Abipreppi

Historia, kevät 2024 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Ylioppilaskirjoitusten (yo-kokeiden) historian koe kevät 2024 (27.3.2024), Ylioppilastutkintolautakunta (YTL): 3 tehtävää tai osatehtävää. Eniten tehtäviä osui aihealueisiin Eurooppalainen ihminen (3). Keskivaikeus 3,3/5; vaikeimmat tehtävät 4. Pisterajat: L 91 / 120 p, mikä on korkein L-raja tämän aineen aineistossa 2023–2026 – koe oli poikkeuksellisen helppo. Jokaisesta tehtävästä on selitys ja hyvän vastauksen piirteet.

L 91E 73M 58C 43B 30A 20Max 120

Tehtävät ja ratkaisut

120 p

Antiikin ja keskiajan yhteiskunnassa lapsia syntyi paljon, mutta se ei vielä taannut, että perheen lapsiluku olisi ollut suuri. Lapsikuolleisuus oli yleistä, eivätkä edes hallitsijat voineet välttää lastensa kuolemaa. Esimerkiksi Rooman keisari Marcus Aureliuksella (hallitsi 161–180 jaa.) ja hänen vaimollaan Faustinalla oli yhteensä ehkä kolmetoista lasta, joista korkeintaan viisi eli yli kymmenvuotiaiksi. Englannin kuningashuoneen vuosina 1150–1540 syntyneistä lapsista kolmasosa kuoli ennen aikuistumista. Erittele, mitkä tekijät selittävät antiikin ja keskiajan suurta lapsikuolleisuutta ja mitä seurauksia sillä oli.

Hyvän vastauksen piirteet

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä lapsikuolleisuudella tarkoitetaan. Hän esittää joitakin syitä lapsikuolleisuuteen: puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolosuhteet, puutteellinen ravinto sekä kulkutaudit. Kokelas esittää joitakin oikeita seurauksia lapsikuolleisuudesta. Keskeinen makrotason seuraus oli väestönkasvun hitaus esimodernina aikana. Mikrotasolla lasten kuolema saattoi johtaa vanhempien toimeentulon vaarantumiseen: vanhusten hoito ja elätys olivat lasten velvollisuuksia, eikä yhteiskunnan turvaverkkoa ollut olemassa, joten lapsettomat vanhukset jäivät usein ilman turvaa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää monipuolisesti ja kattavasti syitä korkeaan lapsikuolleisuuteen. Hän voi myös esittää lähdekriittisiä huomioita, jotka liittyvät historiallisen demografian ongelmiin käsiteltäessä aikaa ennen väestökirjanpidon vakiintumista: ei voida tarkasti tietää, kuinka suuri lapsikuolleisuus todellisuudessa oli. Kokelas pohtii lapsikuolleisuuden seurauksia monipuolisesti ja analyyttisesti sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta.

Selitys

Avainajatus: tehtävä on kaksiosainen – ensin syyt, sitten seuraukset – ja seuraukset on eriteltävä sekä yhteiskunnan että perheen tasolla.

Täysien pisteiden vastaus aloittaa käsitteen määrittelystä. Syiden lohkossa mainitaan puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolosuhteet, puutteellinen ravinto ja kulkutaudit. Seurausten lohkossa erotetaan makrotaso eli väestönkasvun hitaus esimodernina aikana ja mikrotaso eli vanhempien toimeentulon vaarantuminen, koska vanhusten elätys oli lasten velvollisuus eikä yhteiskunnan turvaverkkoa ollut.

Kiitettävään nostaa lähdekriittinen huomio historiallisen demografian ongelmista: ennen väestökirjanpidon vakiintumista lapsikuolleisuuden tarkkaa tasoa ei voi tietää. Yleinen ansa on luetella pelkkiä syitä ja jättää seuraukset ohueksi maininnaksi.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

420 p

Emma Goldman (1869–1940) oli syntyjään liettualais-venäläinen poliittinen aktivisti ja kirjailija. Hän pakeni järjestettyä avioliittoa Yhdysvaltoihin, missä hänet tuomittiin useita kertoja vankeuteen muun muassa työläisten yllyttämisestä sekä ehkäisykirjallisuuden levittämisestä. Goldman karkotettiin anarkistina joulukuussa 1919 takaisin Venäjälle, missä hän aluksi tuki bolševikkeja. Vallankumouksen kokemukset sekä poliittisen sorron, byrokratian ja pakkotyön näkeminen Venäjällä saivat hänet pettymään. Goldman kuoli vuonna 1940 Torontossa.

Mitkä seikat johtivat Emma Goldmanin mukaan (aineisto 4.A) sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen ja kärjistymiseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa? Pohdi hänen näkemyksensä osuvuutta.

Pohjautuu yo-tehtävään (kevät 2024, historia, tehtävä 4). Aineisto on vaihdettu. Aineistoa on lyhennetty. Aineiston suomennos on tehty tätä sovellusta varten. Tehtävänanto on muotoiltu uudelleen. Goldmanin tekstin katkelma ja suomennos eivät välttämättä ole samat kuin alkuperäisessä tehtävässä; suomennos: Abipreppi. Johdannon karkotusajankohta on korjattu (YTL:n tehtävässä vuosi 1918), ja maininta tehdastyöstä on poistettu.

Aineisto 4.AEmma Goldman: Vankilat – yhteiskunnallinen rikos ja epäonnistuminen (1910), katkelma

Satunnainen rikollinen ”edustaa ylivoimaisesti suurinta ryhmää vankilaväestöstämme ja on siksi suurin uhka yhteiskunnan hyvinvoinnille”. Mikä on se syy, joka pakottaa valtavan joukon ihmiskuntaa rikoksen tielle ja valitsemaan vankilan muurien sisäisen kammottavan elämän mieluummin kuin elämän niiden ulkopuolella? Tuon syyn täytyy totisesti olla rautainen isäntä, joka ei jätä uhreilleen mitään pakotietä, sillä turmeltuneinkin ihminen rakastaa vapautta.

Tämän hirvittävän voiman synnyttää julma sosiaalinen ja taloudellinen järjestyksemme. En tahdo kiistää biologisten, fysiologisten tai psykologisten tekijöiden osuutta rikollisuuden synnyssä, mutta tuskin on yhtään edistyksellistä kriminologia, joka ei myöntäisi, että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutteet ovat rikollisuuden säälimättömimpiä ja myrkyllisimpiä bakteereja. Vaikka myönnettäisiin, että synnynnäisiä rikollisia taipumuksia on olemassa, on silti totta, että nämä taipumukset saavat runsaasti ravintoa yhteiskunnallisesta ympäristöstämme.

[…]

”Vauraimpanakaan” teollisuuden kautena työläisen ei ole mahdollista ansaita tarpeeksi pysyäkseen terveenä ja voimissaan. Ja koska vauraus on parhaimmillaankin kuviteltu tila, työttömien joukkoon liittyy jatkuvasti tuhansia ihmisiä. Idästä länteen, etelästä pohjoiseen tämä valtava armeija vaeltaa työn tai ruoan perässä, ja kaikki, mitä se löytää, on työlaitos tai slummit. Ne, joilla on jäljellä vielä kipinäkään itsekunnioitusta, valitsevat mieluummin avoimen uhmakkuuden, mieluummin rikoksen kuin köyhyyden riutuneen ja alennetun aseman.

Edward Carpenter arvioi, että viisi kuudesosaa syytteeseen johtavista rikoksista on jonkinlaisia omistusoikeuden loukkauksia, mutta luku on liian pieni. Perusteellinen tutkimus osoittaisi, että yhdeksän rikosta kymmenestä voidaan suoraan tai välillisesti johtaa taloudellisiin ja sosiaalisiin vääryyksiimme, säälimättömän riiston ja ryöstön järjestelmäämme.

Emma Goldman: ”Prisons: A Social Crime and Failure”, teoksessa Anarchism and Other Essays, 1910. Suomennos: Abipreppi.

Hyvän vastauksen piirteet

Hyvässä vastauksessa kokelas sijoittaa Goldmanin näkemykset aikalaiskontekstiin, kuten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja työväen asemaan. Vastauksessa annetaan esimerkkejä Goldmanin esille nostamista yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten alhaisesta palkkatasosta, sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta, työttömyydestä ja teollisuuskaupunkien slummeista, joissa ongelmina olivat ahtaus ja rikollisuus. Kokelas huomioi kirjoittajan poliittiset tarkoitusperät. Kokelas antaa esimerkkejä siitä, miten teollistuminen muutti 1800-luvulta lähtien yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi väestöä siirtyi maataloudesta teollisuustöihin kaupunkeihin, ja kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti. Työväen vuokratalojen hallitsemissa slummeissa asuttiin ahtaasti, ja huonon hygienian vuoksi sairaudet levisivät. Köyhyys sekä työn ja koulutuksen puute aiheuttivat rikollisuutta. Toisaalta kasvanut tuotanto vaurastutti joitain luokkia kuten porvaristoa. Työväenliike pyrki parantamaan työväestön asemaa, mitä Goldman ei pidä riittävänä, koska tekstistä ilmenee hänen kriittinen ja vallankumouksellinen suuntauksensa. Hyvässä vastauksessa kokelas arvioi kriittisesti joidenkin seikkojen paikkansapitävyyttä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee kriittisesti Goldmanin tekstiä sekä arvioi hänen näkemystään syvällisemmin. Hän ymmärtää Goldmanin aseman ideologialtaan vasemmistolaisena aktivistina, jonka mielestä työväestön palkat ja hyvinvointi eivät ole riittäviä, vaikka yhteiskunta on vaurastunut ja eletään edistyksellisenä pidettyä ajanjaksoa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hän kyseenalaistaa vaurastumisenkin, koska työtä ja ruokaa ei riitä kaikille ja työväen asuinolot ovat huonot. Kokelas havaitsee esimerkiksi, että Goldman tuo esiin erityisesti rikollisuuden köyhyyden seurauksena tai jopa siitä johtuvan alennustilan vaihtoehtona. Kokelas voi liittää tämän anarkismiin tai kärjistämiseen, jolla Goldman pyrki saamaan epäkohdille huomiota. Kokelas voi analysoida tekstiä kritiikkinä yhdysvaltalaista kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan.

Selitys

Avainajatus: Goldman selittää kurjuuden ja rikollisuuden talousjärjestelmän seuraukseksi. Hänen havaintonsa perustuvat todellisiin epäkohtiin, mutta anarkistina hän kärjistää tarkoituksella, joten osuvuuden arviointi vaatii molempien puolten näkemistä.

Täysien pisteiden vastaus poimii ensin aineistosta 4.A Goldmanin nimeämät syyt. Palkat ovat niin alhaiset, ettei työläinen ansaitse tarpeeksi pysyäkseen terveenä edes ”vauraimpana” kautena. Työttömyys on jatkuvaa, ja työttömien ”valtava armeija” päätyy työlaitokseen tai slummeihin. Köyhyys ajaa rikoksiin, ja perimmäinen syy on ”julma sosiaalinen ja taloudellinen järjestyksemme”. Sitten syyt sijoitetaan aikaansa: teollistuminen siirsi väestöä maataloudesta tehtaisiin, kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja Yhdysvaltoihin muutti miljoonia siirtolaisia. Slummeissa asuttiin ahtaasti, huono hygienia levitti tauteja, ja köyhyys sekä työn ja koulutuksen puute ruokkivat rikollisuutta. Toisaalta tuotannon kasvu vaurastutti porvaristoa, ja työväenliike paransi vähitellen työläisten asemaa. Tätä Goldman ei pidä riittävänä, koska hän tavoittelee koko järjestelmän kumoamista.

Kiitettävään nostaa tekstin kriittinen arvio. Goldman kirjoitti vuonna 1910, ennen ensimmäistä maailmansotaa edistyksen aikana, ja hän kyseenalaistaa koko vaurauden (”kuviteltu tila”), koska työtä ja ruokaa ei riitä kaikille. Hän korostaa rikollisuutta köyhyyden seurauksena ja jopa itsekunnioituksen osoituksena: rikos on parempi kuin köyhyyden ”alennettu asema”. Tämä on kärjistys, jolla epäkohdat saadaan näkyviin. Väitteiden todistusvoimaa kannattaa punnita: Edward Carpenterin luku koskee omaisuusrikosten osuutta, mutta Goldman tekee siitä väitteen rikosten taloudellisista syistä ja nostaa sen yhdeksään kymmenestä vetoamalla tutkimukseen, jota ei ole tehty (”Perusteellinen tutkimus osoittaisi”). Biologiset ja psykologiset tekijät hän mainitsee vain ohimennen. Kokonaisuutena teksti on kritiikkiä yhdysvaltalaista kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan.

Yleinen ansa on hyväksyä Goldmanin kuva sellaisenaan tai tyrmätä se kokonaan. Hyvä arvio erottaa, mikä pitää paikkansa ja mikä on poliittista kärjistystä.

Muokattu YTL:n tehtävästä · alkuperäinen

7.115 p

Erittele, miten uskonto ilmeni keskiajan yhteiskunnassa.

Hyvän vastauksen piirteet

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä uskonnon roolin olleen keskiajan yhteiskunnassa varsin merkittävä ja käsittelee joitakin kristillisen uskonelämän ilmenemismuotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi pyhimyskultti, usko pyhimysten kykyyn auttaa erilaisissa hätätilanteissa ja parantaa sairauksia, pyhiinvaellukset, ristiretket, kirkon ja luostarilaitoksen rooli yhteiskunnassa ja suvaitsemattomuus toisin uskovia kohtaan. Kokelas voi käsitellä myös esimerkiksi maailmankuvaan, koulutukseen, tieteeseen tai taiteeseen liittyviä esimerkkejä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti ja analyyttisesti mainittuja uskonelämän muotoja. Kokelas voi myös käsitellä uskonnollisten vähemmistöjen roolia keskiajan yhteiskunnassa sekä kristinoppiin kuulumattomia kansanuskon ominaispiirteitä ja niiden pysymistä ihmisten uskomusmaailmassa kristinuskon rinnalla. Kokelas voi esittää lähdekriittisiä huomioita kristinuskon ja uskonnon kaikenkattavuudesta ihmisten elämässä: keskiajan lähteet ovat suurelta osin papiston laatimia, ja niissä yliarvioidaan kristinuskon merkitystä. Myös keskiajalla oli ihmisiä, jotka eivät uskoneet tai uskoivat omalla tavallaan.

Selitys

Avainajatus: uskonto oli keskiajalla yhtä aikaa uskomusjärjestelmä, instituutio ja arjen käytäntö.

Täysien pisteiden vastaus jäsentyy kolmeen lohkoon. Ensin kansanomainen uskonelämä: pyhimyskultti, usko pyhimysten apuun hädässä ja sairauksissa sekä pyhiinvaellukset. Toiseksi instituutiot ja valta: kirkon ja luostarilaitoksen asema yhteiskunnassa, ristiretket ja suvaitsemattomuus toisin uskovia kohtaan. Kolmanneksi laajemmat vaikutukset maailmankuvaan, koulutukseen, tieteeseen ja taiteeseen.

Kiitettävään nostaa uskonnollisten vähemmistöjen käsittely, kansanuskon säilyminen kristinuskon rinnalla sekä lähdekriittinen huomio: keskiajan lähteet ovat papiston laatimia ja yliarvioivat kristinuskon merkitystä. Yleinen ansa on tyytyä toteamaan, että kirkko oli mahtava, ilman konkreettisia ilmenemismuotoja.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

Puuttuvat tehtävät

Sivulla ei ole koko koetta: tehtävät, jotka perustuvat YTL:n kokeen liiteaineistoon (tekstit, kuvat, taulukot), on jätetty pois tai muotoiltu itsenäisiksi tekijänoikeussyistä. Koko koe liitteineen on Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.

Lue lisää