Abipreppi

Pitkä matematiikka, kevät 2025 – yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut

Ylioppilaskirjoitusten (yo-kokeiden) pitkän matematiikan koe kevät 2025 (19.3.2025), Ylioppilastutkintolautakunta (YTL): 19 tehtävää tai osatehtävää. Eniten tehtäviä osui aihealueisiin Luvut ja yhtälöt (5), Derivaatta (3), Integraalilaskenta (3). Keskivaikeus 2,6/5; vaikeimmat tehtävät 11, 12, 13. Pisterajat: L 102 / 120 p, mikä on korkein L-raja tämän aineen aineistossa 2023–2026 – koe oli poikkeuksellisen helppo. Jokaisesta tehtävästä on selitys ja hyvän vastauksen piirteet.

L 102E 82M 63C 46B 33A 23Max 120

Mitä tästä kokeesta kannattaa oppia

Tehtävät ja ratkaisut

1.12 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Ratkaise yhtälö 5x−17=43.5x-17=43.

Hyvän vastauksen piirteet

1212 (2 p.).

Selitys

Ensimmäisen asteen yhtälö ratkaistaan siirtämällä vakio ja jakamalla tuntemattoman kertoimella. Tässä pyydetään pelkkä vastaus, joten välivaiheita ei tarvitse kirjoittaa näkyviin.

1. Lisää 1717 puolittain: 5x=43+17=605x=43+17=60.
2. Jaa viidellä: x=605x=\frac{60}{5}.

Vastaus: x=12x=12 (2 p.).

Tarkistus sijoittamalla: 5⋅12−17=60−17=435\cdot 12-17=60-17=43, joten ratkaisu täsmää.

Ansa: tavallisin virhe on merkkivirhe vakiota siirrettäessä. Muoto 5x=43−17=265x=43-17=26 antaisi arvon x=5,2x=5{,}2, joka ei ole kokonaisluku — tehtävänannon maininta kokonaislukuvastauksesta on siis kätevä tarkistuskeino.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1.22 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Ratkaise potenssiyhtälö 2x3−128=0.2x^3-128=0.

Hyvän vastauksen piirteet

44 (2 p.).

Selitys

Potenssiyhtälö ratkaistaan eristämällä potenssi ja ottamalla juuri. Pariton eksponentti antaa täsmälleen yhden reaalisen ratkaisun.

1. Siirrä vakio: 2x3=1282x^3=128.
2. Jaa kahdella: x3=64x^3=64.
3. Ota kuutiojuuri: x=643x=\sqrt[3]{64}.

Vastaus: x=4x=4 (2 p.).

Tarkistus: 2⋅43−128=2⋅64−128=02\cdot 4^3-128=2\cdot 64-128=0.

Ansa: kolmannen asteen potenssiyhtälöllä on vain yksi reaalinen ratkaisu, joten ±\pm-merkkiä ei tarvita; se kuuluu vain parillisiin eksponentteihin. Älä myöskään unohda jakaa kahdella ennen juuren ottamista, sillä x3=128x^3=128 ei anna kokonaislukua.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1.32 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Ratkaise yhtälö sin⁡x2=12,\sin\frac{x}{2}=\frac12, kun 0∘<x<90∘.0^\circ<x<90^\circ.

Hyvän vastauksen piirteet

6060 (2 p.).

Selitys

Ratkaise ensin sisäkulma ja kerro sitten kahdella. Yksikkönä ovat asteet.

1. Rajoitus 0∘<x<90∘0^\circ<x<90^\circ tarkoittaa, että x2\frac{x}{2} on välillä 0∘0^\circ ja 45∘45^\circ.
2. Perusyhtälö sin⁡t=12\sin t=\frac12 toteutuu tällä välillä vain arvolla t=30∘t=30^\circ.
3. Koska t=x2t=\frac{x}{2}, saadaan x2=30∘\frac{x}{2}=30^\circ ja kertomalla kahdella x=60∘x=60^\circ.

Vastaus: x=60x=60 (2 p.).

Tarkistus: sin⁡60∘2=sin⁡30∘=12\sin\frac{60^\circ}{2}=\sin 30^\circ=\frac12, ja 60∘60^\circ kuuluu annetulle välille.

Ansa: sinin toinen perusratkaisu t=150∘t=150^\circ antaisi x=300∘x=300^\circ, joka ei kuulu väliin. Älä myöskään käsittele lauseketta sin⁡x2\sin\frac{x}{2} ikään kuin se olisi sin⁡x2\frac{\sin x}{2}.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1.42 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Määritä f′(2),f'(2), kun f(x)=x4+100.f(x)=x^4+100.

Hyvän vastauksen piirteet

3232 (2 p.).

Selitys

Polynomi derivoidaan termeittäin säännöllä D(xn)=nxn−1D(x^n)=nx^{n-1}, ja vakion derivaatta on nolla. Tässä pyydetään pelkkä vastaus.

1. Derivoi: f′(x)=4x3+0=4x3f'(x)=4x^3+0=4x^3.
2. Sijoita x=2x=2: f′(2)=4⋅23=4⋅8f'(2)=4\cdot 2^3=4\cdot 8.

Vastaus: f′(2)=32f'(2)=32 (2 p.).

Ansa: vakiotermi 100100 ei vaikuta derivaattaan lainkaan, sillä se vain siirtää kuvaajaa pystysuunnassa — se ei siis kasvata vastausta. Toinen tavallinen virhe on laskea funktion arvo f(2)=116f(2)=116 derivaatan sijasta tai sekoittaa lauseke muotoon (4⋅2)3(4\cdot 2)^3.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1.52 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Määritä integraalin A=∫143x2 dx\displaystyle A=\int_{1}^{4}3x^2\,dx arvo.

Hyvän vastauksen piirteet

6363 (2 p.).

Selitys

Määrätty integraali lasketaan integraalifunktion sijoituksena rajoilla: ∫abf(x) dx=[F(x)]ab\int_a^b f(x)\,dx=\Big[F(x)\Big]_a^b.

1. Integraalifunktio: ∫3x2 dx=x3\int 3x^2\,dx=x^3, sillä D(x3)=3x2D(x^3)=3x^2.
2. Sijoita rajat: A=[x3]14=43−13=64−1A=\Big[x^3\Big]_1^4=4^3-1^3=64-1.

Vastaus: A=63A=63 (2 p.).

Tarkistus: integraali mittaa käyrän y=3x2y=3x^2 ja xx-akselin väliin jäävää pinta-alaa välillä [1,4][1,4], ja arvo 6363 on uskottavan kokoinen, koska funktion arvot vaihtelevat välillä 3…483\ldots 48.

Ansa: alarajan arvo on muistettava vähentää, joten pelkkä 43=644^3=64 on väärin. Muista myös, että kerroin 33 kumoutuu potenssiin korotuksessa: ∫3x2 dx\int 3x^2\,dx ei ole 3x33x^3 vaan 3x33=x3\frac{3x^3}{3}=x^3.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1.62 p

Anna pelkkä vastaus ilman perusteluja. Vastaus on kokonaisluku. Määritä kolmaskymmenes termi a30a_{30} aritmeettisessa lukujonossa (a1,a2,a3,… )=(1,8,15,… ).(a_1,a_2,a_3,\dots)=(1,8,15,\dots).

Hyvän vastauksen piirteet

204204 (2 p.). Virheelliset vastaukset, jotka antavat yhden pisteen: 211211 ja 197.197.

Selitys

Aritmeettisessa lukujonossa peräkkäisten termien erotus on vakio, ja yleinen termi on an=a1+(n−1)da_n=a_1+(n-1)d.

1. Erotus: d=8−1=7d=8-1=7, mikä täsmää myös erotukseen 15−8=715-8=7.
2. Sijoita a1=1a_1=1 ja n=30n=30: a30=1+(30−1)⋅7=1+29⋅7a_{30}=1+(30-1)\cdot 7=1+29\cdot 7.
3. Laske: 1+2031+203.

Vastaus: a30=204a_{30}=204 (2 p.).

Ansa: yleisin virhe on väärä kerroin. Sekä 1+30⋅7=2111+30\cdot 7=211 että 1+28⋅7=1971+28\cdot 7=197 ovat vääriä, ja pisteytysohjeen mukaan niistä saa vain yhden pisteen. Ensimmäiseen termiin lisätään askelia täsmälleen n−1n-1 kappaletta.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

2.16 p

Sievennä lauseke (y2−4)(y+1)y−2,\displaystyle\frac{(y^2-4)(y+1)}{y-2}, kun y≠2.y\ne2.

Hyvän vastauksen piirteet

Termi (y2−4)(y^2-4) saatu muotoon (y−2)(y+2)(y-2)(y+2) (2 p.); supistettu (y−2)(y-2) oikein, esimerkiksi saatu (y+2)(y+1)(y+2)(y+1) (2 p.); lauseke muotoon y2+y+2y+2y^2+y+2y+2 (1 p.); lauseke muotoon y2+3y+2y^2+3y+2 (1 p.). Sievennetty y2−4=(y−2)2y^2-4=(y-2)^2 tai muu kahden 1. asteen tekijän tulo: max 4 p. Merkitty yhtälönä: −1-1 p.

Selitys

Osoittaja kannattaa tekijöidä, jotta nimittäjän tekijä y−2y-2 voidaan supistaa pois.

1. Tunnista neliöiden erotus: y2−4=(y−2)(y+2)y^2-4=(y-2)(y+2) (2 p.).
2. Supista tekijä y−2y-2, joka on nollasta eroava oletuksen y≠2y\neq 2 nojalla; jäljelle jää (y+2)(y+1)(y+2)(y+1) (2 p.).
3. Kerro sulut auki: y2+y+2y+2y^2+y+2y+2 (1 p.).
4. Yhdistä samanmuotoiset termit (1 p.).

Vastaus: y2+3y+2y^2+3y+2, yhtäpitävästi (y+1)(y+2)(y+1)(y+2).

Ansa: y2−4y^2-4 ei ole (y−2)2(y-2)^2; tästä virheestä saa enintään 4 p. Älä myöskään merkitse sievennystä yhtälönä, sillä siitä vähennetään piste.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

2.26 p

Sievennä lauseke (z−1)2+2(z−1)+1.\sqrt{(z-1)^2+2(z-1)+1}.

Hyvän vastauksen piirteet

Juurrettava muotoon z2−2z+1+2z−2+1z^2-2z+1+2z-2+1 tai muotoon ((z−1)+1)2((z-1)+1)^2 (2 p.); lauseke muotoon z2\sqrt{z^2} (1 p.); päätelty tästä vastaus ∣z∣|z| (3 p.). Vastaus zz tai ±z\pm z: 1 p. Muuttujalle zz annettu virheellinen määrittelyjoukko (esimerkiksi z≥0z\ge0): −1-1 p.

Selitys

Juurrettava on täydellinen neliö, ja neliöjuuren ja neliön yhdistelmästä syntyy itseisarvo.

1. Tunnista muoto A2+2A+1=(A+1)2A^2+2A+1=(A+1)^2, kun A=z−1A=z-1: juurrettava on ((z−1)+1)2=z2\left((z-1)+1\right)^2=z^2 (2 p.). Sama näkyy auki kertomalla: z2−2z+1+2z−2+1=z2z^2-2z+1+2z-2+1=z^2.
2. Lauseke on siis z2\sqrt{z^2} (1 p.).
3. Koska neliöjuuri on aina epänegatiivinen, z2=∣z∣\sqrt{z^2}=|z| (3 p.).

Vastaus: ∣z∣|z|.

Ansa: vastaus zz tai ±z\pm z antaa vain 1 p., koska zz voi olla negatiivinen. Älä myöskään rajoita muuttujaa ehdolla z≥0z\ge 0, sillä siitä vähennetään piste.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

312 p

Suorakulmaisen kolmion ABCABC sivujen pituudet ovat ∣AB∣=5,|AB|=5, ∣AC∣=12|AC|=12 ja ∣BC∣=13.|BC|=13. Suorasta kulmasta AA piirretään korkeusjana kohtisuoraan hypotenuusalle pisteeseen D.D. Pisteestä DD piirretään edelleen kohtisuora jana kateetille ACAC pisteeseen E.E. Lopputulos on hahmoteltu kuvassa 3.A. Määritä suorakulmaisen kolmion ADEADE kateettien pituudet.

Pohjautuu yo-tehtävään (kevät 2025, matematiikka pitkä, tehtävä 3). Lukuarvot on muutettu, ja kuva tai taulukko on laadittu uudelleen. Kolmion sivut ovat 5, 12 ja 13.

Aineisto 3.AKolmiot ABC ja ADE
Suorakulmainen kolmio ABC, jossa suora kulma on kärjessä A. Kateetti AB, pituus 5, on pystysuora ja kateetti AC, pituus 12, vaakasuora; hypotenuusa BC on 13. Kärjestä A on piirretty korkeusjana hypotenuusan pisteeseen D, ja pisteestä D pystysuora jana kateetin AC pisteeseen E, joka on lähellä kärkeä A. Suorat kulmat on merkitty kärkiin A, D ja E.

Kuva: Abipreppi

Hyvän vastauksen piirteet

Oikea kulman trigonometrinen yhtälö, esimerkiksi sin⁡γ=513\sin\gamma=\frac{5}{13} tai γ=arccos⁡1213,\gamma=\arccos\frac{12}{13}, kun γ=∠ACB\gamma=\angle ACB (2 p.). Yhtälöstä sin⁡(∠DBA)=∣AD∣5\sin(\angle DBA)=\frac{|AD|}{5} tai sin⁡(∠ACD)=∣AD∣12\sin(\angle ACD)=\frac{|AD|}{12} saadaan ∣AD∣=6013 (≈4,62)|AD|=\frac{60}{13}\ (\approx4{,}62) (2 p.). Riippumaton piste: kolmiot ADEADE ja ABCABC ovat yhdenmuotoiset ja perustelu: kulmat yhtä suuret (kk) (1+1 p.). Näin ollen ∣AE∣∣AD∣=∣AB∣∣BC∣\frac{|AE|}{|AD|}=\frac{|AB|}{|BC|} ja ∣ED∣∣AD∣=∣AC∣∣BC∣\frac{|ED|}{|AD|}=\frac{|AC|}{|BC|} (1+1 p.). Laskettu tarkkoina arvoina ∣ED∣=720169 (≈4,26)|ED|=\frac{720}{169}\ (\approx4{,}26) ja ∣EA∣=300169 (≈1,78)|EA|=\frac{300}{169}\ (\approx1{,}78) (2+2 p.). Vaihtoehtoisesti kolmion alan avulla: 12∣AD∣⋅13=12⋅5⋅12,\frac12|AD|\cdot13=\frac12\cdot5\cdot12, joten ∣AD∣=6013|AD|=\frac{60}{13} (2+2 p.), tai yhdenmuotoisista kolmioista ABCABC ja DACDAC: ∣AB∣∣BC∣=∣AD∣∣AC∣\frac{|AB|}{|BC|}=\frac{|AD|}{|AC|} (1+1 p.). Likiarvoratkaisussa välivaiheet voivat poiketa yllä olevasta.

Selitys

Hypotenuusalle piirretty korkeusjana jakaa suorakulmaisen kolmion kahteen alkuperäisen kanssa yhdenmuotoiseen kolmioon.

1. Määritä korkeusjana alan avulla: 12∣AD∣⋅13=12⋅5⋅12\frac12|AD|\cdot 13=\frac12\cdot 5\cdot 12 (2 p.), josta ∣AD∣=6013|AD|=\frac{60}{13} (2 p.). Sama saadaan trigonometrisesti yhtälöstä sin⁡(∠ACD)=513=∣AD∣12\sin(\angle ACD)=\frac{5}{13}=\frac{|AD|}{12}.
2. Kolmiot ADEADE ja ABCABC ovat yhdenmuotoisia, sillä molemmissa on suora kulma ja ∠DAE=∠ABC\angle DAE=\angle ABC (2 p.).
3. Verrannot: ∣AE∣∣AD∣=∣AB∣∣BC∣\frac{|AE|}{|AD|}=\frac{|AB|}{|BC|} ja ∣ED∣∣AD∣=∣AC∣∣BC∣\frac{|ED|}{|AD|}=\frac{|AC|}{|BC|} (2 p.).
4. Laske: ∣AE∣=6013⋅513=300169≈1,78|AE|=\frac{60}{13}\cdot\frac{5}{13}=\frac{300}{169}\approx1{,}78 (2 p.) ja ∣ED∣=6013⋅1213=720169≈4,26|ED|=\frac{60}{13}\cdot\frac{12}{13}=\frac{720}{169}\approx 4{,}26 (2 p.).

Vastaus: kateetit ovat 300169\frac{300}{169} ja 720169\frac{720}{169}.

Tarkistus: ∣AE∣2+∣ED∣2=90 000+518 4001692=3600169=∣AD∣2|AE|^2+|ED|^2=\frac{90\,000+518\,400}{169^2}=\frac{3600}{169}=|AD|^2.

Ansa: vastaukset halutaan tarkkoina arvoina, joten pyöristetyt likiarvot eivät riitä.

Muokattu YTL:n tehtävästä · alkuperäinen

412 p

Euroopan keskuspankki (EKP) on päättämässä eräästä ohjauskorosta, jonka nykyinen taso on 4,25 %. Ryhmä taloustieteilijöitä ennustaa, että 0,25 prosenttiyksikön korotukselle on 50 %:n todennäköisyys ja ohjauskoron pitämiselle muuttumattomana on 50 %:n todennäköisyys. Kun uusi tieto inflaatiosta vuotaa julkisuuteen, taloustieteilijät korjaavat ennustettaan 0,25 prosenttiyksikön korotuksen todennäköisyydestä 65 %:iin, jolloin koron todennäköisyys pysyä muuttumattomana on siis 35 %. Kuinka monta prosenttiyksikköä ohjauskoron odotusarvo kasvaa uuden tiedon seurauksena?

Hyvän vastauksen piirteet

Kun ohjauskorkoa korotetaan 0,25 prosenttiyksikköä, ohjauskoron suuruudeksi tulee 4,5 % (1 p.). Vanhoilla tiedoilla odotusarvo on 0,5⋅4,25+0,5⋅4,5=4,3750{,}5\cdot4{,}25+0{,}5\cdot4{,}5=4{,}375 (3 p.). Uusilla tiedoilla odotusarvo on 0,35⋅4,25+0,65⋅4,5=4,41250{,}35\cdot4{,}25+0{,}65\cdot4{,}5=4{,}4125 (4 p.). Odotusarvo kasvaa 4,4125−4,375=0,03754{,}4125-4{,}375=0{,}0375 prosenttiyksikköä (4 p.). Summasta annetaan pisteitä vain, jos se on muotoa tn ⋅\cdot korko + tn ⋅\cdot korko.

Selitys

Odotusarvo on todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo mahdollisista korkotasoista.

1. Korotettu korko on 4,25+0,25=4,54{,}25+0{,}25=4{,}5 % (1 p.).
2. Vanhoilla tiedoilla E1=0,5⋅4,25+0,5⋅4,5=4,375E_1=0{,}5\cdot 4{,}25+0{,}5\cdot 4{,}5=4{,}375 (3 p.).
3. Uusilla tiedoilla E2=0,35⋅4,25+0,65⋅4,5=4,4125E_2=0{,}35\cdot 4{,}25+0{,}65\cdot 4{,}5=4{,}4125 (4 p.).
4. Kasvu on erotus E2−E1=4,4125−4,375E_2-E_1=4{,}4125-4{,}375 (4 p.).

Vastaus: odotusarvo kasvaa 0,03750{,}0375 prosenttiyksikköä.

Ansa: pisteitä saa vain, jos summa on kirjoitettu muotoon todennäköisyys ⋅\cdot korko ++ todennäköisyys ⋅\cdot korko. Huomaa myös, että kysytään prosenttiyksikköjen muutosta, ei suhteellista muutosta prosentteina.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

512 p

Määritä funktion f(x)=x2025e−xf(x)=x^{2025}e^{-x} suurin arvo, kun x≥0.x\ge0.

Hyvän vastauksen piirteet

Derivoitu x2025x^{2025} oikein: D(x2025)=2025x2024D(x^{2025})=2025x^{2024} (1 p.); derivoitu e−xe^{-x} oikein (1 p.); käytetty tulon derivoimissääntöä oikein: f′(x)=2025x2024e−x−x2025e−xf'(x)=2025x^{2024}e^{-x}-x^{2025}e^{-x} (2 p.). Derivaatta muokattu tulomuotoon e−xx2024(2025−x)e^{-x}x^{2024}(2025-x) (1 p.). Derivaatan nollakohdat ovat x=0x=0 ja x=2025x=2025 (2 p.). Perusteltu funktion kulku, esimerkiksi laskemalla derivaatan arvot nollakohdan molemmin puolin (2 p.); todettu, että ff on aidosti kasvava kun x≤2025x\le2025 ja vähenevä kun x≥2025x\ge2025 (1 p.). Maksimikohta x=2025x=2025 (1 p.) ja suurin arvo f(2025)=20252025e−2025f(2025)=2025^{2025}e^{-2025} (1 p.). Likiarvo 1,16⋅1058161{,}16\cdot10^{5816} hyväksytään.

Selitys

Tulon derivointisääntö ja derivaatan merkkitarkastelu antavat suurimman arvon.

1. Derivoi tulona: f′(x)=2025x2024e−x−x2025e−xf'(x)=2025x^{2024}e^{-x}-x^{2025}e^{-x} (1+1+2 p.).
2. Muokkaa tulomuotoon f′(x)=e−xx2024(2025−x)f'(x)=e^{-x}x^{2024}(2025-x) (1 p.).
3. Derivaatan nollakohdat ovat x=0x=0 ja x=2025x=2025 (2 p.).
4. Perustele kulku: e−x>0e^{-x}>0 aina ja x2024≥0x^{2024}\ge 0, joten merkin ratkaisee tekijä 2025−x2025-x. Siis ff on kasvava, kun 0≤x≤20250\le x\le 2025, ja vähenevä, kun x≥2025x\ge 2025 (3 p.).
5. Maksimikohta on siis x=2025x=2025 (1 p.).

Vastaus: suurin arvo on f(2025)=20252025e−2025f(2025)=2025^{2025}e^{-2025}, likiarvona 1,16⋅1058161{,}16\cdot 10^{5816} (1 p.).

Ansa: kohta x=0x=0 ei ole maksimi, sillä eksponentti 20242024 on parillinen eikä derivaatan merkki vaihdu siinä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

612 p

Määritä Eukleideen algoritmilla lukujen 5322 ja 342 suurin yhteinen tekijä.

Hyvän vastauksen piirteet

Idea 5322=q1⋅342+r15322=q_1\cdot342+r_1 (1 p.). 5322=15⋅342+1925322=15\cdot342+192 (2 p.). Jatketaan samaa luvuille 342342 ja 192192 (1 p.): 342=1⋅192+150342=1\cdot192+150 (1 p.), 192=1⋅150+42192=1\cdot150+42 (1 p.), 150=3⋅42+24150=3\cdot42+24 (1 p.), 42=1⋅24+1842=1\cdot24+18 (1 p.), 24=1⋅18+624=1\cdot18+6 (1 p.), 18=3⋅618=3\cdot6 (1 p.). Vastattu suurimpana yhteisenä tekijänä viimeinen nollasta eroava jakojäännös (1 p.); suurin yhteinen tekijä on 66 (1 p.). Näytetty vain, että 6 on yhteinen tekijä: 0 p. Laskuvirhettä kohden −1-1 p.

Selitys

Eukleideen algoritmissa jaetaan toistuvasti suurempi luku pienemmällä ja jatketaan jakojäännöksellä.

1. Idea a=qb+ra=qb+r; ensimmäinen askel 5322=15⋅342+1925322=15\cdot 342+192 (3 p.).
2. Jatka samaa luvuille 342342 ja 192192 (1 p.).
3. Välivaiheet: 342=1⋅192+150342=1\cdot 192+150, 192=1⋅150+42192=1\cdot 150+42, 150=3⋅42+24150=3\cdot 42+24, 42=1⋅24+1842=1\cdot 24+18, 24=1⋅18+624=1\cdot 18+6 ja 18=3⋅618=3\cdot 6 (6 p.).
4. Viimeinen jakojäännös on nolla, joten algoritmi päättyy.

Vastaus: suurin yhteinen tekijä on viimeinen nollasta eroava jakojäännös eli 66 (2 p.).

Ansa: pelkkä toteamus, että 66 on yhteinen tekijä, ei tuota pisteitä lainkaan — algoritmin askeleet on kirjoitettava näkyviin. Jokaisesta laskuvirheestä vähennetään piste.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

812 p

Tasossa on pisteet A=(−6,−1),A=(-6,-1), B=(−1,11)B=(-1,11) ja C=(8,−1).C=(8,-1). Valitaan piste XX janalta AB,AB, piste YY janalta BCBC ja piste ZZ janalta ACAC niin, että ∣AX∣=∣AZ∣=a,|AX|=|AZ|=a, ∣BX∣=∣BY∣=b|BX|=|BY|=b ja ∣CZ∣=∣CY∣=c.|CZ|=|CY|=c. Muodosta yhtälöryhmä luvuille a,a, bb ja c,c, ja ratkaise se.

Hyvän vastauksen piirteet

∣AC∣=14|AC|=14 (1 p.). ∣AB∣=(−6+1)2+(−1−11)2=13|AB|=\sqrt{(-6+1)^2+(-1-11)^2}=13 ja ∣BC∣=(−1−8)2+(11+1)2=15|BC|=\sqrt{(-1-8)^2+(11+1)^2}=15 (2 p.). Muodostetaan yhtälöt a+b=13,a+b=13, a+c=14a+c=14 ja b+c=15b+c=15 (2 p. per yhtälö, 6 p.). Yritetty ratkaista yhtälöryhmä ja saatu positiivinen ratkaisu (1 p.). Ratkaisu a=6,a=6, b=7,b=7, c=8c=8 (2 p.). Janojen pituudet ilman perustelua: max 10 p.

Selitys

Kukin kolmion sivu jakautuu kahden päätepisteen etäisyyksien summaksi, mistä syntyy kolmen yhtälön ryhmä.

1. Sivu ACAC on vaakasuora, joten ∣AC∣=8−(−6)=14|AC|=8-(-6)=14 (1 p.).
2. Etäisyyskaavalla ∣AB∣=(−6+1)2+(−1−11)2=25+144=13|AB|=\sqrt{(-6+1)^2+(-1-11)^2}=\sqrt{25+144}=13 ja ∣BC∣=(−1−8)2+(11+1)2=81+144=15|BC|=\sqrt{(-1-8)^2+(11+1)^2}=\sqrt{81+144}=15 (2 p.).
3. Koska XX on janalla ABAB, YY janalla BCBC ja ZZ janalla ACAC, saadaan a+b=13a+b=13, a+c=14a+c=14 ja b+c=15b+c=15 (6 p.).
4. Laske yhtälöt yhteen: 2(a+b+c)=422(a+b+c)=42, joten a+b+c=21a+b+c=21 (1 p.).
5. Vähennä kukin yhtälö tästä: c=21−13=8c=21-13=8, b=21−14=7b=21-14=7 ja a=21−15=6a=21-15=6.

Vastaus: a=6a=6, b=7b=7 ja c=8c=8 (2 p.).

Ansa: sivujen pituudet on perusteltava laskemalla; pelkkä ilmoittaminen antaa enintään 10 p.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

9.2.14 p

Millä todennäköisyydellä saat kahdella nopanheitolla silmälukujen summaksi vähintään 10?

Hyvän vastauksen piirteet

Kahdella nopalla on 3636 mahdollista yhdistelmää (1 p.). Näistä kelpaavat 4+6, 5+5, 6+4, 5+6, 6+5, 6+64+6,\ 5+5,\ 6+4,\ 5+6,\ 6+5,\ 6+6 (2 p.). Kysytty todennäköisyys on 636=16≈0,17\frac{6}{36}=\frac16\approx0{,}17 (1 p.). Pelkkä vastaus 16\frac16 tai 0,170{,}17: 0 p. Järjestys huomioimatta ja tulos 421\frac{4}{21}: max 1 p.

Selitys

Klassinen todennäköisyys: suotuisat alkeistapaukset jaettuna kaikkien lukumäärällä, kun nopat erotetaan toisistaan.

1. Yhdistelmiä on 6⋅6=366\cdot 6=36, ja ne ovat yhtä todennäköisiä (1 p.).
2. Summa on vähintään 1010 pareilla 4+64+6, 5+55+5, 6+46+4, 5+65+6, 6+56+5 ja 6+66+6, siis kuudessa tapauksessa (2 p.).
3. Jaa suotuisat kaikilla: 636\frac{6}{36} (1 p.).

Vastaus: 636=16≈0,17\frac{6}{36}=\frac16\approx 0{,}17.

Ansa: nopat on erotettava toisistaan, joten 4+64+6 ja 6+46+4 ovat eri tapauksia. Jos järjestystä ei huomioida, saadaan virheellinen 421\frac{4}{21} ja enintään 1 p. Pelkkä vastaus ilman perusteluja antaa 0 p.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

9.2.24 p

Afrikan tähti -pelissä on 30 pahvikiekkoa: 12 tyhjää, 5 hevosenkenkää, 3 rosvoa, 4 keltaista topaasia, 3 vihreää smaragdia, 2 punaista rubiinia ja 1 Afrikan tähti -timantti. Kun pelaaja kääntää kiekon, se poistetaan pelistä. Tähän mennessä pelissä on käännetty seitsemän tyhjää, yksi topaasi, yksi rubiini ja yksi rosvo. Millä todennäköisyydellä seuraavan käännetyn pahvikiekon takana on joko Afrikan tähti tai hevosenkenkä?

Hyvän vastauksen piirteet

Pahvikiekkoja on kääntämättä 20=30−1020=30-10 (1 p.). Suotuisia kiekkoja ovat 55 hevosenkenkää ja 11 Afrikan tähti (1 p.). Vastaavat todennäköisyydet ovat 520\frac{5}{20} ja 120\frac{1}{20} (1 p.). Kysytty todennäköisyys on 620=310=0,3\frac{6}{20}=\frac{3}{10}=0{,}3 (1 p.).

Selitys

Kysytään klassista todennäköisyyttä jäljellä olevien kiekkojen joukossa, sillä käännetyt kiekot on poistettu pelistä.

1. Käännettyjä on 7+1+1+1=107+1+1+1=10, joten kääntämättä on 30−10=2030-10=20 (1 p.).
2. Suotuisia ovat kaikki 55 hevosenkenkää sekä 11 Afrikan tähti; kumpaakaan lajia ei ole vielä käännetty (1 p.).
3. Erillisinä todennäköisyyksinä 520\frac{5}{20} ja 120\frac{1}{20} (1 p.).
4. Tapaukset ovat toisensa poissulkevia, joten todennäköisyydet lasketaan yhteen (1 p.).

Vastaus: 620=310=0,3\frac{6}{20}=\frac{3}{10}=0{,}3.

Ansa: nimittäjänä on jäljellä olevien kiekkojen määrä 2020, ei alkuperäinen 3030. Tarkista aina myös, onko suotuisia kiekkoja jo käännetty.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1012 p

Eksponenttijakaumaa voi käyttää esimerkiksi hiukkassäteilyn tai asiakasvirtojen mallintamiseen. Jakauman tiheysfunktio (vakiolla λ>0\lambda>0) on fλ(x)={λe−λx,kun x≥0,0muuten.f_\lambda(x)=\begin{cases}\lambda e^{-\lambda x},&\text{kun }x\ge0,\\ 0&\text{muuten.}\end{cases} Satunnaismuuttuja XX noudattaa tätä jakaumaa. Määritä todennäköisyys P(X≥7),P(X\ge7), joka riippuu vakiosta λ.\lambda.

Hyvän vastauksen piirteet

Pyritään integroimaan mielekästä funktiota: P(X<7)=∫07λe−λxdxP(X<7)=\int_0^7\lambda e^{-\lambda x}dx tai P(X≥7)=∫7∞λe−λxdxP(X\ge7)=\int_7^{\infty}\lambda e^{-\lambda x}dx (vasen puoli 1 p., rajat 2 p., rajat vastaavat vasenta puolta 1 p., funktio oikein 1 p.; yhteensä 5 p.). Hyödynnetään ketjusääntöä: ∫07λe−λxdx=1−e−7λ,\int_0^7\lambda e^{-\lambda x}dx=1-e^{-7\lambda}, joten P(X≥7)=e−7λP(X\ge7)=e^{-7\lambda} (ketjusääntö 1 p., integrointi 2 p., sijoitus 1 p., sievennys 1 p.). Vaihtoehtoisesti muuttujanvaihto y=λx.y=\lambda x. Riippumaton perustelu: P(X≥7)=1−P(X<7)P(X\ge7)=1-P(X<7) tai epäoleellisen integraalin raja-arvo käsitelty oikein (2 p.).

Selitys

Jatkuvassa jakaumassa todennäköisyys on tiheysfunktion integraali kysytyn alueen yli.

1. Muodosta integraali oikein rajoin: P(X≥7)=∫7∞λe−λx dxP(X\ge 7)=\int_7^{\infty}\lambda e^{-\lambda x}\,dx, tai komplementin kautta P(X<7)=∫07λe−λx dxP(X<7)=\int_0^{7}\lambda e^{-\lambda x}\,dx (5 p.).
2. Integroi ketjusäännön avulla tai sijoituksella y=λxy=\lambda x: ∫λe−λx dx=−e−λx\int\lambda e^{-\lambda x}\,dx=-e^{-\lambda x} (3 p.).
3. Sijoita rajat: ∫07λe−λx dx=[−e−λx]07=1−e−7λ\int_0^{7}\lambda e^{-\lambda x}\,dx=\Big[-e^{-\lambda x}\Big]_0^{7}=1-e^{-7\lambda} (1 p.).
4. Perustele komplementilla P(X≥7)=1−P(X<7)P(X\ge 7)=1-P(X<7), tai jos integroit välillä [7,∞[[7,\infty[, käsittele epäoleellisen integraalin raja-arvo oikein (2 p.). Näin P(X≥7)=1−(1−e−7λ)P(X\ge 7)=1-\left(1-e^{-7\lambda}\right); sievennä (1 p.).

Vastaus: P(X≥7)=e−7λP(X\ge 7)=e^{-7\lambda}.

Ansa: rajojen on vastattava sitä todennäköisyyttä, jota lasketaan. Jos integroit välillä [0,7][0,7], muista vielä vähentää tulos ykkösestä; muuten vastaus on täsmälleen väärinpäin.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1112 p

a) Olivia derivoi funktion f(x)=x3−2x+110f(x)=\frac{x^3-2x+1}{10} käyttäen osamäärän derivoimissääntöä ja sai tulokseksi f′(x)=3x2−210.f'(x)=\frac{3x^2-2}{10}. Onko päättely oikein vai väärin? Korjaa mahdolliset virheet. Johda lopputulos myös jollakin yksinkertaisemmalla tavalla. (4 p.)

b) Leo selvittää, kuinka moneen nollaan luku 2000!−103002000!-10^{300} päättyy. Hän laskee, että kymmenellä jaollisia lukuja on 200010=200\frac{2000}{10}=200 ja viidellä jaollisia 20005=400,\frac{2000}{5}=400, joten kertomassa olisi 200+400=600200+400=600 nollaa; toisessa luvussa on 300300 nollaa, joten erotuksessa olisi 600−300=300600-300=300 nollaa. Onko päättely oikein vai väärin? Korjaa mahdolliset virheet. (8 p.)

Hyvän vastauksen piirteet

a) Ratkaisussa esiintyy osamäärän derivoimissääntö Df(x)g(x)=f′(x)g(x)−f(x)g′(x)(g(x))2D\frac{f(x)}{g(x)}=\frac{f'(x)g(x)-f(x)g'(x)}{(g(x))^2} (1 p.); selitetty, miten laskut liittyvät kaavaan (f(x)=x3−2x+1,f(x)=x^3-2x+1, g(x)=10,g(x)=10, g′(x)=0g'(x)=0), ja todettu ratkaisun olevan oikein (1 p.); helpompi tapa f′(x)=110D(x3−2x+1)=3x2−210f'(x)=\frac{1}{10}D(x^3-2x+1)=\frac{3x^2-2}{10} (2 p.). b) Virheellisesti laskettu erotuksen nollien lukumäärä vähentämällä (1 p.); jotkin nollat laskettu moneen kertaan, sillä kaikki kymmenellä jaolliset ovat myös viidellä jaollisia (1 p.); jotkin nollat jääneet laskematta, sillä esimerkiksi 2525 on jaollinen kahdesti viidellä (1 p.); todettu ratkaisun olevan väärin (1 p.). Korjattu ratkaisu: erotuksen nollien lukumäärä on pienempi luvuista, ja 2000!2000!:n nollien lukumäärä on ⌊20005⌋+⌊200025⌋+⌊2000125⌋+⌊2000625⌋=499\left\lfloor\frac{2000}{5}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{25}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{125}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{625}\right\rfloor=499 (4 p.).

Selitys

Kummassakin kohdassa arvioidaan valmis päättely: onko se pätevä, ja mitkä kohdat on korjattava.

a)
1. Olivian päättely on oikein: osamäärän sääntö arvoilla f(x)=x3−2x+1f(x)=x^3-2x+1, g(x)=10g(x)=10 ja g′(x)=0g'(x)=0 antaa (3x2−2)⋅10−0100=3x2−210\frac{(3x^2-2)\cdot 10-0}{100}=\frac{3x^2-2}{10} (2 p.).
2. Yksinkertaisemmin vakiokerroin siirretään derivaatan eteen: f′(x)=110D(x3−2x+1)=3x2−210f'(x)=\frac{1}{10}D(x^3-2x+1)=\frac{3x^2-2}{10} (2 p.).

b) Leon päättely on väärä kolmesta syystä.
3. Erotuksen loppunollien määrää ei saa laskea vähennyslaskuna; se on pienempi luvuista (2 p.).
4. Osa nollista tulee lasketuksi kahdesti, sillä kaikki kymmenellä jaolliset ovat myös viidellä jaollisia (2 p.).
5. Viiden korkeammat potenssit unohtuvat: esimerkiksi 2525 tuo kaksi tekijää viisi (2 p.).
6. Oikein: ⌊20005⌋+⌊200025⌋+⌊2000125⌋+⌊2000625⌋=400+80+16+3=499\left\lfloor\frac{2000}{5}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{25}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{125}\right\rfloor+\left\lfloor\frac{2000}{625}\right\rfloor=400+80+16+3=499 (2 p.).

Vastaus: a) oikein; b) väärin, sillä 2000!2000! päättyy 499499 nollaan ja erotus siten 300300 nollaan.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1212 p

Olkoon n≥0n\ge0 kokonaisluku. Todista epäyhtälö ∫01sin⁡(πx)(x(1+x)(1−x))ndx≤2π⋅(233)n.\int_0^1\sin(\pi x)\left(x(1+x)(1-x)\right)^{n}dx\le\frac{2}{\pi}\cdot\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^{n}. Vihje: jos f(x)≤g(x)f(x)\le g(x) välillä [0,1],[0,1], niin ∫01f(x)dx≤∫01g(x)dx.\int_0^1f(x)dx\le\int_0^1g(x)dx.

Hyvän vastauksen piirteet

Tarkasteltu funktiota g(x)=x(1+x)(1−x)=x−x3g(x)=x(1+x)(1-x)=x-x^3 (1 p.). g′(x)=1−3x2,g'(x)=1-3x^2, nollakohdat x=±13x=\pm\frac{1}{\sqrt3} (1 p.); perusteltu, että x=13x=\frac{1}{\sqrt3} on maksimikohta (1 p.). Suurin arvo välillä [0,1][0,1] on g(13)=233g\left(\frac{1}{\sqrt3}\right)=\frac{2}{3\sqrt3} (2 p.), joten g(x)n≤(233)ng(x)^n\le\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^n (1 p.). Todettu sin⁡(πx)≥0\sin(\pi x)\ge0 välillä [0,1][0,1] (1 p.). Arviointi ∫01sin⁡(πx)g(x)ndx≤∫01sin⁡(πx)(233)ndx\int_0^1\sin(\pi x)g(x)^ndx\le\int_0^1\sin(\pi x)\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^ndx (1 p.) =(233)n∫01sin⁡(πx)dx=\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^n\int_0^1\sin(\pi x)dx (1 p.), missä ∫01sin⁡(πx)dx=2π\int_0^1\sin(\pi x)dx=\frac{2}{\pi} (2 p.). Johtopäätös (1 p.).

Selitys

Idea: arvioidaan tekijä g(x)ng(x)^n sen suurimmalla arvolla ja siirretään vakio integraalin ulkopuolelle.

1. Merkitse g(x)=x(1+x)(1−x)=x−x3g(x)=x(1+x)(1-x)=x-x^3 (1 p.); nyt g′(x)=1−3x2g'(x)=1-3x^2, jonka nollakohdat ovat x=±13x=\pm\frac{1}{\sqrt3} (1 p.).
2. Perustele, että x=13x=\frac{1}{\sqrt3} on maksimikohta välillä [0,1][0,1]: derivaatan merkki vaihtuu siinä positiivisesta negatiiviseksi (1 p.).
3. Suurin arvo on g(13)=13−133=233g\left(\frac{1}{\sqrt3}\right)=\frac{1}{\sqrt3}-\frac{1}{3\sqrt3}=\frac{2}{3\sqrt3} (2 p.), joten g(x)n≤(233)ng(x)^n\le\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^n (1 p.).
4. Välillä [0,1][0,1] pätee sin⁡(πx)≥0\sin(\pi x)\ge 0, joten epäyhtälön saa kertoa sillä puolittain (1 p.).
5. Arvioi ja siirrä vakio ulos: ∫01sin⁡(πx)g(x)n dx≤(233)n∫01sin⁡(πx) dx\int_0^1\sin(\pi x)g(x)^n\,dx\le\left(\frac{2}{3\sqrt3}\right)^n\int_0^1\sin(\pi x)\,dx (2 p.).
6. Laske ∫01sin⁡(πx) dx=[−cos⁡(πx)π]01=2π\int_0^1\sin(\pi x)\,dx=\Big[-\frac{\cos(\pi x)}{\pi}\Big]_0^1=\frac{2}{\pi} (2 p.), jolloin väite seuraa (1 p.).

Ansa: puolittain kertominen vaatii, että kerroin on epänegatiivinen.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

1312 p

Vektorien a‾=axi‾+ayj‾+azk‾\overline{a}=a_x\overline{i}+a_y\overline{j}+a_z\overline{k} ja b‾=bxi‾+byj‾+bzk‾\overline{b}=b_x\overline{i}+b_y\overline{j}+b_z\overline{k} ristitulo määritellään lausekkeella a‾×b‾=(aybz−azby)i‾+(azbx−axbz)j‾+(axby−aybx)k‾.\overline{a}\times\overline{b}=(a_yb_z-a_zb_y)\overline{i}+(a_zb_x-a_xb_z)\overline{j}+(a_xb_y-a_yb_x)\overline{k}. Todista tätä lauseketta käyttäen seuraavat ristitulovektorin tunnetut ominaisuudet:

a) Se on kohtisuorassa vektoria a‾\overline{a} vastaan. (3 p.)

b) Sen pituus on sama kuin vektorien a‾\overline{a} ja b‾\overline{b} virittämän suunnikkaan ala. (9 p.)

Hyvän vastauksen piirteet

a) Lasketaan pistetulo a‾⋅(a‾×b‾)=ax(aybz−azby)+ay(azbx−axbz)+az(axby−aybx)\overline{a}\cdot(\overline{a}\times\overline{b})=a_x(a_yb_z-a_zb_y)+a_y(a_zb_x-a_xb_z)+a_z(a_xb_y-a_yb_x) (2 p.) =0=0 (1 p.). b) Vektorien välisen kulman kosini on cos⁡α=a‾⋅b‾∣a‾∣∣b‾∣\cos\alpha=\frac{\overline{a}\cdot\overline{b}}{|\overline{a}||\overline{b}|} (1 p.), josta sin⁡α=1−(a‾⋅b‾∣a‾∣∣b‾∣)2\sin\alpha=\sqrt{1-\left(\frac{\overline{a}\cdot\overline{b}}{|\overline{a}||\overline{b}|}\right)^2} (1 p.). Sijoitetaan tämä suunnikkaan alan kaavaan ∣a‾∣∣b‾∣sin⁡α|\overline{a}||\overline{b}|\sin\alpha (1 p.), jolloin saadaan ∣a‾∣2∣b‾∣2−(a‾⋅b‾)2,\sqrt{|\overline{a}|^2|\overline{b}|^2-(\overline{a}\cdot\overline{b})^2}, ja tämä sievenee komponenttilaskulla ristitulon pituudeksi (6 p.).

Selitys

Molemmat väitteet todistetaan laskemalla suoraan komponenteilla.

a)
1. Laske pistetulo: a‾⋅(a‾×b‾)=ax(aybz−azby)+ay(azbx−axbz)+az(axby−aybx)\overline a\cdot(\overline a\times\overline b)=a_x(a_yb_z-a_zb_y)+a_y(a_zb_x-a_xb_z)+a_z(a_xb_y-a_yb_x) (2 p.).
2. Termit kumoavat toisensa pareittain (esimerkiksi axaybza_xa_yb_z ja −ayaxbz-a_ya_xb_z), joten pistetulo on 00 ja vektorit ovat kohtisuorassa (1 p.).

b)
3. Kulman kosini on cos⁡α=a‾⋅b‾∣a‾∣∣b‾∣\cos\alpha=\frac{\overline a\cdot\overline b}{|\overline a||\overline b|}, joten sin⁡α=1−(a‾⋅b‾∣a‾∣∣b‾∣)2\sin\alpha=\sqrt{1-\left(\frac{\overline a\cdot\overline b}{|\overline a||\overline b|}\right)^2} (2 p.).
4. Sijoita suunnikkaan alan kaavaan ∣a‾∣∣b‾∣sin⁡α|\overline a||\overline b|\sin\alpha (1 p.), jolloin alaksi tulee ∣a‾∣2∣b‾∣2−(a‾⋅b‾)2\sqrt{|\overline a|^2|\overline b|^2-(\overline a\cdot\overline b)^2}.
5. Kirjoita tämä komponenteilla auki ja sievennä; tulokseksi saadaan (aybz−azby)2+(azbx−axbz)2+(axby−aybx)2\sqrt{(a_yb_z-a_zb_y)^2+(a_zb_x-a_xb_z)^2+(a_xb_y-a_yb_x)^2}, mikä on juuri ∣a‾×b‾∣|\overline a\times\overline b| (6 p.).

Ansa: koska 0≤α≤π0\le\alpha\le\pi, sini on epänegatiivinen eikä juuren eteen tarvita ±\pm-merkkiä.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta · alkuperäinen

Puuttuvat tehtävät

Sivulla ei ole koko koetta: tehtävät, jotka perustuvat YTL:n kokeen liiteaineistoon (tekstit, kuvat, taulukot), on jätetty pois tai muotoiltu itsenäisiksi tekijänoikeussyistä. Koko koe liitteineen on Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.

Lue lisää