Historia, hösten 2023 – studentprovets uppgifter och lösningar

Kolumbiaanisella vaihdolla tarkoitetaan Amerikan mantereen löytymisen seurauksena tapahtunutta kasvi- ja eläinlajien vaihtoa Euraasian ja Amerikkojen välillä. Tehtävänanto ei sisällä tarkempia aikarajoja, joten kokelas voi tarkastella aihetta eri aikakausien kannalta aina nykypäivään saakka. Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee lajien vaihtoa ympäristön, talouden ja väestön kannalta ja yhdistää kolumbiaanisen vaihdon alkamisen eurooppalaisiin niin sanottuihin löytöretkiin ja niihin liittyneisiin valloituksiin. Eurooppalaisten siirtolaisten mukana Amerikkoihin vietiin Euroopasta tuttuja viljelylajeja ja karjaa, jotka syrjäyttivät alkuperäisiä lajeja. Vaikutuksina väestöön kokelas voi tarkastella esimerkiksi ruokavalion monipuolistumista ja ihmisten altistumista uusille taudeille, joista ei ollut aiempaa kokemusta (esimerkiksi isorokko, tuhkarokko ja influenssa tuhosivat Amerikan alkuperäisväestöä). Talouteen vaikuttavina seikkoina kokelas voi mainita esimerkiksi maatalouden tehostumisen, hintojen laskun, ylellisyystuotteiden leviämisen ja maailmankaupan. Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii syvällisemmin seurauksia kaikilla tehtävänannossa mainituilla osa-alueilla ja voi käsitellä jotakin maantieteellistä aluetta tarkemmin: viljely Amerikassa tapahtui lähinnä Eurooppaa varten ja viljelijöinä käytettiin pakkotyövoimaa, pääasiassa afrikkalaisperäisiä orjia. Amerikkojen väestörakenne muuttui kehityksen seurauksena pysyvästi. Taloudessa kolumbiaaninen vaihto johti kolonialismiin ja Euroopan vaurastumiseen sekä loi taloudellisen perustan teollistumiselle.

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että kysymys Taiwanin asemasta on yksi kansainvälisen politiikan räjähdysherkkiä konflikteja, ja kuvaa Kiinan ja Taiwanin välisen konfliktin kehittymisen pääpiirteittäin. Kiina ei ole koskaan tunnustanut Taiwania itsenäiseksi valtioksi ja pitää Taiwania osana Kiinaa. Yhdysvaltojen tavoitteena oli estää kommunistista Kiinaa saamasta vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa, ja siksi Taiwanista tuli välittömästi pelinappula kylmässä sodassa. Vuoteen 1971 asti Taiwan edusti Kiinaa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa pysyvänä jäsenenä, mutta Washingtonin ja Pekingin välisten suhteiden parantumisen jälkeen (pingpong-diplomatia) kommunistinen Kiina syrjäytti Taiwanin YK:ssa. Taiwanin asema kansainvälisessä politiikassa on säilynyt vaikeana 2020-luvulle asti. Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää analyysiä: kommunistisen puolueen ja nationalistien välinen sisällissota johti siihen, että nationalistit pakotettiin vetäytymään Taiwaniin vuonna 1949, ja puheet Taiwanin itsenäisyydestä ovat aina johtaneet Pekingin jyrkkiin protesteihin. Kommunistisen Kiinan harjoittama yhden Kiinan politiikka on rajoittanut Taiwanin kansainvälistä asemaa. Taiwan on kuitenkin kyennyt kehittämään taloudellisesti menestyvän yhteiskunnan lännen tuen ansiosta, vaikka vain harvat valtiot ovat Pekingin painostuksen vuoksi kyenneet tunnustamaan Taiwanin suvereniteetin. Kommunistisen Kiinan kasvava taloudellinen ja poliittinen valta on 2020-luvulla entisestään vaikeuttanut Taiwanin roolia; tilanteen jännitteisyyttä lisäävät esimerkiksi Kiinan sotaharjoitukset Taiwanin rajoilla ja Yhdysvaltojen lupaukset tuesta Taiwanille.

Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa renessanssin ja barokin keskeisiä tunnuspiirteitä ja esittää joitakin perusteluja. Renessanssitaiteelle tyypillisiä ovat esimerkiksi perspektiivin käyttö ja antiikin kulttuurista muistuttavat aiheet ja muodot, kuten pylväät. Barokille tyypillistä on esimerkiksi voimakas valon ja varjon vaihtelu. Kokelas havaitsee myös kristillisten aiheiden keskeisyyden molemmissa tyylisuunnissa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa esitellä useampia piirteitä kyseessä olevista tyylisuunnista ja käsitellä niitä yleisemmin kuin yksittäisten teosten kautta. Kokelas ymmärtää tyylisuuntien ajallisen kontekstin ja huomioi vastauksessaan kuvataiteen lisäksi myös muut taiteen muodot, kuten arkkitehtuurin ja musiikin.

Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi tekijöitä, jotka osoittavat Ruotsin valtion modernisoituneen ja kehittyneen nopeasti 1600-luvulla. Kokelas ymmärtää, että kehitys johtui osin menestyksekkäistä sodista, jotka olivat mahdollistaneet Ruotsin suurvallan syntymisen. Vastauksessa on mainintoja rajamuutoksista, jotka kasvattivat Ruotsin alueita merkittävästi. Kokelas osaa esittää joitakin esimerkkejä sotilaallisen menestyksen tuomasta vauraudesta, esimerkiksi sotasaaliin sekä vero- ja tullimaksujen keräämisen valloitetuilta alueilta. Hallintoa kehitettiin sekä valtakunnan että paikallisella tasolla, verojen kerääminen tehostui ja väkiluku kasvoi. Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa mainita myös muita kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten reformaation jälkeen syntyneen kansanopetuksen, joka levitti luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä mahdollisti pystyvien virkamiesten rekrytoimisen valtion palvelukseen ja tehosti valtion toimintaa muun muassa veronkannon osalta. Kokelas voi myös mainita, että kaupankäynnin kehittämiseksi kaupunkiverkostoa laajennettiin ja postilaitosta parannettiin, sekä nostaa esille yksittäisten hallintomiesten toiminnan valtion rakentamisessa, esimerkiksi Per Brahen ja hänen toimintansa Suomen alueella. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi myös suhtautua kriittisesti kuvaan nopeasta kehityksestä ja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että suuri osa talonpojista kärsi kiristyvästä verorasituksesta ja sotaväen otoista.

Hyvässä vastauksessa kokelas taustoittaa ja kontekstualisoi näkemyksen osana kolonialismin historiallista kehitystä. Vastauksessa todetaan, että Ian Smithin näkemykset heijastavat siirtomaa-ajalle tyypillisiä eurooppalaisia näkemyksiä kolonialismista ja eurooppalaisista siirtomaista Afrikassa: Afrikassa ei ollut sivilisaatiota ennen eurooppalaisten tuloa, ja afrikkalaiset yhteiskunnat kehittyivät kolonisaation ansiosta. Entisten siirtomaiden asukkaiden näkökulmasta lausuntoa todennäköisesti tulkitaan kuitenkin kriittisemmin, ja sitä voidaan pitää rasistisena; se on esimerkki eurooppalaisesta vallankäytöstä ja ennakkoluuloista afrikkalaista kulttuuria kohtaan. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan monipuolisemmin eurooppalaisen kolonialismin piirteitä ja seurauksia Afrikassa. Kokelas huomioi Smithin roolin entisen Rhodesian johtajana; valkoisen vallan romahtaminen on voinut vaikuttaa hänen mielipiteisiinsä. Kokelas voi päätellä, että siirtomaiden alkuperäisväestö suhtautui kolonialismiin kriittisesti jo siirtomaa-ajalla, todennäköisesti päinvastoin kuin heitä hallitseva valkoihoinen väestö. Tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvä nykykeskustelu suhtautuu kolonialismiin ja rasismiin huomattavasti aikaisempaa kriittisemmin, ja kolonialismin aikana sorrettujen ihmisten näkemykset tulevat nykyään selkeämmin esiin julkisessa keskustelussa.

Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa sekä Kreikan kaupunkivaltioiden että Rooman valtakunnan olleen patriarkaalisia yhteiskuntia ja antaa patriarkaalisuuden ilmenemisestä esimerkkejä. Kokelas kuvaa myös joitakin Kreikan ja Rooman eroavaisuuksia, esimerkiksi sen, että naisia valvottiin tiukemmin antiikin Kreikassa verrattuna Roomaan: Kreikassa naiset joutuivat pysymään suurimman osan elämästään kodin seinien sisällä, mutta Roomassa liikkuminen oli vapaampaa. Kreikassa naiset eivät olleet itsenäisiä taloudellisia toimijoita, kun taas Roomassa nainen, etenkin leski, saattoi kontrolloida omaa omaisuuttaan ja jopa harjoittaa liiketoimintaa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee syvällisemmin patriarkaalisuuden ilmenemismuotoja politiikassa, taloudessa ja perhe-elämässä sekä tuo ilmi Kreikan ja Rooman eroja laajemmin ja analyyttisemmin. Hän esimerkiksi huomaa, ettei kreikkalainen kulttuuri muodostunut yhdestä valtiosta, vaan se koostui lukuisista kaupunkivaltioista, joista useimmista ei tiedetä juuri mitään, mikä vaikeuttaa naisen aseman arviointia. Kokelas voi myös huomioida, että henkilön asema ei riippunut yksinomaan sukupuolesta, vaan esimerkiksi rikkaan vapaasyntyisen naisen asema oli parempi kuin miespuolisen orjan.

Hyvässä vastauksessa kokelas huomaa, että vaikka naisella ei periaatteessa ollut muodollista poliittista vaikutusvaltaa, hän pystyi kuitenkin vaikuttamaan epävirallisesti. Kokelas esittää joitakin esimerkkejä tällaisesta epävirallisesta vaikuttamisesta, esimerkiksi aviopuolison kautta vaikuttamisen, omien jälkeläisten, sukulaisten tai muiden suosikkien tukemisen politiikassa tai talouselämässä tai oman omaisuuden käyttämisen julkisiin rakennusprojekteihin. Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittelee monipuolisesti ja analyyttisesti sekä naisten poliittisia että taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Nainen saattoi esimerkiksi toimia pappistehtävässä Vestan neitsyenä, joka oli kunnioitettu asema ja johon liittyi myös vaikutusvaltaa. Kokelas voi pohtia myös yhteiskunnallisen aseman merkitystä, sillä säilyneet tiedot kuvaavat lähinnä yhteiskunnan ylintä kerrosta. Kokelas voi esittää lähdekriittisiä pohdintoja siitä, missä määrin esimerkiksi omistuksen tuoma vauraus todella merkitsi naisille vaikutusvaltaa politiikassa tai sukuverkoston sisällä.

Hyvässä vastauksessa Marshall-apu on liitetty syntyaikaansa eli kylmän sodan alkuun. Apu oli Yhdysvaltojen ideoima avustusohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan tuhojen jäljiltä. Avun tarkoituksena oli vähentää taloudellista ahdinkoa Euroopassa ja siten ehkäistä kommunistipuolueiden suosion kasvua ja Neuvostoliiton vaikutusvaltaa. Avun ajateltiin hyödyttävän Yhdysvaltoja myös taloudellisesti, sillä elpyvä Länsi-Eurooppa oli sen tärkeä markkina-alue. Neuvostoliitto kielsi Itä-Euroopan kansandemokratioita ottamasta apua vastaan. Suomi puolestaan kieltäytyi itse Marshall-avusta, ettei olisi ärsyttänyt Neuvostoliittoa.

Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee pääpiirteittäin sekä Marshall-avun taloudellisia että poliittisia seurauksia. Hän ymmärtää, että Eurooppa oli sodan jäljiltä monin paikoin raunioina ja että teollisuustuotanto oli romahtanut pahasti. Marshall-avun myötä Eurooppaan saatiin rahaa, jolla oma teollisuus ja infrastruktuuri jälleenrakennettiin. Marshall-apu oli yksi keskeisistä tekijöistä, jotka käänsivät talouden suhteellisen nopeasti kasvuun, ja se tarjosi myös konkreettista apua nälänhädän ja tautien kurissa pitämiseksi. Poliittisista seurauksista kokelas ymmärtää esimerkiksi sen, että Marshall-avun tavoite eli kommunismin leviämisen ehkäiseminen onnistui. Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja analyyttisesti sekä avun taloudellisia että poliittisia seurauksia. Kokelas ymmärtää, että Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouskasvua ja taloudellista yhdentymistä ja että avun jakamiseen perustettiin Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö OEEC. Talouskasvu ylitti sotaa edeltäneen kasvutrendin, ja Saksasta muodostui taloudellisesti Euroopan johtava valtio. Marshall-apu syvensi Länsi- ja Itä-Euroopan välistä elintasokuilua. Poliittisina seurauksina kokelas voi käsitellä kommunististen puolueiden vaikutusvallan kehitystä 1940-luvun lopun ja 1950-luvun Euroopassa: kommunistit eivät nousseet valtaan Marshall-apua saaneissa Länsi-Euroopan valtioissa, ja esimerkiksi kommunistien kannatus Italiassa putosi 1950-luvun loppuun mennessä noin kymmenen prosenttiyksikköä. Osin Marshall-avun seurauksena Neuvostoliitto kiristi otettaan Itä-Euroopasta, solmi kansandemokratioiden ja Suomen kanssa YYA-sopimuksia ja perusti oman taloudellisen yhteistyöjärjestönsä SEV:n.

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa käsitteen pasifismi ja liittää tapauksen laajempaan kontekstiin eli sotien väliseen aikaan sekä talvi- ja jatkosodan aikaan Suomessa. Hän tarkastelee suhtautumista keskeisten ideologioiden eli vuoden 1918 jälkeisten vasemmisto- ja oikeistosuuntausten valossa. Oikeiston eli niin sanotun valkoisen Suomen ideologiaan kuului isänmaallisuuden ja sotilaallisten hyveiden korostaminen sekä kuva Neuvostoliitosta vihollisena, jota vastaan jokaisen velvollisuus oli puolustautua. Erityisesti sota-aikana pasifismi näyttäytyi maanpetturuutena, koska pienessä maassa kaikkia tarvittiin sotaponnisteluihin. Valtion kannalta oli perusteltua tehdä Pekurisesta varoittava esimerkki muille kieltäytymistä harkitseville. Kokelas ymmärtää valtion korostuneen roolin sota-aikana. Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee Pekurisen, valtion ja sodanaikaisen armeijan roolia tarkemmin edellä kuvatussa kontekstissa ja tekee lähdekriittisiä huomioita siitä, kuinka suhtautumiseen vaikuttavat esimerkiksi ajankohta ja tarkastelukulma. Kokelas ymmärtää, että Weberin teoria valtion väkivaltamonopolista tulee ilmi tavasta, jolla Pekurista kohdeltiin, ja voi huomata, että yksimielisesti taisteleva, yhtenäinen kansa ei ollut totta, mutta siihen pyrittiin.

Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa, että suhtautumiseen vaikuttaa pitkä etäisyys tapahtumiin, jolloin omat kokemukset eivät vaikuta taustalla. Kokelas voi käsitellä taustalla vaikuttaneita poliittisia suuntauksia, kuten 1960- ja 1970-lukujen rauhanliikettä ja liberalisoituneita yhteiskunnallisia arvoja (”arvojen vallankumousta”) sekä toiveikkuutta, joka virisi kylmän sodan päättymisen ja Suomen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Toisaalta hän voi myös viitata uusisänmaallisuuden nousuun tai epätietoisuuteen maailmanjärjestyksestä globalisoituvassa maailmassa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas lisäksi ymmärtää, että vaikka pitkä aikaväli mahdollistaa muutosten havainnoinnin analyyttisemmin, historian henkilöiden ja ilmiöiden muistaminen on myöhempinäkin aikoina usein ideologioiden värittämää. Kokelas havaitsee, että Pekurisen maine ei 2000-luvullakaan ole ristiriidaton ja että esimerkiksi eri poliittisten puolueiden välillä on eroja suhtautumisessa; esimerkiksi kylmän sodan päättymisen jälkeen kansallismielisyys on noussut.