Äidinkieli (lukutaito), syksy 2023 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut
Ylioppilaskirjoitusten (yo-kokeiden) äidinkielen lukutaidon koe syksy 2023 (11.9.2023), Ylioppilastutkintolautakunta (YTL): 4 tehtävää tai osatehtävää. Eniten tehtäviä osui aihealueisiin Kieli- ja tekstitietoisuus (2), Tekstien tulkinta 2 (2), Tekstien tulkinta 1 (2). Keskivaikeus 4,0/5; vaikeimmat tehtävät 1, 2, 3. Pisterajat: L 88 / 120 p, kun 2023–2026 keskiarvo on 89 p. Jokaisesta tehtävästä on selitys ja hyvän vastauksen piirteet.
Valitse tarkasteltavaksi jokin lukemasi parodinen tai satiirinen verkkoteksti, joka matkii jonkin toisen tekstilajin piirteitä. Analysoi tekstiä: mikä on sen tavoite ja millä keinoilla siihen pyritään? Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.
Hyvän vastauksen piirteet
Vastauksessa pohditaan tekstin tavoitetta ja eritellään keinoja, jotka tavoitteen paljastavat. Kriittistä lukutaitoa osoittaa se, että tehdään havaintoja kielellisistä ja visuaalisista piirteistä ja huomataan tekstin matkivan ja kärjistävän jonkin toisen tekstilajin tyypillisiä piirteitä; myös julkaisupaikan ja kirjoittajasta annettujen tietojen vaikutusta tulkintaan pohditaan. Vastaus, jossa tekstiä ei ole ymmärretty parodiana tai satiirina — vaan esimerkiksi aidoksi mainos- tai markkinointitekstiksi — osoittaa riittämätöntä lukutaitoa. Parodian ja satiirin käsitteiden käyttö ja etenkin niiden eron ymmärtäminen katsotaan erityisansioksi. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa keinojen liittäminen laajempiin ilmiöihin, kuten harhaanjohtavaan viestintään, vaikuttajaviestintään, klikkiuutisointiin ja nettihuumoriin. Erittelyn voi jäsentää keinoittain (argumentointi, retoriset keinot) tai parodioitavalle tekstilajille tyypillisten piirteiden mukaan: yksipuolinen argumentointi, perustelemattomat väitteet, epämääräinen asiantuntijuus, tieteellisiltä vaikuttavat käsitteet, liioiteltu kehuminen, katteettomat lupaukset, lukijan puhuttelu, tarjouksen ainutlaatuisuuden korostaminen ja asiakaspalautelainaukset.
Selitys
Ensimmäinen ja tärkein askel on tunnistaa teksti parodiaksi tai satiiriksi: jos luet sen aitona mainoksena, lukutaito jää riittämättömäksi. Analysoi sitten, mitä tekstilajia teksti matkii ja miten se kärjistää lajin tyypillisiä piirteitä: yksipuolinen argumentointi, perustelemattomat väitteet, epämääräinen asiantuntijuus, tieteelliseltä kuulostavat käsitteet, liioiteltu kehuminen, katteettomat lupaukset, lukijan puhuttelu, ainutlaatuisuuden korostaminen, asiakaspalautteet. Pohdi myös julkaisupaikan ja kirjoittajatietojen vaikutusta tulkintaan. Jäsennä vastaus joko keinoittain (argumentointi, retoriikka, visuaaliset piirteet) tai parodioitavan lajin piirteiden mukaan. Käsitteiden parodia (matkii muotoa) ja satiiri (arvostelee kohdetta) erottaminen on erityisansio. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta: kerro, mitä teksti lopulta kritisoi, ja liitä se laajempaan ilmiöön kuten klikkiuutisointiin, vaikuttajamarkkinointiin tai nettihuumoriin.
Muokattu YTL:n tehtävästä (aineisto poistettu) · alkuperäinen
Tehtävä 2 (30 p)
Vertaile kahta arvostelua, jotka on julkaistu eri julkaisuissa ja jotka käsittelevät saman taiteenalan esitystä tai teosta. Analysoi, miten niiden kirjoittajat suhtautuvat arvioimaansa kohteeseen. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.
Hyvän vastauksen piirteet
Tehtävä perustuu vertailevaan lukutapaan: havaintoja ja päätelmiä tehdään kummastakin arvostelusta. Keskitytään keinoihin ja tapoihin esittää arvio kohteesta ja sen osatekijöistä. Vertailun odotetaan nostavan esiin arvostelujen yhtäläisyyksiä ja eroja ja sitä kautta tekstilajille ominaisia piirteitä: suhtautumistavan ilmaisemista, arvottavia sananvalintoja ja konnotaatioita, alan käsitteistön käyttöä, tapahtuman esittelyä ja tunnelman kuvailua sekä mahdollista suositusta lopussa. Myös kuvista ja kuvateksteistä voi tehdä havaintoja. Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa piirteiden yhdistäminen tekstilajiin, sen julkaisukontekstiin ja oletettuun lukijakuntaan sekä laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin (esimerkiksi taidekritiikki, kuluttaminen, kaupallisuus, kilpailu). Arvioitavan alan terminologian hallintaa ei edellytetä.
Selitys
Vertailutehtävässä on tehtävä havaintoja ja päätelmiä molemmista arvosteluista ja tuotava esiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Keskity siihen, miten kirjoittajat ilmaisevat suhtautumistaan: arvottavat sananvalinnat ja niiden konnotaatiot, alan käsitteistön käyttö, tapahtuman esittely ja tunnelman kuvailu, mahdollinen suositus lopussa, kuvat ja kuvatekstit. Voit käsitellä arvostelut ensin erikseen ja vertailla lopuksi, tai edetä näkökulma kerrallaan rinnakkain – jälkimmäinen tuottaa usein tiiviimmän vertailun. Nosta vertailun kautta esiin arvostelun tekstilajille ominaisia piirteitä ja kytke erot julkaisukontekstiin ja oletettuun lukijakuntaan. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): liitä havainnot laajempaan kontekstiin, kuten taidekritiikin rooliin, kaupallisuuteen tai kilpailuun. Arvioitavan taiteenalan terminologiaa ei tarvitse hallita, mutta arvostelujen kieltä on eriteltävä tarkasti.
Muokattu YTL:n tehtävästä (aineisto poistettu) · alkuperäinen
Tehtävä 3 (30 p)
Analysoi, millaisen kuvan katsomasi suomalainen draamaelokuva luo koulusta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.
Hyvän vastauksen piirteet
Vastauksessa tehdään tulkintoja koulun toimintakulttuurista ja ilmapiiristä esimerkiksi analysoimalla miljöötä, henkilökuvausta ja katkelman audiovisuaalista kerrontaa (kuvakoot, kuvakulmat, leikkaus, ääni, musiikki, valaistus). Kriittistä lukutaitoa osoittaa se, että katkelmaa luetaan nimenomaan fiktiona ja kiinnitetään huomiota elokuvan kerronnan keinoihin eikä pelkkään tapahtumien selostamiseen. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa analyysin suhteuttaminen esimerkiksi pohjoismaisten tai yhdysvaltalaisten elokuvien tyypillisiin koulukuvauksiin ja niistä poikkeamiseen sekä havainnot katkelman sävystä. Draamaelokuville ominaisesti koulua voidaan kuvata realistisesti, mutta kuvaus voi silti olla ihanteellinen tai jopa utooppinen.
Selitys
Tehtävä pyytää tulkitsemaan, millaisen kuvan elokuva luo koulusta – siis koulun toimintakulttuurista ja ilmapiiristä, ei juonesta. Analysoi kolmea aluetta: miljöö (tilat, esineet, valaistus), henkilökuvaus (opettajat, oppilaat, valta-asetelmat) ja audiovisuaalinen kerronta (kuvakoot, kuvakulmat, leikkaus, ääni, musiikki). Kriittinen lukutaito tarkoittaa tässä, että luet elokuvaa fiktiona ja kysyt, millä kerronnan keinoilla vaikutelma rakennetaan – et selosta tapahtumia. Huomioi sävy: onko kuvaus realistinen, ihanteellinen tai jopa utooppinen? Kulttuurista lukutaitoa osoittaa vertaaminen pohjoismaisten tai yhdysvaltalaisten elokuvien tyypillisiin koulukuvauksiin. Rakenna vastaus analyysialueittain ja päätä kokonaistulkintaan koulukuvasta. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta (10 p.): jokainen päätelmä perustellaan kohtauksesta tehdyllä havainnolla, ja omat tulkinnat erotetaan selvästi havainnoista.
Muokattu YTL:n tehtävästä (aineisto poistettu) · alkuperäinen
Tehtävä 4.2 (18 p)
Analysoi lukemassasi romaanikatkelmassa esiintyviä aistihavaintoja ja tulkitse, mitä tehtäviä niillä on tekstissä. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä.
Hyvän vastauksen piirteet
Vastauksessa osoitetaan, että eri aistien kuvailulla rakennetaan henkilöhahmoa ja kerronnan jännitettä. Olennaista on huomata, että aistien kautta ilmaistaan päähenkilön tunteita, tuntemuksia, odotuksia ja pettymyksiä. Aistihavainnot osoittavat myös, kuka fokalisoi eli kenen näkökulmasta tapahtumia ja ympäristöä aistitaan: kertoja voi olla ulkopuolinen, vaikka aistimukset suodattuvat henkilöhahmon tajunnan kautta. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa esimerkiksi aistiherkkyyden ja tunteikkuuden tunnistaminen romanttisen taiteilijaihanteen tyypillisiksi, jopa kliseisiksi piirteiksi, tai katkelman analysoiminen nuorten- tai young adult -kirjallisuuden kontekstissa.
Selitys
Aistihavaintojen analyysissa olennaista on kysyä, mitä tehtäviä niillä on: eri aistien kuvailu rakentaa henkilöhahmoa ja kerronnan jännitettä. Erittele ensin, mitä aisteja katkelmassa käytetään (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) ja missä kohdissa. Tulkitse sitten, mitä ne paljastavat: päähenkilön tunteita, odotuksia ja pettymyksiä ilmaistaan aistien kautta. Käytä fokalisaation käsitettä – aistihavainnot osoittavat, kenen tajunnan läpi ympäristö suodattuu, vaikka kertoja olisi ulkopuolinen. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa aistiherkkyyden ja tunteikkuuden tunnistaminen romanttisen taiteilijaihanteen tyypillisiksi, jopa kliseisiksi piirteiksi, tai katkelman lukeminen nuortenkirjallisuuden kontekstissa. Rakenna vastaus tehtävittäin (henkilökuvaus, jännite, näkökulma), älä aisteittain luetellen. Painotettu kriteeri on päätelmät ja tulkinta: sido jokainen tulkinta sitaattiin ja päätä ehyeen kokonaisnäkemykseen aistien roolista.
Muokattu YTL:n tehtävästä (aineisto poistettu) · alkuperäinen
Puuttuvat tehtävät
Sivulla ei ole koko koetta: tehtävät, jotka perustuvat YTL:n kokeen liiteaineistoon (tekstit, kuvat, taulukot), on jätetty pois tai muotoiltu itsenäisiksi tekijänoikeussyistä. Koko koe liitteineen on Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.