllistyminen ja asenteet, joiden mukaan perhe ei ole onnellisen elämän edellytys. Kiitettävässä vastauksessa syitä tarkastellaan kattavasti ja analyyttisesti koko ajanjaksolta ja ymmärretään, että syntyvyyden laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa ehkäisy ja ehkäisyvalistus, aborttilaki, naisten aseman muutos, kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muutos ja talouskriisit. Kokelas pohtii myös tulevaisuuden odotuksiin ja pelkoihin liittyviä ilmiöitä, kuten ylikansoittumista, ympäristön saastumista, luontokatoa, ilmastonmuutosta ja sodan uhkia.

Hyvässä vastauksessa yhdistellään omia taustatietoja ja tietoa ruoan ja asumisen osuudesta kotitalouksien kulutuksesta. Asumismenojen osuus on kasvanut 1980-luvulta noin puolella ja ruokamenojen osuus pienentynyt noin kolmanneksen. Asumismenojen osuuden kasvua voi selittää asuntojen koon ja varustelun vaikutuksella hintoihin, korkotason muutoksilla, energia- ja muiden kulujen vaikutuksella sekä asuntojen kysynnällä kasvukeskuksissa. Vastauksessa pohditaan ruoan tuotannon ja kaupan sekä asuntorakentamisen ja asuntokaupan yhtäläisyyksiä ja eroja: millainen asema oligopoleilla eli muutaman ison toimijan hallitsemilla markkinoilla on näillä kentillä ja kuinka kysyntä muuttuu taloussuhdanteissa. Kokelas voi pohtia myös, miten kaavoituspäätökset vaikuttavat asuntojen ja liiketilojen rakentamisen markkinoihin. Kiitettävässä vastauksessa faktat ja argumentit ruoka- ja asuntotuotannosta sekä ruoka- ja asuntokaupasta ovat relevantteja ja päteviä ja osoittavat, että kokelas hahmottaa Suomen elinkeinoelämän toimintaa; vastauksesta käy ilmi ymmärrys siitä, että talous- ja liike-elämä kytkeytyy poliittiseen päätöksentekoon etenkin paikallistasolla.

Hyvässä vastauksessa tehdään huomioita Euroopan geopoliittisen, taloudellisen ja teknologisen aseman muutoksista. Kokelas voi tarkastella geopolitiikan painopisteen siirtymistä Tyynelle valtamerelle ja sen heijastusvaikutusta Euroopan turvallisuuteen, mihin liittyvät kysymykset Naton tulevaisuudesta ja Yhdysvaltojen läsnäolosta Euroopassa. Muita kysymyksiä ovat suhtautuminen autoritaarisiin valtioihin, kuten useisiin BRICS-maihin, Venäjän hyökkäyssodan nostattamat haasteet, suhde Venäjää tukeviin maihin, pakolaisuus ja sen talousvaikutukset sekä Ukrainan tukeminen sodan pitkittyessä. Talouden näkökulmasta voidaan tarkastella Euroopan kansainvälisen aseman muutosta, kuten pitkään kasvanutta riippuvuutta Kiinasta, ja teknologisesta näkökulmasta Euroopan asemaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Kokelas voi myös ottaa kantaa siihen, mitä vaikutuksia muutoksilla on EU:n integraatiokehitykseen. Kiitettävässä vastauksessa Euroopan aseman muutosta tarkastellaan monipuolisesti ja analyyttisesti ja punnitaan tasapainoisesti poliittisia, taloudellisia ja teknologisia ulottuvuuksia ja niiden kytköksiä sekä suhtaudutaan kriittisesti vallitseviin tulkintoihin.