Abipreppi

Historia, våren 2024 – studentprovets uppgifter och lösningar

Studentprovet i Historia våren 2024 (27.3.2024), Studentexamensnämnden (SEN): 3 uppgifter eller deluppgifter. Flest uppgifter hörde till delområdena Den europeiska människan (3). Medelsvårighet 3,3/5; svårast var uppgifterna 4. Poänggränser: L 91 / 120 p, den högsta L-gränsen i ämnet 2023–2026 – provet var ovanligt lätt. Varje uppgift har en förklaring och beskrivningen av goda svar (hyvän vastauksen piirteet).

Förklaringarna är tills vidare på finska.

L 91E 73M 58C 43B 30A 20Max 120

Uppgifter och lösningar

120 p

I antikens och medeltidens samhällen föddes det många barn, men det var ingen garanti för att antalet barn i en familj skulle bli högt. Barndödlighet var vanligt och inte ens regenter kunde undgå att deras barn dog. Exempelvis hade den romerske kejsaren Marcus Aurelius (regerade 161–180 e.v.t.) och hans hustru Faustina totalt kanske tretton barn, av vilka högst fem blev över tio år gamla. Av de barn som föddes i det engelska kungahuset åren 1150–1540 dog en tredjedel före vuxen ålder. Redogör för faktorer som förklarar den stora barndödligheten under antiken och medeltiden och vilka följder den fick.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä lapsikuolleisuudella tarkoitetaan. Hän esittää joitakin syitä lapsikuolleisuuteen: puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolosuhteet, puutteellinen ravinto sekä kulkutaudit. Kokelas esittää joitakin oikeita seurauksia lapsikuolleisuudesta. Keskeinen makrotason seuraus oli väestönkasvun hitaus esimodernina aikana. Mikrotasolla lasten kuolema saattoi johtaa vanhempien toimeentulon vaarantumiseen: vanhusten hoito ja elätys olivat lasten velvollisuuksia, eikä yhteiskunnan turvaverkkoa ollut olemassa, joten lapsettomat vanhukset jäivät usein ilman turvaa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää monipuolisesti ja kattavasti syitä korkeaan lapsikuolleisuuteen. Hän voi myös esittää lähdekriittisiä huomioita, jotka liittyvät historiallisen demografian ongelmiin käsiteltäessä aikaa ennen väestökirjanpidon vakiintumista: ei voida tarkasti tietää, kuinka suuri lapsikuolleisuus todellisuudessa oli. Kokelas pohtii lapsikuolleisuuden seurauksia monipuolisesti ja analyyttisesti sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta.

Förklaring

Avainajatus: tehtävä on kaksiosainen – ensin syyt, sitten seuraukset – ja seuraukset on eriteltävä sekä yhteiskunnan että perheen tasolla.

Täysien pisteiden vastaus aloittaa käsitteen määrittelystä. Syiden lohkossa mainitaan puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolosuhteet, puutteellinen ravinto ja kulkutaudit. Seurausten lohkossa erotetaan makrotaso eli väestönkasvun hitaus esimodernina aikana ja mikrotaso eli vanhempien toimeentulon vaarantuminen, koska vanhusten elätys oli lasten velvollisuus eikä yhteiskunnan turvaverkkoa ollut.

Kiitettävään nostaa lähdekriittinen huomio historiallisen demografian ongelmista: ennen väestökirjanpidon vakiintumista lapsikuolleisuuden tarkkaa tasoa ei voi tietää. Yleinen ansa on luetella pelkkiä syitä ja jättää seuraukset ohueksi maininnaksi.

Källa: Studentexamensnämnden · original

420 p

Emma Goldman (1869–1940) var en politisk aktivist och skribent av litauisk-rysk börd. Hon flydde till USA undan ett arrangerat äktenskap. I USA dömdes hon flera gånger till fängelse bland annat för uppvigling av arbetare och spridning av litteratur om preventivmetoder. Goldman förvisades tillbaka till Ryssland i december 1919 för att hon var anarkist. Där stödde hon till en början bolsjevikerna. De erfarenheter hon gjorde av revolutionen samt det politiska förtryck, den byråkrati och det tvångsarbete hon såg i Ryssland gjorde henne besviken. Goldman dog 1940 i Toronto.

Vilka faktorer ledde enligt Emma Goldman (material 4.A) till att de sociala problemen ökade och blev värre vid sekelskiftet 1800–1900? Diskutera träffsäkerheten i hennes uppfattning.

Bygger på en studentexamensuppgift (kevät 2024, historia, tehtävä 4). Materialet har bytts ut. Materialet har förkortats. Materialet har översatts för den här appen. Uppgiften har formulerats om. Utdraget ur Goldmans text och översättningen är inte nödvändigtvis desamma som i den ursprungliga uppgiften; översättning: Abipreppi. Tidpunkten för deportationen i inledningen har rättats (1918 i YTL:s uppgift), och uppgiften om fabriksarbete har strukits.

Material 4.AEmma Goldman: Fängelser – ett socialt brott och misslyckande (1910), utdrag

Den tillfällige brottslingen ”utgör den överlägset största gruppen av vår fångbefolkning och är därför det största hotet mot samhällets välfärd”. Vilken är den orsak som tvingar en väldig skara av människosläktet in på brottets bana och får dem att föredra det ohyggliga livet innanför fängelsemurarna framför livet utanför? Den orsaken måste sannerligen vara en järnhård herre som inte lämnar sina offer någon utväg, för även den mest fördärvade människa älskar friheten.

Denna fruktansvärda kraft har sin grund i vår grymma sociala och ekonomiska ordning. Jag vill inte förneka de biologiska, fysiologiska eller psykologiska faktorernas betydelse för brottslighetens uppkomst, men det finns knappast någon framstående kriminolog som inte medger att de sociala och ekonomiska influenserna är brottslighetens mest obarmhärtiga och giftigaste bakterier. Även om man medger att det finns medfödda brottsliga anlag är det likafullt sant att dessa anlag får riklig näring i vår samhällsmiljö.

[…]

Inte ens under den mest ”blomstrande” industriella perioden kan arbetaren förtjäna tillräckligt för att hålla sig frisk och stark. Och eftersom välståndet i bästa fall är ett inbillat tillstånd läggs ständigt tusentals människor till de arbetslösas skara. Från öst till väst, från syd till nord vandrar denna väldiga armé på jakt efter arbete eller mat, och allt den finner är arbetsinrättningen eller slummen. De som har en gnista självaktning kvar föredrar öppet trots, föredrar brottet framför fattigdomens utmärglade och förnedrade ställning.

Edward Carpenter uppskattar att fem sjättedelar av de åtalbara brotten utgörs av någon form av kränkning av äganderätten, men den siffran är för låg. En grundlig undersökning skulle visa att nio brott av tio direkt eller indirekt kan härledas till våra ekonomiska och sociala orättvisor, till vårt system av hänsynslös exploatering och rån.

Emma Goldman: ”Prisons: A Social Crime and Failure”, i Anarchism and Other Essays, 1910. Översättning: Abipreppi.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas sijoittaa Goldmanin näkemykset aikalaiskontekstiin, kuten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja työväen asemaan. Vastauksessa annetaan esimerkkejä Goldmanin esille nostamista yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten alhaisesta palkkatasosta, sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta, työttömyydestä ja teollisuuskaupunkien slummeista, joissa ongelmina olivat ahtaus ja rikollisuus. Kokelas huomioi kirjoittajan poliittiset tarkoitusperät. Kokelas antaa esimerkkejä siitä, miten teollistuminen muutti 1800-luvulta lähtien yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi väestöä siirtyi maataloudesta teollisuustöihin kaupunkeihin, ja kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti. Työväen vuokratalojen hallitsemissa slummeissa asuttiin ahtaasti, ja huonon hygienian vuoksi sairaudet levisivät. Köyhyys sekä työn ja koulutuksen puute aiheuttivat rikollisuutta. Toisaalta kasvanut tuotanto vaurastutti joitain luokkia kuten porvaristoa. Työväenliike pyrki parantamaan työväestön asemaa, mitä Goldman ei pidä riittävänä, koska tekstistä ilmenee hänen kriittinen ja vallankumouksellinen suuntauksensa. Hyvässä vastauksessa kokelas arvioi kriittisesti joidenkin seikkojen paikkansapitävyyttä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee kriittisesti Goldmanin tekstiä sekä arvioi hänen näkemystään syvällisemmin. Hän ymmärtää Goldmanin aseman ideologialtaan vasemmistolaisena aktivistina, jonka mielestä työväestön palkat ja hyvinvointi eivät ole riittäviä, vaikka yhteiskunta on vaurastunut ja eletään edistyksellisenä pidettyä ajanjaksoa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hän kyseenalaistaa vaurastumisenkin, koska työtä ja ruokaa ei riitä kaikille ja työväen asuinolot ovat huonot. Kokelas havaitsee esimerkiksi, että Goldman tuo esiin erityisesti rikollisuuden köyhyyden seurauksena tai jopa siitä johtuvan alennustilan vaihtoehtona. Kokelas voi liittää tämän anarkismiin tai kärjistämiseen, jolla Goldman pyrki saamaan epäkohdille huomiota. Kokelas voi analysoida tekstiä kritiikkinä yhdysvaltalaista kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan.

Förklaring

Avainajatus: Goldman selittää kurjuuden ja rikollisuuden talousjärjestelmän seuraukseksi. Hänen havaintonsa perustuvat todellisiin epäkohtiin, mutta anarkistina hän kärjistää tarkoituksella, joten osuvuuden arviointi vaatii molempien puolten näkemistä.

Täysien pisteiden vastaus poimii ensin aineistosta 4.A Goldmanin nimeämät syyt. Palkat ovat niin alhaiset, ettei työläinen ansaitse tarpeeksi pysyäkseen terveenä edes ”vauraimpana” kautena. Työttömyys on jatkuvaa, ja työttömien ”valtava armeija” päätyy työlaitokseen tai slummeihin. Köyhyys ajaa rikoksiin, ja perimmäinen syy on ”julma sosiaalinen ja taloudellinen järjestyksemme”. Sitten syyt sijoitetaan aikaansa: teollistuminen siirsi väestöä maataloudesta tehtaisiin, kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja Yhdysvaltoihin muutti miljoonia siirtolaisia. Slummeissa asuttiin ahtaasti, huono hygienia levitti tauteja, ja köyhyys sekä työn ja koulutuksen puute ruokkivat rikollisuutta. Toisaalta tuotannon kasvu vaurastutti porvaristoa, ja työväenliike paransi vähitellen työläisten asemaa. Tätä Goldman ei pidä riittävänä, koska hän tavoittelee koko järjestelmän kumoamista.

Kiitettävään nostaa tekstin kriittinen arvio. Goldman kirjoitti vuonna 1910, ennen ensimmäistä maailmansotaa edistyksen aikana, ja hän kyseenalaistaa koko vaurauden (”kuviteltu tila”), koska työtä ja ruokaa ei riitä kaikille. Hän korostaa rikollisuutta köyhyyden seurauksena ja jopa itsekunnioituksen osoituksena: rikos on parempi kuin köyhyyden ”alennettu asema”. Tämä on kärjistys, jolla epäkohdat saadaan näkyviin. Väitteiden todistusvoimaa kannattaa punnita: Edward Carpenterin luku koskee omaisuusrikosten osuutta, mutta Goldman tekee siitä väitteen rikosten taloudellisista syistä ja nostaa sen yhdeksään kymmenestä vetoamalla tutkimukseen, jota ei ole tehty (”Perusteellinen tutkimus osoittaisi”). Biologiset ja psykologiset tekijät hän mainitsee vain ohimennen. Kokonaisuutena teksti on kritiikkiä yhdysvaltalaista kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan.

Yleinen ansa on hyväksyä Goldmanin kuva sellaisenaan tai tyrmätä se kokonaan. Hyvä arvio erottaa, mikä pitää paikkansa ja mikä on poliittista kärjistystä.

Bearbetad från SEN:s uppgift · original

7.115 p

Redogör för hur religionen tog sig uttryck i det medeltida samhället.

Beskrivning av goda svar

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä uskonnon roolin olleen keskiajan yhteiskunnassa varsin merkittävä ja käsittelee joitakin kristillisen uskonelämän ilmenemismuotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi pyhimyskultti, usko pyhimysten kykyyn auttaa erilaisissa hätätilanteissa ja parantaa sairauksia, pyhiinvaellukset, ristiretket, kirkon ja luostarilaitoksen rooli yhteiskunnassa ja suvaitsemattomuus toisin uskovia kohtaan. Kokelas voi käsitellä myös esimerkiksi maailmankuvaan, koulutukseen, tieteeseen tai taiteeseen liittyviä esimerkkejä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti ja analyyttisesti mainittuja uskonelämän muotoja. Kokelas voi myös käsitellä uskonnollisten vähemmistöjen roolia keskiajan yhteiskunnassa sekä kristinoppiin kuulumattomia kansanuskon ominaispiirteitä ja niiden pysymistä ihmisten uskomusmaailmassa kristinuskon rinnalla. Kokelas voi esittää lähdekriittisiä huomioita kristinuskon ja uskonnon kaikenkattavuudesta ihmisten elämässä: keskiajan lähteet ovat suurelta osin papiston laatimia, ja niissä yliarvioidaan kristinuskon merkitystä. Myös keskiajalla oli ihmisiä, jotka eivät uskoneet tai uskoivat omalla tavallaan.

Förklaring

Avainajatus: uskonto oli keskiajalla yhtä aikaa uskomusjärjestelmä, instituutio ja arjen käytäntö.

Täysien pisteiden vastaus jäsentyy kolmeen lohkoon. Ensin kansanomainen uskonelämä: pyhimyskultti, usko pyhimysten apuun hädässä ja sairauksissa sekä pyhiinvaellukset. Toiseksi instituutiot ja valta: kirkon ja luostarilaitoksen asema yhteiskunnassa, ristiretket ja suvaitsemattomuus toisin uskovia kohtaan. Kolmanneksi laajemmat vaikutukset maailmankuvaan, koulutukseen, tieteeseen ja taiteeseen.

Kiitettävään nostaa uskonnollisten vähemmistöjen käsittely, kansanuskon säilyminen kristinuskon rinnalla sekä lähdekriittinen huomio: keskiajan lähteet ovat papiston laatimia ja yliarvioivat kristinuskon merkitystä. Yleinen ansa on tyytyä toteamaan, että kirkko oli mahtava, ilman konkreettisia ilmenemismuotoja.

Källa: Studentexamensnämnden · original

Uppgifter som saknas

Sidan innehåller inte hela provet: uppgifter som bygger på provets bilagematerial (texter, bilder, tabeller) har utelämnats eller omformulerats av upphovsrättsskäl. Hela provet med bilagor finns hos Studentexamensnämnden.

Läs mer