Abipreppi

Modersmål och litteratur, provet i läskompetens, våren 2025 – studentprovets uppgifter och lösningar

Studentprovet i Modersmål och litteratur, provet i läskompetens våren 2025 (11.3.2025), Studentexamensnämnden (SEN): 5 uppgifter eller deluppgifter. Flest uppgifter hörde till delområdena Språk- och textmedvetenhet (3), Texttolkning 2 (3), Texttolkning 1 (2). Medelsvårighet 3,8/5; svårast var uppgifterna 1, 2.1, 3. Poänggränser: L 90 / 120 p, den högsta L-gränsen i ämnet 2023–2026 – provet var ovanligt lätt. Varje uppgift har en förklaring och beskrivningen av goda svar (hyvän vastauksen piirteet).

Förklaringarna är tills vidare på finska.

L 90E 74M 62C 51B 41A 29Max 120

Uppgifter och lösningar

130 p

Valitse kaksi eri aikoina julkaistua lehtijuttua, jotka käsittelevät samaa julkisuuden henkilöä. Vertaile ja analysoi niitä: millaisen kuvan jutut rakentavat henkilöstä, ja miten suhtautuminen häneen on muuttunut? Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Beskrivning av goda svar

Tehtävässä analysoidaan ja vertaillaan kahta lehtijuttua siitä näkökulmasta, millaisen kuvan ne rakentavat henkilöstä eri aikoina, sekä analysoidaan teksteissä ilmenevää suhtautumistavan muutosta. Analyysin voi esittää aineisto kerrallaan, mutta vastauksessa tulee olla myös synteesi tai erojen ja yhteisten piirteiden tiivistelmä, joka kokoaa päätelmät yhteen. Havaintoja tehdään esimerkiksi otsikoinnista, sananvalinnoista ja niiden konnotaatioista, sitaateista ja niiden valinnasta, kuvituksesta ja kuvateksteistä, näkökulman rajauksesta sekä siitä, mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Kriittistä lukutaitoa osoittaa keinojen ja päätelmien yhdistäminen tekstien tavoitteisiin sekä tekstilajien ja julkaisukanavien eroihin (esimerkiksi henkilökuva vs. kolumni). Kulttuurista lukutaitoa osoittaa päätelmien suhteuttaminen median toimintatapoihin ja julkisuuskuvan rakentamiseen sekä tekstien ilmestymisaikaan; ilmestymisajan tapahtumien yksityiskohtaista tuntemusta ei edellytetä.

Förklaring

Vertailutehtävä edellyttää kummankin jutun henkilökuvan analyysia ja synteesiä eroista ja yhtäläisyyksistä. Voit käsitellä jutut yksi kerrallaan, mutta lopussa on oltava kokoava vertailu, joka vastaa kysymykseen suhtautumistavan muutoksesta. Tee havaintoja otsikoinnista, sananvalinnoista ja konnotaatioista, sitaattien valinnasta, kuvituksesta ja kuvateksteistä, näkökulman rajauksesta sekä siitä, mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Kriittinen lukutaito näkyy siinä, että kytket keinot tekstien tavoitteisiin sekä tekstilajien ja julkaisukanavien eroihin (henkilökuva vs. kolumni). Kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että suhteutat päätelmät median toimintatapoihin, julkisuuskuvan rakentamiseen ja ilmestymisaikaan – tapahtumien yksityiskohtaista tuntemusta ei vaadita. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): erota havainnot ja päätelmät ja perustele muutostulkinta molemmista teksteistä.

Bearbetad från SEN:s uppgift (materialet borttaget) · original

2.118 p

Valitse tarkasteltavaksi jokin viranomaisen tai julkisen organisaation julkaisema video. Analysoi, millaisia oletuksia video tekee kohderyhmästään.

Beskrivning av goda svar

Vastauksessa analysoidaan, millaista kuvaa video rakentaa kohderyhmästä ja millaisiin oletuksiin tuo kuva perustuu. Päätelmät perustellaan ilmaisukeinojen avulla ja liitetään videon tavoitteeseen. Havaintoja tehdään esimerkiksi hahmoista ja heidän puhetavastaan, miljööstä, musiikista ja kuvakerronnasta, huumorin lajista sekä siitä, mitä kohderyhmän oletetaan arvostavan, osaavan tai ennalta ajattelevan. Kriittistä luentaa osoittavat havainnot ja päätelmät videon parodisuudesta, liioitteluista, yksinkertaistuksista ja epäluotettavuuksista, jotka mahdollistavat ironisen tulkinnan. Kriittinen lukija huomaa myös sen, mitä kohderyhmään kuuluvien oletetaan ennalta ajattelevan julkaisijasta.

Förklaring

Tehtävä kääntää tavallisen kohderyhmäanalyysin toisin päin: kysytään, millaisia oletuksia video tekee katsojistaan. Tee havaintoja hahmoista ja heidän puhetavastaan, miljööstä, musiikista, kuvakerronnasta ja huumorin lajista, ja päättele niistä, mitä kohderyhmän oletetaan arvostavan, osaavan ja ajattelevan ennalta. Kriittinen lukija huomaa parodisuuden, liioittelut, yksinkertaistukset ja epäluotettavuudet, jotka mahdollistavat ironisen tulkinnan, sekä sen, mitä katsojien oletetaan ajattelevan julkaisijasta – viranomainen voi esimerkiksi olettaa itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja ja purkaa niitä. Liitä päätelmät videon tavoitteeseen. Rakenna vastaus niin, että etenet ilmaisukeinoista oletuksiin ja lopuksi kokonaistulkintaan kohderyhmäkuvasta. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta: perustele jokainen oletus ilmaisukeinolla ja erota omat päätelmät havainnoista.

Bearbetad från SEN:s uppgift (materialet borttaget) · original

2.212 p

Analysoi, miten valitsemasi markkinoiva video hyödyntää erilaisten tekstilajien ominaispiirteitä.

Beskrivning av goda svar

Tehtävässä edellytetään erilaisille teksteille — kuten mainos- ja somevideoille, meemeille, komedialle ja työpaikkailmoituksille — ominaisten piirteiden tunnistamista. Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa osoittaa niiden liittäminen videon tavoitteeseen, kohderyhmään ja kontekstiin sekä sen huomaaminen, että video tekee näillä piirteillä parodiaa. Havainnoitavia piirteitä ovat esimerkiksi ohjailevalle tekstilajille tyypillinen kieli (käskyt, kysymysmuotoiset kehotukset), mainonnan lupaukset ja liioittelu, sosiaalisen median visuaalinen tyyli sekä työpaikkailmoituksen rakenne. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa videon liittäminen laajempaan ilmiöön, jossa organisaatiot uudistavat brändikuvaansa huumorilla ja itseironialla.

Förklaring

Tehtävä mittaa tekstilajien tuntemusta: mitä eri lajien piirteitä video lainaa? Tunnista esimerkiksi mainos- ja somevideoiden, meemien, komedian ja työpaikkailmoituksen piirteet – ohjailevan kielen (käskyt, kysymysmuotoiset kehotukset), mainonnan lupaukset ja liioittelun, sosiaalisen median visuaalisen tyylin, työpaikkailmoituksen rakenteen. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito näkyy siinä, että liität piirteet videon tavoitteeseen, kohderyhmään ja kontekstiin ja huomaat, että video tekee näillä piirteillä parodiaa. Kytke video laajempaan ilmiöön, jossa organisaatiot uudistavat brändikuvaansa huumorilla ja itseironialla. Lyhyeen vastaukseen sopii rakenne: tunnistetut tekstilajit ja niiden piirteet esimerkein, piirteiden tehtävä tavoitteen kannalta, kokonaistulkinta parodiasta ja brändityöstä. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (4 p.): käytä tekstilajien nimiä täsmällisesti ja perustele jokainen havainto videon konkreettisella kohdalla.

Bearbetad från SEN:s uppgift (materialet borttaget) · original

330 p

Valitse lukemasi kauhunovelli tai kauhukertomus. Analysoi keinoja, joilla siinä luodaan kauhua, ja esitä teoksesta kokonaistulkinta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Beskrivning av goda svar

Vastauksessa käsitellään esimerkiksi teoksen aihetta, kerrontaa, hahmoja, miljöötä ja kieltä kauhun luomisessa. Tulkinnoissa voivat painottua kuolemaan ja pelkoon liittyvät kuvaukset sekä painostava tunnelma; teoksen nimi voi toimia tulkinnan lähtökohtana. Vastauksessa odotetaan kokonaistulkintaa siitä, mistä teoksessa on kyse — pelkkä keinojen luettelo ei riitä. Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa se, että teos osataan sijoittaa julkaisuaikansa tyylikauteen ja siitä tunnistetaan viittauksia esimerkiksi mytologioihin tai uskonnollisiin teksteihin, sekä teoksen sijoittaminen kauhukirjallisuuden tai laajemmin kauhugenren perinteeseen. Tarkkaa historiallista kontekstointia ei edellytetä, vaan olennaista on, että kontekstointi tukee kaunokirjallisten keinojen analyysia ja tulkintaa.

Förklaring

Tehtävässä on kaksi osaa: kauhun keinojen analyysi ja kokonaistulkinta, eikä pelkkä keinojen luettelo riitä. Käsittele aihetta, kerrontaa (kertoja, näkökulma, jännitteen rakentaminen), hahmoja, miljöötä ja kieltä kauhun luomisessa; painostava tunnelma sekä kuolemaan ja pelkoon liittyvät kuvaukset ovat usein keskeisiä, ja teoksen nimi voi toimia tulkinnan lähtökohtana. Kokonaistulkinnassa vastaat kysymykseen, mistä teoksessa lopulta on kyse – mitä pelko edustaa. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa teoksen sijoittaminen julkaisuaikansa tyylikauteen ja kauhukirjallisuuden perinteeseen sekä viittausten tunnistaminen mytologioihin tai uskonnollisiin teksteihin; tarkkaa historiallista kontekstointia ei vaadita, kunhan se tukee analyysia. Jäsennä vastaus keinoryhmittäin ja päätä tulkintaan. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): perustele jokainen päätelmä sitaatilla.

Bearbetad från SEN:s uppgift (materialet borttaget) · original

430 p

Valitse kaksi runoa. Tulkitse vertaillen, miten ne suhtautuvat elämään. Perustele tulkintasi havainnoilla runojen kuvakielestä, tehokeinoista ja puhujan äänensävystä. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Beskrivning av goda svar

Vastauksessa tehdään tulkintoja siitä, miten runot suhtautuvat elämään. Tulkinta perustellaan analyysilla, jossa tehdään havaintoja ja päätelmiä esimerkiksi runojen kuvakielestä, tehokeinoista, rakenteesta ja mitasta sekä runon puhujan äänensävystä. Vertailussa tuodaan esiin sekä runoja yhdistäviä että erottavia näkökulmia. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa runon epäsuoran viestin tai ironian tunnistaminen sekä ajallisen ja kulttuurisen kontekstin huomioiminen tulkinnassa: runo voi esimerkiksi kritisoida oman aikansa arvomaailmaa ja silti puhutella nykylukijaa.

Förklaring

Vertaileva runotulkinta rakentuu kolmesta asiasta: tulkinta runojen suhtautumisesta elämään, tulkinnan perustelu runoanalyysilla ja vertailu, jossa tuodaan esiin sekä yhdistäviä että erottavia näkökulmia. Tee havaintoja kuvakielestä (metaforat, symbolit), tehokeinoista (toisto, kontrasti, rytmi), rakenteesta ja mitasta sekä runon puhujan äänensävystä – onko se toiveikas, ironinen, alistunut? Erota puhuja runoilijasta. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa epäsuoran viestin tai ironian tunnistaminen ja ajallisen kontekstin huomioiminen: runo voi kritisoida oman aikansa arvomaailmaa ja silti puhutella nykylukijaa. Näkökulmittain etenevä rinnakkaisvertailu on selkein rakenne; päätä synteesiin, joka vastaa tehtävän kysymykseen. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): nosta tulkinta abstraktiotasolle (elämänasenne, maailmankuva) ja sido se sitaatteihin.

Bearbetad från SEN:s uppgift (materialet borttaget) · original

Uppgifter som saknas

Sidan innehåller inte hela provet: uppgifter som bygger på provets bilagematerial (texter, bilder, tabeller) har utelämnats eller omformulerats av upphovsrättsskäl. Hela provet med bilagor finns hos Studentexamensnämnden.

Läs mer