Englanti, kevät 2024 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Suomen vaatisi on konditionaali, ja englannissa se muodostetaan apuverbillä would ja pääverbin perusmuodolla: would require, would need tai would call for (1 p.). Lauseessa puhutaan kuvitteellisesta tilanteesta (speaking in front of the whole department), johon konditionaali sopii. Tavallisin virhe on jättää would pois ja kirjoittaa pelkkä required, mikä olisi imperfekti, tai käyttää should, joka ilmaisee velvollisuutta. Muista, että would-apuverbin jälkeen tulee aina perusmuoto: would require, ei would required tai would requires. Myös muut merkitykseltään sopivat verbit hyväksytään, kunhan konditionaali on oikein.

Suomen osallistua kääntyy englanniksi usealla tavalla, mutta jokaisella on oma prepositiosääntönsä. Hyväksytään participate in, take part in, partake in ja attend (1 p.). Kolme ensimmäistä vaativat preposition in; sen unohtaminen (participate the meeting) on yleinen virhe. Verbi attend sen sijaan saa suoran objektin: attend the meeting, ei attend to the meeting (attend to tarkoittaa jonkin hoitamista). Väärin ovat myös join to ja participate to, joissa prepositio on suomen mallin mukainen. Koska aukon jälkeen tulee suoraan the weekly meeting, vastauksen on sisällettävä mahdollinen prepositio.

Kyseessä on toisen konditionaalin if-lause: päälauseessa on would wait, joten ehtolauseessa käytetään imperfektiä (If she froze) tai vaihtoehtoisesti muodollisempia rakenteita should freeze ja were to / was to freeze (1 p.). Toisella konditionaalilla puhutaan epätodennäköisestä tai kuvitteellisesta tilanteesta. Tyypillinen virhe on laittaa would myös if-lauseeseen (if she would freeze); vaikka arvosteluohje sallii sen tässä, se on yleiskielessä huonoa englantia ja kannattaa välttää. Väärin ovat preesens freezes (ensimmäinen konditionaali, joka ei sovi päälauseen would-muotoon) ja perfekti. Muista epäsäännöllinen imperfekti: freeze → froze → frozen.

Suomen hänen kokemuksensa mukaan on idiomaattinen ilmaus, jota ei käännetä sanasta sanaan. Idiomaattisin vastaus on In her experience (2 p.); hyväksytään myös according to her experience, based on her experience, judging by/from her experience ja speaking from her experience. Tehtävästä saa kaksi pistettä, koska se vaatii kokonaisen lauseenalkuisen adverbiaalin. Tyypillisiä virheitä ovat by her experience ilman judging-sanaa, after her experience ja in her experiences, jossa kokemus on turhaan monikossa. Muista, että vastaus aloittaa virkkeen, joten ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja ilmauksen perään tulee pilkku.

Verbi need saa täydennyksekseen to-infinitiivin: Managers need to find ways. Hyväksytään to find ways, to find means, to come up with ways, to discover ways, to figure out ways ja to find out ways (1 p.). Lauseen jatko of drawing quieter colleagues edellyttää substantiivia ways (tai means), jonka perään of + -ing sopii. Väärin ovat finding ways (need + -ing tarkoittaa, että jokin kaipaa tekemistä, esim. the car needs washing), find ways ilman to-sanaa sekä to find manners, sillä manner tarkoittaa käytöstapaa. Huomaa myös monikko ways, jota suomen tapoja vastaa.

Rakenne want to be + partisiippi muodostaa passiivin infinitiivin: introvertit haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Oikea vastaus on seen and heard (myös järjestys heard and seen kelpaa, 1 p.). Molemmat verbit ovat epäsäännöllisiä: see → saw → seen ja hear → heard → heard. Koska lauseessa on jo to be, aukkoon tulee vain 3. muoto – to be see and hear tai to be seeing and hearing ovat virheitä. Aktiivimuoto to see and hear muuttaisi merkityksen: introvertit haluaisivat itse nähdä ja kuulla. Passiivi tarvitaan, koska lause puhuu siitä, miten muut kohtelevat heitä.

Suomen etukäteen ilmaistaan englannissa adverbiaalilla in advance (1 p.); hyväksytään myös beforehand, ahead of time, ahead ja upfront. Yleisin ja neutraalein on in advance, joka sopii asiakirjojen ja esityslistojen lähettämiseen. Tyypillisiä virheitä ovat in beforehand (turha prepositio), before hand kahtena sanana ja before yksinään, joka vaatisi täydennyksen (before the meeting). Huomaa, että passiivilause is sent out jää ennalleen; vastaukseen tulee vain adverbiaali. Early olisi mahdollinen mutta merkitykseltään epätarkka: se tarkoittaa aikaisin, ei ennen tiettyä ajankohtaa.

Suomen varmuutta tarkoittaa tässä itsevarmuutta puhua kokouksessa, joten sopivin substantiivi on confidence; myös self-confidence ja certainty hyväksytään (1 p.). Lauseessa on jo määräinen artikkeli the, ja substantiivia seuraa relatiivilause she needs, joten aukkoon tulee pelkkä substantiivi. Sanan confidence oikeinkirjoitus on yleinen kompastuskivi: ei confidance eikä confidense. Väärin ovat safety ja security, jotka tarkoittavat turvallisuutta, sekä adjektiivi confident, joka ei sovi artikkelin jälkeen. Huomaa vakiokollokaatio gives her the confidence to speak up – to-infinitiivi seuraa luontevasti.

Modaaliapuverbi should vaatii perusmuodon, ja koska kysymyksiä ei esitetä itse vaan ne esitetään, tarvitaan passiivi: should be posed (1 p.). Passiivin perusmuoto on be + 3. muoto; hyväksytään myös get posed ja arvosteluohjeen mukaan pose themselves. Yleisin virhe on aktiivimuoto should pose, jolloin kysymykset esittäisivät jotakin, tai should been posed, josta puuttuu be. Myös should be posing on väärin, koska se on aktiivin kestomuoto. Muista, että modaalin jälkeen ei koskaan tule taivutettua verbiä: should be, ei should is tai should was.

Suomen kiinnostuneita kääntyy adjektiiviksi, joka vaatii tietyn preposition, ja tehtävässä prepositio on osa vastausta. Hyväksytään interested in, intrigued by, keen on, curious about ja arkisempi into (1 p.). Yleisin virhe on väärä prepositio: interested of, interested about tai interested for. Muista myös -ed-pääte: interested kuvaa henkilön tunnetta, kun taas interesting kuvaa kiinnostavaa asiaa – työnantajat ovat interested in, vahvuudet ovat interesting. Koska aukon jälkeen tulee suoraan the strengths, vastauksesta ei saa jäädä prepositiota pois. Adverbi increasingly edeltää aukkoa ja sopii kaikkiin hyväksyttyihin adjektiiveihin.

Tehtävä pyytää puheenvuoroa verkkokeskusteluun siitä, mitä ihmisten pitäisi lukea ja miksi. Ydin on omat perustellut näkemykset lukemisen sisällöistä – sanomalehdet, kaunokirjallisuus, tietokirjat tai jokin muu. Arvosteluohje varoittaa yhdestä ansasta: jos käsittelet vain äänikirjojen kuuntelua etkä lainkaan lukemista, vähennetään 10 pistettä. Äänikirjoista voi toki puhua, mutta tekstin painopisteen on oltava lukemisessa. Verkkokeskustelun puheenvuoro sallii suoran, keskustelevan sävyn ja muiden näkemyksiin viittaamisen. Kokonaisarvostelussa painaa eniten viestinnällisyys; sen lisäksi arvioidaan aiheen monipuolinen käsittely, kantaa ottavan tekstin johdonmukainen rakenne, kielellinen laajuus ja oikeakielisyys. Pituus 700–1 300 merkkiä ilman välilyöntejä; ylityksestä vähennetään 9 pistettä.

Tehtävä on pohtiva essee kilpailuun: voimmeko muuttua, ja miten muutos voisi tapahtua? Shakespeare-sitaatti on virike, jota ei tarvitse analysoida, mutta siihen viittaaminen sitoo tekstin tehtävänantoon. Arvosteluohjeessa ei ole erillisiä vähennyksiä, joten pisteet ratkeavat yleiskriteereillä. Eniten painaa viestinnällisyys eli se, kuinka hyvin ajatuksesi välittyvät lukijalle. Pohtivassa tekstissä arvostetaan useiden näkökulmien tarkastelua (esim. oma tahto, ympäristö, kokemukset), esimerkkejä ja johtopäätöstä. Lisäksi arvioidaan aiheen monipuolinen käsittely, johdonmukainen ja sidosteinen rakenne, sanaston ja rakenteiden idiomaattisuus sekä oikeakielisyys ja virheiden vakavuus. Pituus 700–1 300 merkkiä ilman välilyöntejä; ylityksestä vähennetään 9 pistettä.

Tehtävä on puhe väittelykerhossa, joten tekstissä pitää olla puheen tunnusmerkit – yleisön tervehtimisen puuttuminen vähentää 2 pistettä. Sisällön avainvaatimus on tietty konteksti: huijaaminen esimerkiksi kokeessa, urheilussa tai peleissä. Jos kirjoitat huijaamisesta vain yleisellä tasolla, vähennetään 5 pistettä, ja jos et perustele mielipidettäsi, vähennetään toiset 5 pistettä. Arvosteluohjeen mukaan selkeän puolesta/vastaan-kannan puuttumisesta ei rangaista, joten pohtivakin lähestymistapa käy, kunhan perustelut ovat mukana; myös parisuhteessa pettäminen kelpaa kontekstiksi. Kokonaisarvostelussa painaa eniten viestinnällisyys; lisäksi arvioidaan sisällön monipuolisuus, puheen johdonmukainen rakenne, kielellinen laajuus ja oikeakielisyys. Pituus 700–1 300 merkkiä ilman välilyöntejä.