Abipreppi

Englannin yo-koe (pitkä oppimäärä): näin valmistaudut

Englannin pitkän oppimäärän ylioppilaskoe kestää 6 tuntia, ja siitä voi saada 299 pistettä. Laudaturiin on 2023–2026 tarvittu keskimäärin 274 pistettä eli noin 92 prosenttia: pelivaraa on vain 21–32 pistettä. Kirjoitelma on 99 pistettä eli kolmannes kokeesta, ja siitä 39 pistettä ratkeaa yhdellä kriteerillä, viestinnällisyydellä. Tämä opas kertoo, mistä koe koostuu, mitä pisterajat vaativat, miten kirjoitelma arvostellaan, mistä sanasto- ja rakennetehtävien pisteet lähtevät ja miten harjoittelu kannattaa jakaa.

Kokeen rakenne

Koe on neliosainen, ja osien painot vaihtelevat hieman tutkintokerroittain:

Tehtäviä on tutkintokerrasta riippuen 15–17 ja enimmäispistemäärä on 299. Ymmärtämisosat ovat yhdessä noin puolet pisteistä, kirjoitelma kolmanneksen ja sanasto ja rakenteet loput. Harjoittelu kannattaa jakaa samassa suhteessa, mutta kirjoitelmaan hieman enemmän, koska se on ainoa osa, jossa yksi vastaus voi viedä kymmeniä pisteitä.

Aikaa on 360 minuuttia. Toimiva jako: ymmärtämisosiin niiden oma tahti (kuullun ymmärtämisen äänitteet etenevät itsestään), sanasto- ja rakennetehtäviin 45 minuuttia ja kirjoitelmaan 90 minuuttia, josta 10 suunnitteluun ja 15 merkkien laskemiseen ja tarkistukseen.

Mitä pisterajat kertovat

Pisteraja on arvosanan alin hyväksytty pistemäärä. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) vahvistaa rajat jokaiselle tutkintokerralle erikseen kokelaiden pistejakaumasta.

Englannin pitkän oppimäärän yo-kokeen pisterajat tutkintokerroittain (alin hyväksytty pistemäärä per arvosana, max 299 p)
TutkintokertaLEMCBA
Kevät 2026267248225197160126
Syksy 2025277259241218188153
Kevät 2025274255236212175146
Syksy 2024278258238212181151
Kevät 2024278259239212172132
Syksy 2023277257238213182147
Kevät 2023267248227201167131
Keskiarvo274255235209175141

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta. Tarkistettu .

Keskimäärin 2023–2026 laudatur on vaatinut 274 pistettä (92 %), eximia 255 pistettä (85 %) ja magna 235 pistettä (79 %). Cum laudeen on riittänyt noin 209 pistettä eli 70 prosenttia. Rajat ovat korkeammat kuin useimmissa muissa aineissa, koska pitkän englannin kirjoittajajoukko on suuri ja vahva.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että laudaturiin voi menettää vain 21–32 pistettä koko kokeessa. Kirjoitelma, joka jää 60 pisteeseen, vie yksin 39 pistettä, enemmän kuin laudaturin koko pelivara. Vastaavasti 85 pisteen kirjoitelma ja puhtaat ymmärtämisosat riittävät laudaturiin, vaikka sanasto- ja rakenneosassa menisi muutama piste. Kaikki englannin pisterajat ja pisterajalaskuri kertovat, mihin tietty pistemäärä on riittänyt.

Kirjoitelma: kolmannes pisteistä

Kirjoitelmaa ei pisteytetä asia kerrallaan kuten reaaliaineissa, vaan kokonaisarvosteluna viiden kriteerin taulukolla. Kriteerit ja niiden painot:

Pisteytysohje sanoo sen suoraan: kokonaisarvostelu tehdään ensisijaisesti viestinnällisyyden perusteella, ja muut kriteerit täydentävät sitä. Tästä seuraa neljä sääntöä.

1. Vastaa tehtävänannon jokaiseen kysymykseen

Viestinnällisyys ja sisältö ovat yhdessä 54 pistettä, ja molemmat mittaavat samaa asiaa: välittyykö tehtävänannon pyytämä sisältö lukijalle. Tehtävänannoissa on lähes aina kaksi tai kolme erillistä pyyntöä. Kevään 2023 tehtävässä 15.1 pyydettiin sekä sinulle tutuimpia englannin variantteja perusteluineen että esimerkkejä tilanteista, joissa olet käyttänyt englantia yhteisenä kielenä ei-natiivien kanssa. Alleviivaa pyynnöt ennen kuin kirjoitat, ja tarkista lopuksi, että jokaiseen on vastattu.

2. Tunnista tekstilaji ja lukija

Tekstilajin mukainen rakenne on oma 15 pisteen kriteerinsä, ja tekstilaji lukee tehtävänannossa. Abipreppin 24 kirjoitelma-aiheesta 2023–2026 kolme pyytää puhetta, kaksi hakemus- tai motivaatiokirjettä, kaksi tarinaa ja yksi vastausta keskustelupalstalle; loput ovat kantaa ottavia tai pohtivia esseitä lehdelle, kilpailuun tai kurssille. Puheessa puhutellaan yleisöä, kirjeessä on tervehdys ja lopputervehdys, tarinassa on juoni, ja esseessä on väite, perustelut ja johtopäätös. Sama sisältö väärässä muodossa menettää pisteitä rakenteesta ja usein myös viestinnällisyydestä.

3. Pituus on kova raja

Kirjoitelman pituus on 700–1 300 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja, ja ylityksestä vähennetään 9 pistettä. Se on enemmän kuin useimmat yksittäiset kielivirheet maksavat. Tähtää 1 000–1 150 merkkiin: siinä on tilaa käsitellä aihe monipuolisesti, ja pelivaraa jää. Laske merkit ennen palautusta, äläkä luota tuntumaan.

4. Virheiden vakavuus ratkaisee, ei niiden määrä

Oikeakielisyyden kriteeri arvioi virheiden vakavuutta, ja kielellinen laajuus palkitsee monipuolisista rakenteista. Yksinkertaisilla päälauseilla kirjoitettu virheetön teksti menettää laajuudesta; monimutkainen teksti, jonka virheet estävät ymmärtämisen, menettää molemmista. Käytä rakenteita, jotka hallitset varmasti (sivulauseet, konditionaali, passiivi, relatiivilauseet), ja tarkista lopuksi kalleimmat virhetyypit: verbin aikamuodot ja kongruenssi, artikkelit ja sekoitettavat sanaparit.

Kirjoitelman arvostelukriteerit ja esimerkit ohjeista: hyvän vastauksen piirteet englannissa.

Sanasto ja rakenteet: mistä pisteet lähtevät

Sanasto- ja rakenneosa on 20–40 pistettä, ja jokainen kohta on 1–2 pisteen arvoinen. Tehtävät ovat aukkotehtäviä suomenkielisellä vihjeellä, monivalintoja ja virheenkorjausta. Pisteytysohje luettelee hyväksytyt vastaukset, ja luettelo päättyy usein mainintaan, että muutkin oikeat ilmaisut kelpaavat. Piste tulee siis merkityksestä ja muodosta, ei tietystä sanasta.

Abipreppin 12 sanasto- ja rakennetehtävässä toistuvat samat asiat:

Aukkotehtävässä lue koko lause ennen vastaamista. Vihje kertoo merkityksen, mutta lause kertoo muodon: aikamuodon, luvun, preposition ja artikkelin.

Kuullun ja luetun ymmärtäminen

Ymmärtämisosat ovat yhdessä 150–180 pistettä eli noin puolet kokeesta, ja ne vaativat aineiston: äänitteet ja tekstit. Abipreppin tehtävät kattavat kirjoitelman sekä sanasto- ja rakenneosan; ymmärtämisosia kannattaa harjoitella kokonaisilla vanhoilla kokeilla, jotka Yle Abitreenit julkaisee äänitteineen. Kolme ohjetta, jotka pätevät molempiin osiin:

8 viikon suunnitelma englantiin

Suunnitelma olettaa noin kolme tuntia viikossa englannille muiden aineiden rinnalla. Englannin kuuntelu ja lukeminen kannattaa lisäksi pitää päivittäisenä: 15 minuuttia podcastia, uutisia tai kirjaa ilman tekstitystä tekee enemmän kuin yksi pitkä harjoitus viikossa.

  1. Viikko 8. Kirjoita yksi kirjoitelma vanhasta aiheesta (esimerkiksi kevät 2025) 90 minuutissa, laske merkit ja arvioi teksti viidellä kriteerillä. Tee saman tutkintokerran sanasto- ja rakennetehtävät.
  2. Viikko 7. Kirjoitelma toisesta tekstilajista kuin viime viikolla. Aloita virhepäiväkirja: jokainen kielivirhe luokiteltuna (aikamuoto, kongruenssi, artikkeli, prepositio, sanavalinta, oikeinkirjoitus).
  3. Viikko 6. Rakenteet: verbimuodot ja konditionaalit. Tee aukkotehtäviä kolmelta tutkintokerralta ja kirjaa hyväksytyt vaihtoehdot ylös. Kirjoitelma.
  4. Viikko 5. Rakenteet: prepositiot, artikkelit ja relatiivipronominit. Yksi kokonainen vanha koe ymmärtämisosineen. Kirjoitelma.
  5. Viikko 4. Sanasto ja rekisteri: virallinen ja epävirallinen ilmaisu, sekoitettavat sanaparit. Kirjoitelma puheena tai kirjeenä, jos et ole vielä kirjoittanut sellaista.
  6. Viikko 3. Koesimulaatio: kokonainen vanha koe 6 tunnissa, kirjoitelma mukaan lukien. Vertaa tulosta pisterajoihin.
  7. Viikko 2. Virhepäiväkirjan toistuvat luokat. Kirjoita kaksi lyhyttä tekstiä, joissa keskityt vain niihin. Kertaa tekstilajien rakenteet.
  8. Viikko 1. Kevyt ylläpito: päivittäinen kuuntelu, yksi aukkotehtävä päivässä. Ei uusia rakenteita.

Koepäivänä

Lue lisää