Historia, syksy 2023 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Kolumbiaanisella vaihdolla tarkoitetaan Amerikan mantereen löytymisen seurauksena tapahtunutta kasvi- ja eläinlajien vaihtoa Euraasian ja Amerikkojen välillä. Tehtävänanto ei sisällä tarkempia aikarajoja, joten kokelas voi tarkastella aihetta eri aikakausien kannalta aina nykypäivään saakka. Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee lajien vaihtoa ympäristön, talouden ja väestön kannalta ja yhdistää kolumbiaanisen vaihdon alkamisen eurooppalaisiin niin sanottuihin löytöretkiin ja niihin liittyneisiin valloituksiin. Eurooppalaisten siirtolaisten mukana Amerikkoihin vietiin Euroopasta tuttuja viljelylajeja ja karjaa, jotka syrjäyttivät alkuperäisiä lajeja. Vaikutuksina väestöön kokelas voi tarkastella esimerkiksi ruokavalion monipuolistumista ja ihmisten altistumista uusille taudeille, joista ei ollut aiempaa kokemusta (esimerkiksi isorokko, tuhkarokko ja influenssa tuhosivat Amerikan alkuperäisväestöä). Talouteen vaikuttavina seikkoina kokelas voi mainita esimerkiksi maatalouden tehostumisen, hintojen laskun, ylellisyystuotteiden leviämisen ja maailmankaupan. Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii syvällisemmin seurauksia kaikilla tehtävänannossa mainituilla osa-alueilla ja voi käsitellä jotakin maantieteellistä aluetta tarkemmin: viljely Amerikassa tapahtui lähinnä Eurooppaa varten ja viljelijöinä käytettiin pakkotyövoimaa, pääasiassa afrikkalaisperäisiä orjia. Amerikkojen väestörakenne muuttui kehityksen seurauksena pysyvästi. Taloudessa kolumbiaaninen vaihto johti kolonialismiin ja Euroopan vaurastumiseen sekä loi taloudellisen perustan teollistumiselle.

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että kysymys Taiwanin asemasta on yksi kansainvälisen politiikan räjähdysherkkiä konflikteja, ja kuvaa Kiinan ja Taiwanin välisen konfliktin kehittymisen pääpiirteittäin. Kiina ei ole koskaan tunnustanut Taiwania itsenäiseksi valtioksi ja pitää Taiwania osana Kiinaa. Yhdysvaltojen tavoitteena oli estää kommunistista Kiinaa saamasta vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa, ja siksi Taiwanista tuli välittömästi pelinappula kylmässä sodassa. Vuoteen 1971 asti Taiwan edusti Kiinaa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa pysyvänä jäsenenä, mutta Washingtonin ja Pekingin välisten suhteiden parantumisen jälkeen (pingpong-diplomatia) kommunistinen Kiina syrjäytti Taiwanin YK:ssa. Taiwanin asema kansainvälisessä politiikassa on säilynyt vaikeana 2020-luvulle asti. Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää analyysiä: kommunistisen puolueen ja nationalistien välinen sisällissota johti siihen, että nationalistit pakotettiin vetäytymään Taiwaniin vuonna 1949, ja puheet Taiwanin itsenäisyydestä ovat aina johtaneet Pekingin jyrkkiin protesteihin. Kommunistisen Kiinan harjoittama yhden Kiinan politiikka on rajoittanut Taiwanin kansainvälistä asemaa. Taiwan on kuitenkin kyennyt kehittämään taloudellisesti menestyvän yhteiskunnan lännen tuen ansiosta, vaikka vain harvat valtiot ovat Pekingin painostuksen vuoksi kyenneet tunnustamaan Taiwanin suvereniteetin. Kommunistisen Kiinan kasvava taloudellinen ja poliittinen valta on 2020-luvulla entisestään vaikeuttanut Taiwanin roolia; tilanteen jännitteisyyttä lisäävät esimerkiksi Kiinan sotaharjoitukset Taiwanin rajoilla ja Yhdysvaltojen lupaukset tuesta Taiwanille.

Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa oikein ensimmäisen maalauksen edustavan renessanssia ja jälkimmäisen barokkia. Kokelas esittää jonkin perustelun identifioinnin tueksi. Esimerkiksi Pinturicchion teoksen yhteydessä kokelas voi huomioida renessanssitaiteelle tyypillisen perspektiivin tai antiikin kulttuurista muistuttavat pylväät Betlehemin tallissa. Caravaggion teoksessa kokelas voi huomioida barokille tyypillisen valon ja varjon vaihtelun. Kokelas havaitsee kummankin maalauksen kristillisen aiheen.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa esitellä useampia piirteitä kyseessä olevista tyylisuunnista. Vastauksessa kokelas ottaa huomioon, että tehtävänanto ei rajoitu yksinomaan aineistoina oleviin taideteoksiin, vaan koskee ylipäätään renessanssin ja barokin tyylisuuntien ominaispiirteitä. Kokelas esittelee nämä tyylilajit laajemmin ja kiinnittää huomiota myös sellaisiin renessanssi- ja barokkitaiteelle tyypillisiin piirteisiin, jotka eivät ole aineistoista 4.A ja 4.B suoraan havaittavissa. Kokelas ymmärtää tyylisuuntien ajallisen kontekstin. Kokelas huomioi vastauksessaan kuvataiteen lisäksi myös muut taiteen muodot, kuten arkkitehtuurin ja musiikin.

Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa sekä Kreikan kaupunkivaltioiden että Rooman valtakunnan olleen patriarkaalisia yhteiskuntia ja antaa patriarkaalisuuden ilmenemisestä esimerkkejä. Kokelas kuvaa myös joitakin Kreikan ja Rooman eroavaisuuksia, esimerkiksi sen, että naisia valvottiin tiukemmin antiikin Kreikassa verrattuna Roomaan: Kreikassa naiset joutuivat pysymään suurimman osan elämästään kodin seinien sisällä, mutta Roomassa liikkuminen oli vapaampaa. Kreikassa naiset eivät olleet itsenäisiä taloudellisia toimijoita, kun taas Roomassa nainen, etenkin leski, saattoi kontrolloida omaa omaisuuttaan ja jopa harjoittaa liiketoimintaa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee syvällisemmin patriarkaalisuuden ilmenemismuotoja politiikassa, taloudessa ja perhe-elämässä sekä tuo ilmi Kreikan ja Rooman eroja laajemmin ja analyyttisemmin. Hän esimerkiksi huomaa, ettei kreikkalainen kulttuuri muodostunut yhdestä valtiosta, vaan se koostui lukuisista kaupunkivaltioista, joista useimmista ei tiedetä juuri mitään, mikä vaikeuttaa naisen aseman arviointia. Kokelas voi myös huomioida, että henkilön asema ei riippunut yksinomaan sukupuolesta, vaan esimerkiksi rikkaan vapaasyntyisen naisen asema oli parempi kuin miespuolisen orjan.

Hyvässä vastauksessa kokelas huomaa, että vaikka naisella ei periaatteessa ollut muodollista poliittista vaikutusvaltaa, hän pystyi kuitenkin vaikuttamaan epävirallisesti. Kokelas esittää joitakin esimerkkejä tällaisesta epävirallisesta vaikuttamisesta, esimerkiksi aviopuolison kautta vaikuttamisen (Agrippina ja Claudius), omien jälkeläisten, sukulaisten tai muiden suosikkien tukemisen politiikassa tai talouselämässä (Domitius, Seneca, Alledius Severus) tai oman omaisuuden käyttämisen julkisiin rakennusprojekteihin (Eumachia). Hyvä vastaus edellyttää tehtävän aineistojen hyödyntämistä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittelee monipuolisesti ja analyyttisesti sekä naisten poliittisia että taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Nainen saattoi esimerkiksi toimia pappistehtävässä Vestan neitsyenä, joka oli kunnioitettu asema ja johon liittyi myös vaikutusvaltaa; Eumachia oli kaupunkinsa julkinen papitar. Kokelas voi pohtia myös yhteiskunnallisen aseman merkitystä; aineisto kuvaa lähinnä yhteiskunnan ylintä kerrosta. Kokelas hyödyntää aineistoja monipuolisesti ja esittää myös niihin liittyviä lähdekriittisiä pohdintoja. Tacituksen teksti on antiikin ajalta, mutta hän ei ole tutkija eikä kirjoita oman aikansa tapahtumista, ja hänen kuvauksensa Agrippinasta on vihamielinen. Eumachian rakennuskirjoitus on aikalaislähde, mutta se kertoo vain, että hän rakennutti rakennuksen omissa ja poikansa nimissä omilla varoillaan; päätelmä, että hän halusi edistää pojan poliittista uraa, on tulkintaa, sillä kirjoitus ei kerro hänen motiivejaan. Pesijöiden pystyttämä patsas kertoo, että hänellä oli kaupungissa arvovaltaa. Myös tiilitehtaiden omistuksen suhteen voidaan kriittisesti pohtia, missä määrin omistuksen tuoma vauraus todella merkitsi naisille vaikutusvaltaa politiikassa tai sukuverkoston sisällä; tiilileimasta näkyy vain, että tiili valmistettiin Domitia Lucillan tehtaalla.

Hyvässä vastauksessa Marshall-apu on liitetty syntyaikaansa eli kylmän sodan alkuun. Apu oli Yhdysvaltojen ideoima avustusohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan tuhojen jäljiltä. Avun tarkoituksena oli vähentää taloudellista ahdinkoa Euroopassa ja siten ehkäistä kommunistipuolueiden suosion kasvua ja Neuvostoliiton vaikutusvaltaa. Avun ajateltiin hyödyttävän Yhdysvaltoja myös taloudellisesti, sillä elpyvä Länsi-Eurooppa oli sen tärkeä markkina-alue. Neuvostoliitto kielsi Itä-Euroopan kansandemokratioita ottamasta apua vastaan. Suomi puolestaan kieltäytyi itse Marshall-avusta, ettei olisi ärsyttänyt Neuvostoliittoa.