Yhteiskuntaoppi, syksy 2024 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Hyvässä vastauksessa osoitetaan tiedettävän, mitä perusoikeudet ovat, ja mainitaan niistä esimerkkejä sekä ymmärretään, miksi ne on kirjattu perustuslakiin. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille Suomessa oleville yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia, joista osa koskee vain Suomen kansalaisia, kuten äänioikeus eduskuntavaaleissa. Ne suojaavat ihmisiä julkisen vallan edustajien mielivallalta ja on kirjattu perustuslakiin, jotta niiden muuttaminen olisi vaikeaa. Perusoikeudet ovat sisällöltään hyvin lähellä ihmisoikeuksia. Esimerkkejä ovat yhdenvertaisuus, sananvapaus ja oikeusturva. Kiitettävässä vastauksessa esimerkit ovat perusteltuja ja pohditaan tarkemmin, miksi tavallisia lakeja säädettäessä ei voida säätää perusoikeuksien vastaisia säädöksiä: perustuslain muuttaminen vaatii pääsääntöisesti kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän ja määräenemmistön, millä turvataan se, ettei perusoikeuksia muuteta kevyin perustein tai harkitsemattomien poliittisten vaatimusten vuoksi. Perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista vain rajatuissa poikkeustilanteissa, esimerkiksi valmiuslain nojalla.

Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan periaatteen ja tarkastelee joitain sen lyhentämisen vaikutuksia yksilön ja julkisen talouden kannalta. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada, jos kuuluu työttömyyskassaan ja täyttää työssäoloehdon; se muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja aiempaan palkkaan perustuvasta ansio-osasta, ja sitä maksetaan rajatun ajan (2.A: enintään 500 päivää, esityksen mukaan 400 tai 300 päivää). Yksilölle ansiosidonnainen turva antaa suojaa tulojen äkilliseltä pienentymiseltä; lyhentäminen merkitsee tulojen nopeampaa pienentymistä, mikä luo paineen etsiä työtä (2.A: vaikutus riippuu päivärahan suuruudesta ja työttömyyden kestosta). Julkiselle taloudelle ansioturva on kuluerä; lyhentäminen tuo säästöjä (2.A: nettosäästö 115 milj. euroa) ja voi lisätä työllisyyttä ja verotuloja (2.A: enimmäiskeston lyhentäminen lyhentää työttömyysjaksoja keskimäärin kaksi viikkoa, ja kaikki ehdotetut muutokset yhdessä lisäävät työllisyyttä noin 9 000 henkilötyövuodella). Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa, etteivät vaikutukset ole suoraviivaisia: säästölaskelma on staattinen, osa menoista siirtyy työmarkkinatukeen (81 milj. euroa) sekä asumistukeen ja toimeentulotukeen, jos työllistymistä ei tapahdu (2.A). Nopeampi työllistyminen voi myös tarkoittaa koulutusta vastaamatonta ja huonommin palkattua työtä, mikä voi heikentää yksilön asemaa ja pienentää verotuloja. Kokelas osoittaa lähdekriittisyyttä: esitys on hallituksen omien tavoitteiden perustelu ja nojaa valtiovarainministeriön arvioon, kun taas lausunnoissa työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt kannattivat ja työntekijäjärjestöt vastustivat muutosta omien intressiensä mukaisesti; kokelas voi pohtia, miksi riippumaton tutkimus voisi olla näitä luotettavampi arvio vaikutuksista.

Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että EU:n jäseneksi pääsevän valtion tulee olla eurooppalainen ja demokraattinen. Vastauksessa kuvataan jäsenyyden kriteerien pääpiirteet: vakaat demokratian takaavat instituutiot, oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu sekä toimiminen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Kokelas antaa esimerkkejä jäsenvaltioista, joita on arvosteltu periaatteiden rikkomisesta. Unionin periaatteita rikkovaa jäsenmaata ei voida sulkea pois unionista, mutta sitä voidaan rangaista esimerkiksi poistamalla äänioikeus tai karsimalla EU-tukia. Kiitettävässä vastauksessa pohdintaa syvennetään: hakijavaltion on täytettävä Kööpenhaminan kriteerit (1993), joihin kuuluu demokratian ja oikeusvaltion ohella vakaa julkinen talous, ja hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö sekä saatava kaikkien jäsenvaltioiden yksimielinen hyväksyntä. Jäsenmaissa on havaittu oikeusvaltion loukkauksia, kuten tuomioistuinten riippumattomuuden puutteita, lehdistönvapauden rajoituksia ja vähemmistöjen oikeuksien laiminlyöntejä. Seuraamuksista voidaan päättää sopimuksen 7. artiklan mukaisesti: komissio voi antaa virallisen huomautuksen ja nostaa kanteen, Eurooppa-neuvoston on selvitettävä loukkaus vähintään kolmasosan jäsenvaltioista, komission tai parlamentin pyynnöstä, kuultava jäsenmaata ja annettava suositus, ja ellei parannusta tapahdu, se voi todeta loukkauksen jatkuvan ja päättää sanktioista määräenemmistöllä.

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi väkiluvun muutos, lasten ja vanhusten väestöosuus ja työpaikkaomavaraisuus ovat merkityksellisiä tekijöitä kuntien elinvoimaisuutta arvioitaessa. Vastauksessa esitetään jokin yleistävä huomio taulukon kunnista ja niiden vahvuuksista ja haasteista. Voidaan esimerkiksi todeta, että Itäsalmi näyttää taantuvalta kunnalta ja Länsi- ja Eteläsalmi vaikuttavat vireästi kehittyviltä kunnilta, kun taas Pohjoissalmen tilanne on näiden napojen välissä. Näitä päätelmiä voi perustella viittaamalla väkiluvun kehitykseen sekä lasten ja vanhusten osuuksiin kunnan väestössä. Lasten suuri väestöosuus kertoo, että kunta on vetovoimainen lapsiperheille ja työikäisille. Vanhusten suuri väestöosuus taas kielii siitä, että nuoret ja työikäiset ovat muuttaneet pois kunnasta. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miten suuria päivähoito- ja koulupalveluiden tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannuspaineet sekä toisaalta verotulot ovat kunnassa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi taulukon tietoja monipuolisesti ja esittää tasapainoisen arvion kuntien tilanteesta sekä vertailee kuntia keskenään tulevaisuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Kokelas voi todeta, että taulukko on poikkileikkaus yhdeltä vuodelta, mutta sen antama kuva on todennäköisesti silti oikeansuuntainen. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä asioiden monitahoisuuden: lasten suuri väestöosuus merkitsee päivähoito- ja koulupalvelujen tarvetta, mutta lapsiperheet ovat myös tärkeä kuluttajaryhmä, joka tukee elinkeinoelämää. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttavat kunnan oma työpaikkatarjonta yrityksissä ja julkisella sektorilla sekä naapurikuntien työpaikkatarjonta. Pieni työpaikkaomavaraisuus ei ole yksiselitteisesti huono asia: työpaikat voivat sijaita suuremman keskuksen työssäkäyntialueella, kuten Länsisalmella (57,5 %). Taulukossa Itäsalmi vaikuttaa taantuvalta ja Eteläsalmi vireältä, mutta kuntien työpaikkaomavaraisuus on samaa tasoa (80,6 % ja 80,8 %). Pohjoissalmi imee työntekijöitä kunnan ulkopuolelta, ja siksi sen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia (113,5 %).

Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että kuluttajansuoja suojaa yksityishenkilöä elinkeinonharjoittajan kanssa tehdyissä kaupoissa, ja kokelas osaa kuvata, milloin tuotteessa tai palvelussa on kuluttajansuojalain mukainen virhe. Vastauksessa kuvataan esimerkein tapoja korjata ongelma: tuote tai palvelu voidaan korjata, ostajalle voidaan antaa uusi vastaava tuote, tuotteesta voidaan antaa hinnanalennus tai kauppa voidaan purkaa. Kuluttajan tulee ensin ottaa yhteyttä myyjään tai palveluntarjoajaan; jos asia ei ratkea, hän voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan tai kuluttajariitalautakuntaan ja viedä asian käräjäoikeuteen. Kiitettävässä vastauksessa vaihtoehtoja käsitellään kattavammin: hyvitysvaatimuksen eli reklamaation on oltava kohtuullisessa ajassa, kuluttaja voi vedota myös harhaanjohtavaan markkinointiin, kuluttajariitalautakunnan päätös on vain suositus ja käräjäoikeuden päätökseen voi hakea muutosta. Virhevastuu ja takuu ovat erillisiä, tuotteen oletettu käyttöikä vaikuttaa siihen, kuinka pitkän ajan kuluttua hyvitystä voi vaatia, ja kuluttaja voi yleensä valita oikaisutavan. Ansiokasta on kertoa myös etämyyntiin liittyvästä vaihto- ja palautusoikeudesta.

Hyvästä vastauksesta käyvät ilmi omaisuuden jaon pääperiaatteet: puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ja sen nojalla leskelle kuuluu puolet parin yhteenlasketusta nettovarallisuudesta, muu osa vainajan rintaperillisille. Toisen puolison aiemmasta liitosta oleva lapsi ei ole vainajan perillinen perintökaaren mukaan. Varakkaammalla leskellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Kokelas esittelee jonkin juridisen keinon ohjata omaisuuden jakoa, kuten avioehdon tai testamentin. Kiitettävässä vastauksessa jakoa tarkastellaan kattavasti ja täsmällisin käsittein: ensin toimitetaan ositus, jossa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi, ja jos vainaja oli varakkaampi, leski on oikeutettu tasinkoon. Perintö kuuluu rintaperillisille, jotka ovat oikeutettuja keskenään yhtä suureen perintöön. Avioehdolla voidaan poistaa avio-oikeus kokonaan tai osittain, ja perinnöstä voidaan määrätä testamentilla, jonka saaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö; vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota on vaadittava. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus parin yhteisessä kodissa, ja perilliset voivat halutessaan pitää kuolinpesän jakamattomana.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan talouteen, sosiaaliseen elämään, arvomaailmaan ja tulevaisuuden odotuksiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat olla syntyvyyden muutosten taustalla. Taloudellisina seikkoina voi tarkastella perheiden saamia tukia sekä niiden riittävyyttä ja kohdentumista samoin kuin asumisen kalleutta ja pätkätöiden yleistymistä sekä työllisyystilannetta ja ansiotyön ja perhe-elämän yhdistämisen haasteita, kuten lasten saannin vaikutusta naisen työuraan ja lastenhankinnan lykkääntymistä opintojen vuoksi. Sosiaalisina syinä voidaan mainita kumppanin löytämisen vaikeudet, eriävät toiveet lastenhankinnasta, epävarmuus parisuhteen pysyvyydestä, tukiverkostojen saatavuus ja sosiaalisen paineen väheneminen. Arvomaailmaan kytkeytyviä ilmiöitä ovat yksilöllistyminen ja asenteet, joiden mukaan perhe ei ole onnellisen elämän edellytys. Kiitettävässä vastauksessa syitä tarkastellaan kattavasti ja analyyttisesti koko aineistojen ajanjaksolta ja ymmärretään, että syntyvyyden laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa ehkäisy ja ehkäisyvalistus, aborttilaki, naisten aseman muutos, kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muutos ja talouskriisit. Kokelas pohtii myös tulevaisuuden odotuksiin ja pelkoihin liittyviä ilmiöitä, kuten ylikansoittumista, ympäristön saastumista, luontokatoa, ilmastonmuutosta ja sodan uhkia.